Talouspolitiikan arviointineuvosto: Rakenteellinen työttömyys ei olekaan kasvanut

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan työttömyyden kasvu on ollut pääasiassa suhdanneluontoista eikä rakenteellista.

Työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2011 lähtien, mutta vähemmän kuin tuotannon pienenemisen perusteella voisi odottaa.

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut eroavat toisistaan. Lukujen eriytyminen on riippumattoman talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan seurausta vuoden 2005 eläkeuudistuksesta, jonka yhteydessä luovuttiin työttömyyseläkkeistä.

Arviointineuvoston mukaan työttömyyseläkkeen asteittainen korvautuminen työttömyysturvan lisäpäivillä merkitsee sitä, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka aiemmin olivat työttömyyseläkkeellä, ovat nykyään työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan työttömiä työnhakijoita.

Työ- ja elinkeinoministeriö on selittänyt lukujen erkanemista pitkittyneen taantuman lannistamilla työttömillä, jotka ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi ja saavat työttömyysetuuksia, mutta he eivät aktiivisesti etsi töitä. Tällaiset henkilöt näkyisivät työttöminä ministeriön tilastoissa mutta ei Tilastokeskuksen.

Mikäli työkyvyttömyyseläkeläisiä ei lasketa pitkäaikaistyöttömiksi, pitkäaikaistyöttömien osuus on pienentynyt lama-aikana. Arviointineuvoston mukaan havainto viittaa siihen, että työttömyys on ainakin pääsoin suhdanneluontoista eikä rakenteellista. Myöskään työttömyysasteiden alueelliset erot eivät ole kasvaneet.

Tavallisesti tällaisessa tilanteessa politiikkasuositus olisi julkisten menojen lisääminen tai verojen alentaminen kotimaisen kysynnän ja työllisyyden elvyttämiseksi, mutta julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen asettavat arviointineuvoston mukaan nyt rajoitteita Suomessa.

Ei enää kiristyksiä tänä ja ensi vuonna

Vaikka finanssipolitiikan kiristäminen vuonna 2015 on sopusoinnussa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa ja pienentää julkisen talouden rakenteellista alijäämää, arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristys on suhdannetilanteeseen nähden huomattavan suuri ja sillä on negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen.

Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan kiristämistä pitäisi välttää myös vuonna 2016.

Sen sijaan arviointineuvosto kehottaa laatimaan uskottavan ohjelman, jolla julkisia menoja leikataan tai verotusta kiristetään vuosina 2017 tai 2018, jolloin ennusteiden mukaan talous on nykyistä lähempänä tasapainoa. Arviointineuvoston mukaan finanssipolitiikan kiristämisen välttäminen laskusuhdanteessa edellyttää, että finanssipolitiikkaa on kiristettävä tulevaisuudessa, vaikka talouskasvu osoittautuisi hitaaksi.

Finanssipolitiikan kiristämisen tarve on arviointineuvoston mukaan huomattavan suuri. Julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä täytyy painaa alle 0,5 prosenttiin BKT:sta EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja lisäksi sopeutuksella täytyisi pienentää valtiontalouden ja kuntatalouden alijäämä kestävälle tasolle. Arviointineuvoston laskeman arvion mukaan valtiontalouden ja kuntatalouden yhteenlaskettu rakenteellinen alijäämä on tällä hetkellä noin kolme prosenttia suhteessa BKT:een. Laskelmasta on putsattu pois eläkerahastot.

Vaikka hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia, niiden vaikutus julkisen talouden tasapainoon 2–5 vuoden aikavälillä on pieni. Esimerkiksi eläkeuudistus pienentää eläkemenoja vasta vuoden 2021 jälkeen.

Uuden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on arviointineuvoston mielestä laatia konkreettinen aikataulutettu suunnitelma julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelmaan voi sisältyä nykyisen hallituksen suunnitelmat kuntien tehtävien vähentämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollon menokatosta. Rakenneuudistusten lisäksi valtiontalouden tasapainottaminen vaatinee arviointineuvoston mielestä myös veronkiristyksiä tai menoleikkauksia.

Suomeen perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen arviointia varten riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto. Neuvosto julkaisi tänään tiistaina ensimmäisen arvionsa vaalikauden talouspolitiikan onnistumisesta.

Arviointineuvoston puheenjohtajana toimii professori Roope Uusitalo. Muita jäseniä ovat professorit Torben M. Andersen, Kaisa Kotakorpi, Liisa Laakso ja Mikko Puhakka. Neuvoston toimikausi kestää kevääseen 2019 asti.

Lähde: Verkkouutiset