Nuorisotakuu ei aina takaakaan työtä

Kaksi vuotta ja viikon voimassa ollut nuorisotakuu rakennettiin suurten toiveiden varaan. Siitä piti tulla lääke yhä pahenevaan nuorisotyöttömyyteen. Toisin kävi.

Nuorisotakuun tavoitteena on opastaa jokainen työtön nuori kolmessa kuukaudessa joko koulun penkille tai töihin. Laki koskee alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria tai alle kolmikymppisiä vastavalmistuneita.

Nuorten työttömyys on kasvanut nuorisotakuusta huolimatta. Marraskuussa nuoria työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko maassa 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

TE-toimistojen tilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli marraskuussa 4 330 alle 25-vuotiasta vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Luku on kasvanut edellisvuodesta 535 ihmisellä.

Huono taloustilanne on vaikeuttanut nuorisotakuun toteutumista. Niin varmasti, mutta viranomaisillakin on syytä katsoa peiliin.

Suomessa uskotaan vankasti asioiden korjaantuvan kunhan säädetään laki. Samalla unohtuu, mitä muuta voitaisiin tehdä.

Nuorisotyöttömyyden hoidossa työvoimaviranomaisilta on unohtunut hyvä palvelu. Nuorille tehdyn RAY:n kyselyn mukaan enemmän kuin kolmannes työtä etsivistä nuorista kokee, ettei saa riittävästi apua viranomaisilta. Nuoret haluaisivat muun muassa enemmän konkreettista apua kaavakkeiden täyttämiseen.

Yhdenkään nuoren työpolku ei saa katketa siihen, että häntä kohdellaan työvoimatoimistossa huonosti. Nuorilla on oikeus saada asiantuntevaa ja arvostavaa palvelua, oli työvoimatoimistossa kiire tai ei. Monelle nuorelle viranomainen on ainoa omainen, joka pystyy auttamaan säädösviidakossa.

Lähde: Pääkirjoitukset | Kaleva.fi