Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2015

Kupittaan kampusalueelle Medisiina D -uudisrakennus

Kupittaan kampusalueelle rakennetaan uudet  opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatilat Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun ammattikorkeakoulun sekä THL:n yhteiskäyttöön.

Medisiina D -rakennus rakennetaan osoitteeseen Kiinamyllynkatu 10.

Uudisrakennuksen bruttoala tulee olemaan 26 470 neliömetriä ja kohteen rakennuttaja toimii Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.

Suomen Yliopistokiinteistöjen mukaan rakennuksen tilaratkaisuissa pyritään tilojen monikäyttöisyyteen ja joustavuuteen.

– Suunniteltu ratkaisu tuo paljon uusia ulottuvuuksia ja tilaa synergialle. Kohteessa päästään maksimaalisesti hyödyntämään yhteistoimintaa. Rakennus tulee mahdollistamaan tiiviin yhteistoiminnan usean eri toimijan välillä ja vastaa näin ollen erittäin hyvin myös kestävän kehityksen rakentamisen periaatteisiin, sanoo asiakkuus- ja kampuskehitysjohtaja Juha Uotila Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä.

Medisiina D sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) uusi T3-sairaala asettuvat T- ja A-sairaaloiden väliin muodostaen Tyksin Kantasairaalan alueelle tiiviin kampuksen.

– Medisiina D:n toiminnallisessa suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota yhteisten toimintojen synergiaan sekä laboratorioprosessien sujuvuuteen, toteaa Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimitusjohtaja Hanna Mäkäräinen.

Sairaanhoitopiiristä Medisiina D:ssä ovat mukana muun muassa Tykslab, Patologia, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen välinehuoltokeskus sekä Tyks Mikrobiologia ja genetiikka.

Rakennustyöt alkavat alustavan aikataulun mukaan elokuussa 2015 ja valmistuvat kesällä 2018.

Lähde: Turun Sanomat

Palkkatuki kohdistetaan pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin

Palkkatuki uudistui vuoden alusta lukien. Määrärahoja kohdennetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin. Työnantaja voi saada palkkatukea, kun palkkaa työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. Työllistymistä voi vaikeuttaa muun muassa pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus.

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto on kohdentamassa palkkatukimäärärahoja ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin, alle 30-vuotiaisiin työttömiin työnhakijoihin. Kohdennus heikossa työmarkkina-asemassa oleviin perustuu työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistukseen ja aikaisempaa vähäisempiin määrärahoihin.

TE-toimisto myöntää palkkatuen työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatukipäätös on aina harkinnanvarainen. Myönteisen päätöksen edellytyksenä on, että TE-toimistossa on todettu, että tiettyyn työtehtävään työllistettävällä on osaamiseen tai tuottavuuteen liittyviä kehittämistarpeita. Kun työtön vaihtaa ammattia tai hän on ollut pitkän ajan poissa työelämästä, voi työnantaja joutua käyttämään tavanomaista enemmän aikaa työn opettamiseen ja perehdyttämiseen. Tätä tavanomaista suurempaa panostusta voidaan palkkatuella korvata.

Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin, kun työnantaja palkkaa työttömän henkilön. Aiemmin palkkatuki perustui kiinteään perustukeen ja mahdolliseen lisäosaan, mutta vuoden alusta palkkatuki määräytyy prosenttiosuutena työllistettävän palkkauskustannuksista. Palkkatuki on jatkossa 30, 40 tai 50 prosenttia työntekijän palkkauskustannuksista. Tuen määrään ja kestoon vaikuttaa se, miten kauan työllistettävä henkilö on ollut työttömänä.

TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja päättää tuen myöntämisestä tapaus kerrallaan.

Kun työnantaja hakee palkkatukea, täytyy palkkatukipäätöksen olla tehtynä ennen kuin työsuhde voi alkaa. Palkkatukihakemus jätetään sähköisenä hakemuksena TE-toimiston verkkopalvelussa. Palveluun kirjaudutaan työnantajan KATSO-tunnisteiden avulla. Palkkatukihakemus on jätettävä TE-toimistoon hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen suunnitellun työsuhteen alkamista, jotta päätös ehditään tehdä ennen työsuhteen alkamista.

Varsinais-Suomen TE-toimiston verkkosivuilla on työnantajalle ohjeita palkkatuen hakemiseen.

Lähde: Aamuset

Varsinais-Suomelle 44 miljoonaa euroa työllisyysmäärärahaa

Hallitus päätti torstaina vuoden julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen alueellisesta jaosta. Määrärahojen jaossa painottui erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen.

Työvoimakoulutuksen ja valmennusten hankintaan, palkkatuettuun työhön, starttirahaan ja työllisyyspoliittiseen avustuksiin käytetään 563,9 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen osuus potista on 44 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kohdennettavaksi jätettiin 61,5 miljoonaa euroa, josta valtaosa tulee myöhemmin ELY- keskusten käyttöön.

Alueille jaettiin pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon 208,9 miljoonaa euroa. Näistä 142,4 miljoonaa euroa kohdennettiin vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrän perusteella. 48,6 miljoonaa jaettiin pitkittyvään työttömyyteen joutuneiden arvioidun määrän mukaan.

Alueille jaettiin lisäksi 17,9 miljoonaa euroa työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun,jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

Vuoden alusta kuntien vastuu vähintään 300 päivää työttömänä olleiden työllistämiseksi kasvoi. Muutoksella halutaan kannustaa kuntia kehittämään työvoimapoliittisia palveluja pitkäaikaistyöttömille. Vuoden alusta voimaan astui myös palkkatuen uudistus, jonka tarkoituksena on selkiyttää tuen myöntämisperusteita ja keventää hallintoa. Koko maassa TE-toimistojen, Kelan ja kuntien sosiaalitoimi tuodaan lakisääteisesti yhteen pitkittyvästä työttömyydestä kärsiviä palvelemaan.

– Nyt jaettu alueellinen rahoitus täydentää tuoreita työvoimapoliittisia uudistuksia. Suurin huolenaiheemme on työttömyyden pitkittyminen. Vaikea työllisyystilanne edellyttää määrätietoisia toimia ja kaikkien toimijoiden saumatonta yhteistyötä, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) muistuttaa.

– Määrärahat on kohdennettu erityisesti pitkittyvän työttömyyden hoitoon, nuorisotakuuta unohtamatta. Merkittävä osa rahoituksesta on korvamerkitty kuntien johtamille, sosiaalitoimen, Kelan ja TE-palvelujen muodostamille yhteispalvelupisteille. Valtion panos turvaa työvoimapalveluiden saannin etenkin vaikeimmin työllistyville.

Lähde: Aamuset

Veronumeron käyttö halutaan laajentaa myös kiinteistöpalvelualalle

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat haluavat kitkeä harmaan talouden ja työperäisen ihmiskaupan kiinteistöpalvelualalta.

– Siksi olisi tärkeää laajentaa veronumerovelvoitetta koskemaan rakennusalan lisäksi myös kiinteistöpalvelualaa, sanovat PAM ja Kiinteistötyönantajat ry tiedotteessaan.

Järjestöjen mukaan harmaata taloutta ja työperäistä ihmiskauppaa on maan hallituksen toimenpideohjelmista huolimatta saatu heikosti kuriin muun muassa kiinteistöpalvelualan järjestäytymättömässä kentässä.

PAM:ssa ja Kiinteistötyönantajissa pidetään yhtenä alan kannalta merkittävimpänä tavoitteena rakennusalalla käytössä olevan veronumerokäytännön laajentamista koskemaan myös kiinteistöpalvelualaa, kuten siivousta, kiinteistöhuoltoa, ulkoalueiden hoitoa, energiahallintapalveluita, teknisiä palveluita sekä erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluita.

– Lainsäädäntö on suhteellisen tuore, mutta tulokset ovat olleet rakennusalan osalta hyvin lupaavia. Harmaan talouden toimijoita on tunnistettu ja päästy niin valvovien viranomaisten kuin järjestötoimijoiden osalta kiinni alihankintaketjuissa ilmenneisiin epäkohtiin, kuvaa PAM:n 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo tavoitteen taustoja.

Veronumerovelvoitteen laajentaminen oli toimenpiteenä mukana hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa 2013. Syksyllä 2014 harmaan talouden ministerityöryhmä linjasi, että veronumeron laajempaa käyttöönottoa harkitaan vasta sitten, kun kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön. Laajemman tulorekisterin rakentaminen vie kuitenkin nykyarvion mukaan noin viisi vuotta.

– Me edellytämme omaehtoisen valvonnan nimissä jäsenyrityksiltämme jo nyt veronumerollisten tunnistekorttien käyttöä sekä kirjautumista Tilaajavastuu.fi -palveluun, jolla pyritään helpottamaan luotettavaa palveluiden ostamista. Ymmärrän toki, ettei päällekkäisten tietohallintojärjestelmien rakentaminen ole järkevää, mutta viisi vuotta on pitkä aika vain odottaa asioiden korjaantuvan, sanoo Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kaikilla ansiotuloa saavilla työntekijöillä on nykyisin verokortissaan valmiiksi veronumero. Ulkomaalainen työntekijä saa veronumeron ja henkilötunnuksen verotoimistosta.

Veronumeron keskeisin käytännön hyöty ilman tilaajan omavalvonta- ja raportointivelvoitetta harmaan talouden torjunnan näkökulmasta liittyy juuri ulkomaisen työvoiman ”ilmoittautumisvelvollisuuteen” veronumeroa hankittaessa.

Ylitalo ja Gramén esittävätkin, että veronumerokäytännön käyttöönottoa kiinteistöpalvelualalla testattaisiin esimerkiksi yksittäisen kaupungin, kuntayhtymän tai valtion toimesta tilaajan roolissa.

Lähde: Verkkouutiset

Yhä useampi ansiopäivärahan saaja tekee osa-aikatyötä

Työttömyyskassat antoivat 1 037 168 ansiopäivärahapäätöstä vuonna 2014. Näistä 30 prosenttia koski osa-aikatyön, lyhytaikaisen työn ja sivutoimisen yritystoiminnan ajalta maksettavaa soviteltua ansiopäivärahaa.

Soviteltua ansiopäivärahaa koskevia päätöksiä annettiin viime vuonna 323 567 kappaletta, joka on 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna silloin, kun hakijalla on työtuloa yli 300 euroa kuukaudessa. Jos työtuloa on alle 300 euroa kuukaudessa, päiväraha maksetaan täytenä ja työskentely ei näy sovitellun päivärahan tilastossa.

Ansiopäivärahahakemus käsiteltiin vuonna 2014 keskimäärin 12 päivässä. Puolet hakemuksista käsiteltiin seitsemässä päivässä.

Sovitellun ansiopäivärahan kohdalla käsittelyaika oli keskimäärin 9,8 päivää. Puolet soviteltua päivärahaa koskevista hakemuksista käsiteltiin kuudessa päivässä.

Annettujen ansiopäivärahapäätösten kokonaismäärä nousi edellisvuodesta noin tuhannella.

Lähde: Rannikkoseutu

Toiminta Turun varikolla päättyy vuoden loppuun mennessä

Turun varikon toiminnot päättyvät kokonaan vuoden loppuun mennessä, kertoo VR Group.

Toiminta Turussa loppuu asteittain, ja lopulta kaikille varikon työntekijöille tarjotaan töitä joko VR Groupin junien kunnossapidosta tai muualta konsernista.

Joulukuun alussa alkaneet ja 20. tammikuuta päättyneet neuvottelut koskivat kaikkia Turun varikolla työskenteleviä sekä varikkoa työpisteenä käyttäviä kunnossapidon työntekijöitä. Kaikkiaan neuvottelujen piirissä oli 79 työntekijää.

– Kunnossapidon tehtäviä on tarjolla Helsingissä, Hyvinkäällä, Kouvolassa, Oulussa, Pieksämäellä ja Tampereella. Turussa säilyy valmius pelastuspalveluun. Toiminto organisoidaan uudelleen yhteistyössä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa, kunnossapitojohtaja Jari Hankala taustoittaa yrityksen tiedotteessa.

Neuvottelujen aikana henkilöstön edustajat esittivät erilaisia vaihtoehtoja varikon lakkauttamiselle, mutta VR:n mukaan niiden tuomien säästöjen arvioitiin jäävän pienemmiksi kuin tilanteessa, jossa varikosta luovutaan kokonaan.

– Kustannussäästöjä syntyy, kun työt voidaan sijoittaa niin, että ne tukevat junakaluston tehokasta käyttöä. Myös vaihto-osatuotannon keskittäminen parantaa tehokkuutta. Lisäksi voimme luopua hallitiloista Turussa, mikä pienentää kiinteitä kuluja. Vuotuiset säästöt ovat useita miljoonia euroja, Hankala jatkaa.

Turun lakkautettavan varikon lisäksi VR Groupilla on varikot Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa, ja konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö Helsingissä.

Lähde: Turun Sanomat

Raisiolla yli 80 kesätyöpaikkaa nuorille

Raision kaupunki arpoo tänä vuonna 83 kesätyöpaikkaa, jotka on tarkoitettu vuosina 1989–1999 syntyneille nuorille.

Työjakso on joko kesäkuussa tai heinäkuussa, ja palkka on jaksolta 780 euroa. Kaupungin omissa yksiköissä tehtävä työ on kokoaikaista. Lisäksi arvotaan kesätyöseteleitä eli 300 euron tuki toiselle työnantajalle, joka ottaa nuoren neljäksi viikoksi töihin. Arvonnassa voi voittaa kesätyöpaikan tai kesätyösetelin, mutta ei kumpaakin.

Viime vuonna kesätyöpaikkoja oli tarjolla vain 58.

– Se johtui viime vuoden lomautuksista eli niihin kaupungin yksiköihin, joista lomautettiin henkilökuntaa, ei voitu ottaa kesätyöntekijöitä, henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä selittää.

Maaliskuun 6. päivä päättyvä haku tapahtuu sähköisesti Raision kaupungin nettisivuilta löydettävän linkin avulla. Paperisia lomakkeita saa yläasteelta, lukiosta ja muista toisen asteen kouluista. Paikat arvotaan viikolla 12.

Lähde: Turun Sanomat

Tyytymättömyys työoloihin ajaa sairaanhoitajia alalta

Hoitajien vahva ammattietiikka on ristiriidassa työelämän todellisuuden kanssa.

Sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömämpiä työoloihinsa, tiedottaa Suomen sairaanhoitajaliitto.

Sairaanhoitajaliitto käynnisti 90-juhlavuotensa julkistamalla sairaanhoitajien työolobarometrin tulokset. Kolmatta kertaa toteutettu tutkimus paljastaa, että työhyvinvoinnin kehittämishankkeet eivät vielä näy hoitotyön arjessa. Sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömämpiä työoloihinsa.

-– On huolestuttavaa, että kaikilla mitatuilla osa-alueilla tulokset ovat heikentyneet. Ainoan poikkeuksen tekee työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Siinä tulokset ovat pysyneet entisellä tasolla. Heikoimman arvosanan tutkimuksessa sai osallistavan johtamisen osa-alue. Eniten kehitettävää on päätöksenteon läpinäkyvyydessä, nopeassa puuttumisessa ongelmatilanteisiin ja sääntöjen johdonmukaisessa noudattamisessa, kehittämispäällikkö Nina Hahtela sanoo.

Nuoret herkimpiä lähtemään

Barometri vahvistaa myös aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että tyytymättömimpiä johtamiseen ja työelämään ovat nuoret sairaanhoitajat, joiden odotukset työelämästä eivät vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen todellisuutta.

– Sairaanhoitajilla on vahva ammattietiikka ja ylpeys omasta työstä. Tyytymättömyys työoloihin ei näy huonona hoitona vaan ajaa sairaanhoitajia pois alalta.

Liiton mukaan erityisesti 26–35-vuotiaat ovat herkkiä lähtemään.

– He hakeutuvat muille aloille, jos heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtään hyvin ja kehittyä siinä. Tämän perälautavuodon pysäyttäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman riittävyyden kynnyskysymyksiä, Hahtela sanoo.

Tehtävät määriteltävä selkeästi

Tutkimukseen vastanneet sairaanhoitajat arvioivat, että toimivilla työelämän käytännöillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Tämä tarkoittaa muun muassa, että työyhteisössä perustehtävä on määritelty selkeästi, työprosessit arvioidaan säännöllisesti yhdessä, rekrytointi perustuu osaamistarpeeseen, opiskelijaohjaus on laadukasta, työhyvinvoinnin kehittäminen on suunnitelmallista sekä työntekijöiden ja esimiesten suhde on avoin ja luottamuksellinen.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Meraston mielestä barometrin tulokset tulee ottaa vakavasti etenkin, kun tarkastellaan millaisia haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöillä on edessään. Osaava ja jaksava henkilöstö on nyt välttämättömyys.

– Johtamisen merkitys korostuu entisestään. Työhyvinvoinnin johtaminen tulee määritellä selkeästi lähiesimiehen vastuulle. Tehtävän hoitamiselle tulee myös varata riittävästi aikaa, tukea ja koulutusta. Hyvässä ja vetovoimaisessa työpaikassa johtaminen on osallistavaa ja työntekijöillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Merasto painottaa

Lähde: Verkkolehti

Tallink Silja aikoo vähentää 18 ihmistä

Tallink Silja -varustamo suunnittelee vähentävänsä 18 ihmistä maahenkilöstöstään ja tukitoiminnoista.

Maanantaina alkaneet yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan 70 ihmistä Turussa ja Helsingissä.

– Turussa vähennystarve on kuusi ihmistä, Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo.

Nöjdin mukaan syynä vähennyksiin ovat matkustajamäärien väheneminen pääreitillä Helsinki-Tukholma.

– Mutta myös Turun reitillä meillä on ongelmia, kertoo Nöjd, jonka mukaan vähennystarpeeseen vaikuttaa myös mm. rikkidirektiivi, jonka vuoksi yhtiö joutuu käyttämään vähärikkisempää ja kalliimpaa polttoainetta.

Nöjd kuitenkin myöntää, että raakaöljyn hinnan halpenemisesta johtuva polttoainekustannusten lasku kompensoi rikkidirektiivin vaikutuksia.

Nöjdin mukaan yt-neuvotteluissa on pöydällä kaikki järjestelymahdollisuudet.

– Pyrimme löytämään ihmisille esimerkiksi uusia tehtäviä konsernista ja myös osa-aikaistamiset voivat tulla kysymykseen, Nöjd kertoo.

Lähde: Turun Sanomat

Ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijoiden oppisopimuspaikat kiven alla

Turun ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi opiskelevien nuorten koulutus on vaarassa muuttua normaaliksi päiväopiskeluksi, koska oppisopimuspaikat seuraavalle opintojaksolle tuntuvat olevan kiven alla.

Vahvasti koulutuksessa työnantajana mukana ollut Turun kaupunki ei näillä näkymin pysty enää tarjoamaan oppisopimuspaikkoja maaliskuussa alkavalle hoidon ja huolenpidon jaksolle.

Syynä on kaupungin raju taloussäästökuuri.

– Tällä hetkellä ratkaisua ei ole näköpiirissä. Vakansseja ei yksinkertaisesti ole, Turun kaupungin vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon vt. johtaja Kirsi Kiviniemi sanoo.

Vielä viime keväänä kaupungilla oli varaa tarjota oppisopimuspaikka yhdelletoista lähihoitajaksi opiskelevalle nuorelle.

Nyt tilapäisiä vakansseja ei ole tarjolla.

– Harmillista sikäli, että kokemukset nuorista työntekijöistä olivat todella positiivisia, Kirsi Kiviniemi sanoo.

Turun oppisopimustoimisto on etsinyt myös yksityiseltä puolelta työnantajia, joilla olisi tarjolla oppisopimustyötä hoiva-alalta. Tähän mennessä ei ole tärpännyt.

– Todella tiukassa ovat työpaikat tässä taloustilanteessa. Tarvetta työntekijöille tuntuu olevan, mutta rahaa palkkaukseen ei, koulutustarkastaja Esa Anttila oppisopimustoimistosta harmittelee.

Oppisopimuspaikkoja odottavat opiskelijat aloittivat Turun ammatti-instituutissa viime syksynä.

Lähde:Turun Sanomat

« Vanhemmat artikkelit