Koulutus yhä työn tae

Taantuman vakituisia seuralaisia ovat näköalattomuus ja toivottomuus. Usko tulevaisuuteen hiipuu. Suomalaisen yhteiskunnan suuria linjoja linjoja on ollut koulutustason nopea nousu, mutta usko koulutuksen voimaan on hiipumassa.

Sotien jälkeen taloudellista niukkuutta kompensoi usko siihen, että tulevilla sukupolvilla kaikki on paremmin. Jälkikasvua kannustettiin kouluttautumaan, koska sen arvioitiin olevan tae paremmasta. Kodit eivät enää samalla tavalla kannusta opiskelemaan, vaikka kannattaisi.

Korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut nopeammin kuin muiden ryhmien, eivätkä leipäjonotkaan ole vieraita maisteristyöttömille. On helppo ymmärtää, että on hyvin turhauttavaa opiskella pitkään ja tunnollisesti ja havaita, ettei vaivannäköä arvosteta tai edes tarvita.

Varsinais-Suomen liiton tilastokatsauksen mukaan koulutetut työllistyvät kuitenkin edelleen selvästi paremmin kuin kouluttamattomat. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on katsauksen mukaan selvästi korkein ja työttömyysaste matalin.

Varsinaissuomalaisten keskimääräinen koulutustaso on korkea, maan kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Korkea-asteen koulutus oli vuonna 2013 jopa 29 prosentilla ja keskiasteen koulutus 40 prosentilla maakunnan 15 vuotta täyttäneistä. Vailla perusasteen jälkeistä tutkinto on 31 prosenttia varsinaissuomalaisista.

Koulutustaso on noussut huimaa vauhtia. Vuonna 1970 vain joka neljännellä oli perusasteen jälkeinen tutkinto, mutta vuonna 2013 tutkinto oli jo noin 70 prosentilla. Ilman tutkintoa olevien määrä on puolittunut. Keskiasteen tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut. Korkea-asteen tutkinnon omaavien määrä on kolminkertaistunut. Vähintään maisteritason tutkinnon suorittaneiden määrä on seitsenkertaistunut.

Ilman koulutusta on vaikea saada enää mitään töitä. Vailla tutkintoa olevien työllisyysaste on matala, keskimäärin jopa alle 50 prosenttia, ja työttömyysaste ylittää 20 prosenttia. Koulutus kannattaa yhä.

Lähde: Aamuset, Pääkirjoitus