Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2014

Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä

Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä -oppaassa käsitellään keskeiset työsuhdeasiat. Se sisältää useita mallilomakkeita, esimerkiksi työsopimuksen, vuosilomapalkkalaskelman, työsuhteen päättämisilmoituksen ja työtodistuksen. Oppaassa on tietoa työterveyshuollon järjestämisestä, ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, koneiden ja kemikaalien turvallisesta käytöstä ja monista muista työnantajan toimivallan käyttöön ja turvalliseen työympäristöön liittyvistä asioista.

Oppaan voi ladata ilmaiseksi.

Lähde: Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Nuorisotakuulle laadittiin vuoteen 2017 ulottuva visio Turussa

Nuorisotakuu NYT -hanke on julkistanut nuorisotakuun toteutumista Turun seudulla koskevan vision ja sitä tukevan konkreettisen toimenpideohjelman. Vision mukaan nuorisotakuu toteutuu Turun seudulla vuonna 2017.

Toteutuakseen nuorisotakuu vaatisi, että jokaiselle nuorelle varmistetaan peruskoulussa ja sitä seuraavassa nivelvaiheessa riittävä tuki ja ohjaus, jotta nuori voisi peruskoulun jälkeen jatkaa koulutuksen tai muun mielekkään toiminnan kautta eteenpäin elämässään. Toisella asteella opiskelevat nuoret läpäisevät pääsääntöisesti (yli 90 %) opintonsa ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään tai jatkokoulutukseen.

Jokaiselle nuorelle taataan riittävä ohjaus ja tuki, jotta hän löytää työ-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan. Nuoret ottaisivat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään. Vanhemmat tukisi nuorta pyrkimyksissä koko potentiaalinsa saavuttamiseen ja vanhemmat itse saavat tarvittaessa riittävästi tukea.

Kaikki tekisivät yhteistyötä ja keskittyisivät mahdollisuuksien löytämiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Tavoitteita tukevan toimenpideohjelman sisältö kattaa olemassa olevien ja kehittämistä kaipaavien palvelujen lisäksi myös uusia, osin riskipitoisiakin innovaatioita. Sekä visio että toimenpideohjelma rakentuvat hankkeessa järjestettyjen laajojen kysely- ja haastattelututkimusten sekä seminaarien ja workshopien tulosten pohjalle.

Kysely- ja haastattelututkimuksiin vastasi 388 julkisen ja kolmannen sektorin, yritysten sekä kohderyhmän edustajaa. Hankkeen järjestämissä workshopeissa ja seminaareissa oli 181 osallistujaa.

Visio ja toimenpideohjelma on laadittu nimenomaan Turun seutukunnalle, mutta niitä voidaan hyödyntää laajemminkin maakunnassa, Suomessa ja jopa koko EU:n alueella. Kansainvälistä levittämistä varten visiosta ja toimenpideohjelmasta on tuotettu englanninkielinen tiivistelmä.

Toimenpideohjelma sekä kysely- ja haastattelututkimusten tulokset on selvitetty tarkemmin hankkeen julkaisemassa Nuorisotakuun teesit -julkaisussa, joka on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteesta http://www.koulutustakuu.fi/hankkeet/nuorisotakuu-nyt/.

Nuorisotakuu NYT -hankkeen toteutti Turun kaupungin sivistystoimiala. Sen rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunki.

Lähde: Aamuset

Salon Plazaan keväällä kaksi uutta vaatekauppaa

Kauppakeskus Plazassa Salossa avataan keväällä kaksi uutta vaatekauppaa. Kauppakeskuksen uudella puolella remontoidaan parhaillaan tiloja Bik Bokille ja Carlingsille.

Bik Bok etsii parhaillaan työntekijöitä Salon myymälään.

Bik Bok ja Carlings ovat osa Varner Group -konsernia, jolla on kaksitoista ketjua yhdeksässä eri maassa. Myös Salosta löytyvät Dressman ja Cubus ovat osa Varner Groupia. (SSS)

Lähde: Salon Seudun Sanomat

Nuorista 46 prosenttia kaipaa lisätöitä

– Nykyistä enemmän työtä haluaa SAK:n tutkimuksen mukaan 25 prosenttia SAK:laisista. Lisätöitä kaipaavien määrä on kasvanut aiemmista tutkimuksista (2012: 23 prosenttia, 2009: 14 prosenttia).

– Alle 30-vuotiaista halusi lisätöitä nyt peräti 46 prosenttia, kun luku oli kaksi vuotta sitten 33 prosenttia.

– Vähemmän töitä haluaisi tehdä kymmenen prosenttia. Vielä kaksi vuotta sitten työaikaansa halusi lyhentää 14 prosenttia vastaajista.

– Rahat vai polkupyörä -kysymyksessä haluttiin tietää, ottaisiko ihminen ennemmin palkankorotuksen vai lisää vapaa-aikaa. Palkankorotuksen valitsevien määrä on kasvanut 58 prosenttiin (2012: 53 prosenttia).

– SAK:n työolobarometriin haastateltiin helmi–maaliskuussa yli 1 200 työssäkäyvää SAK:laista. Tutkimuksen virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähde: Turun Sanomat

Lue lisää: Taantuma laittaa työssäkäyviäkin pinteeseen

Kyllästyitkö Suomeen ja ankeisiin työnäkymiin? Näissä maissa töitä todennäköisimmin löytyisi

Suomen naapurimaista Ruotsi ja Norja ovat perinteisesti olleet suomalaista työntekijää houkuttelevia maita. Työtä olisi työttömyysprosenttien valossa myös muualla Keski-Euroopassa ja jopa välimerellisessä maassa aivan Pohjois-Afrikan kupeessa. Kun meillä oli syyskuussa 2014 työttömyysaste 8,8%, on se esittelemissämme maissa noin viiden prosentin tuntumassa – jopa alle.

Saksa, Itävalta, Norja, Islanti, ja yllättäjänä myös Tšekki ovat tilastojen perusteella matalan työttömyyden maita Euroopassa.

Välimeren maista Espanja, Kreikka, Italia ja Kypros ovat suurissa vaikeuksissa työttömyyden räjähdettyä käsiin, mutta pieni saarivaltio Pohjois-Afrikan kupeesta yllättää – nimittäin Malta. Myös siellä on alhainen työttömyysprosentti, kuitenkin selvästi huonompi kuin lähes täystyöllisyyden maassa, Norjassa.

Työttömyysluvut antavat suuntaa työllisyystilanteesta. On hyvä muistaa, että viertailumaat eivät ole suoraan verrannollisia keskenään.

Ruotsi, Saksa ja Norja muuttomaiden kärjessä

Oma maa on useimmille mansikka ja muut mustikoita: työperäisen maastamuuton lukujen valossa alhaisen työttömyyden maihin ei ainakaan rynnitä. Eniten liikettä on perinteiseen suuntaan: Ruotsiin. Vuonna 2013 sinne muutti työministeriön mukaan runsaat 2 500 suomalaista.

Mutta seuraavaksi suosituimmat ovatkin sitten Saksa (891) ja Norja (550). Tšekkiin, Maltalle ja Islantiin muutti kyseisenä vuonna vain muutama kymmenen ihmistä.

Lähtijöistä iso osa on hoitohenkilöstöä, mutta myös mm. insinööritaitoa liikkuu merkittävästi maamme rajojen ulkopuolelle. Tehyn mukaan terveydenhuollon työntekijöitä lähti ulkomaille vuonna 2013 runsaat viisi sataa. Ulkomailla työskenteli vuoden 2013 tilastojen mukaan kaikkiaan runsaat 7 000 terveydenhuoltoalan ammattilaista.

– Suomalaiset koulutetut ammattilaiset ovat hyvin kysyttyjä ulkomailla, suomalainen koulutus on arvostettua, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä.

Suomalaiset koulutetut ammattilaiset ovat hyvin kysyttyjä ulkomailla.

– Kirsi Markkanen

Keskimäärin terveydenhuoltoalan työntekijät näyttävät viihtyvän ulkomaila pari kolme vuotta. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, lähtijöitä ei liitossa katsota karsaasti. Terveydenhuoltoala Suomessa toivoo, että takaisintulijat toisivat tuliaisina kansainvälistä työkokemusta.

– Toivottavaa olisi se, että se työkokemus voitaisiin meillä hyväksikäyttää. Meilläkin Suomessa on lisääntynyt ulkomaalaistaustainen väestö. Kaipaamme kipeästi henkilöitä, joilla olisi kokemusta työskennellä monikulttuurisessa työhteisössä, paljastaa Markkanen.

Hoitohenkilökunta hakeutuu pääasiassa Ruotsiin, Norjaan ja Iso-Britanniaan. Insinööreillä suuntana on usein Keski-Eurooppa.

Kun johtaja on paikalla, japanilaisessa toimistossa juostaan

Euroopan ulkopuolisista maista Japanissa on matala työttömyysprosentti, mutta itämainen kulttuuri voi olla suomalaiselle tai länsimaalaiselle lievästi sanottuna haasteellinen. Työministeriössä tutkimusjohtajana työskentelevä Heikki Räisänen koki tämän itse vuonna 2005. Työkokemuksesta jäi muistoksi herkullisia yksityiskohtia japanilaisesta muodollisesta ja hierarkisesta, mutta kohteliaasta kulttuurista.

– Toimistossa, kun johtaja oli paikalla, kaikki juoksivat. Syntyi kuva, että esitetään, kuinka touhukkaita täällä ollaan, Räisänen ihmettelee.

– Toisaalta meillä on Japanista käsitys, että siellä tehdään pitkiä työpäiviä, mutta on siellä myös huomattavaa tehottomuutta. Työpaikalta poistutaan vasta kun johtaja on poistunut. Jos olet saanut työt tehtyä viiteen mennessä, ja johtaja poistuu seitsemältä, pyörittelet kaksi tuntia peukaloita, Räisänen naurahtaa.

 

Meillä on Japanista käsitys, että siellä tehdään pitkiä työpäiviä, mutta on siellä myös huomattavaa tehottomuutta.

– Heikki Räisänen

Ulkomailta haetaan jonkin verran työvoimaa myös suomalaisen työnvälityksen kautta. Tammi–lokakuussa 2014 oli avoinna runsaat 3 000 ulkomailla sijaitsevaa työpaikkaa. Pääosin haetaan kaupan alan osaajia.

Vaikka terveydenhoitohenkilökunnassa on Tehy:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti jopa viiden miljoonan työntekijän vaje, oli avoimessa haussa ainoastaan kuusi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikkaa.

Aivan samoin kuin kultaa lähdettiin aikoinaan vuolemaan rapakon taakse, veri vetää monella tänäkin päivänä paremman elintason perässä muille maille. Mutta syitä on muitakin – aika usein esimerkiksi perhesyyt.

Haasteina uudessa kotimaassa ovat pääasiassa tutut kieli- ja kulttuurikysymykset. Nämä seikat tulivat esille myös, kun kysyimme kommentteja matalan työttömyyden maissa työskenneiltä tai edelleen työskenteleviltä lukijoiltamme.

Lähde: yle.fi

Nuoret ideoimaan itselleen kesätöitä

LOIMAA Kaupunki kaavailee varautuvansa nuorten palkkaamiseen nuorisovaltuuston toteuttamalla tavalla, jossa nuoret voivat ideoida itselleen kesätyön.

Kaupungin kesätyöllistäminen on hallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen vastuulla, ja vapaa-aikalautakunta päätti esittää perusturvalautakunnalle, että ensi vuoden nuorten kesätyöpaikkoja auki julistettaessa varataan paikkoja esimerkiksi kolmen nuoren palkkaamiseen myös nuorisovaltuuston ideoimalla tavalla.

Kaupungin nuorisovaltuusto haki jo viime kesäksi kolmea kesätyöntekijää ajatuksella, että nuoret ideoivat itselleen kesätyön. Hakemuksia tuli 11, joista nuorisovaltuusto valitsi kolme toteuttamiskelpoisinta. Kesätyöntekijöillä oli samat ehdot ja edut kuin kaupungin muillakin kesätyöntekijöillä.

Valitut ideat olivat kesämuusikko, ympäristölähettiläs ja urheilukirppis. Nuorten kesätyöntekijöiden hallinnollinen vastuu oli nuorisopalveluilla. Kokeilu oli lautakunnan mukaan onnistunut ja sai laajaa huomiota myös Loimaan ulkopuolella.

Lähde: Loimaan Lehti

Ruotsalaiset yritykset etsivät tietotekniikka- ja insinööriosaajia Turussa

Ruotsissa on paljon pulaa tietotekniikkaosaajista ja insinööreistä ja monet ruotsalaiset yritykset ovat kiinnostuneita suomalaista osaajista.

Torstaina 4.12.2014 Turun TE-toimistossa järjestettiin tapahtuma, jossa oli mahdollisuus tavata info- ja rekrytointitilaisuudessa ruotsalaisia työnantajia ja Ruotsin työvoimatoimistojen EURES-asiantuntijoita. Ruotsalaisia työnantajia oli paikalla 6 ja he saivat kertomansa mukaan paljon hyviä ehdokkaita yrityksiinsä. Osa yrityksistä teki myös jo paikan päällä haastatteluja kutsumilleen ehdokkaille. Ruotsin työhallinnon edustajia oli paikalla 5, joista 3 EURES-neuvojia. Työnhakijoita/kävijöitä oli kaiken kaikkiaan noin 110, joista 70 osallistui ruotsalaisten työnantajien esitysten kuunteluun Myllärissä. Niin ruotsalaiset työnantajat kuten myös paikalle tulleet työnhakijat olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan, joten jatkamme tämäntyyppistä yhteistyötä ensi vuoden aikana.

Erityisen haluttuja ovat: tietotekniikan osaajat (erityisesti Software developers/engineers), koneinsinöörit, sähköinsinöörit ja elektroniikkainsinsinöörit.

Living and Working in Sweden (EURES Sweden)

Ohessa mukana olleiden yritysten esitykset:

Myös seuraavat yritykset ovat etsimässä työntekijöitä:

Näiden ja monien muidenkin ruotsalaisten yritysten paikkailmoitukset löytyvät te-palvelut.fi sivuilta Ruotsin paikoista.

Terveydentila on yleisin syrjinnän syy työelämässä

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan terveydentila on yleisin syy työsyrjintään Suomessa. Kansalaisuus tai etninen alkuperä on toiseksi yleisin syy työsuojeluviranomaisille tulleista työsyrjintätapauksista. Yleisiä syitä ovat myös sukupuoli ja ikä.

Ministeriön selvityksessä työsyrjintään liittyviä tietoja seurataan useista lähteistä, kuten viranomaisaineistoista, kyselytutkimuksista ja rekisteriaineistoista.

Terveydentilaan tai ikään perustuvaa syrjintää työpaikallaan on kohdannut noin 10 prosenttia palkansaajista.

Naisiin kohdistuvaa syrjintää työpaikallaan on kohdannut seitsemän prosenttia ja miehiiin kohdistuvaa syrjintää kaksi prosenttia palkansaajista.

Työministeri Lauri Ihalainen kommentoi tutkimusta toteamalla, että jokainen syrjintätapaus on liikaa.

– Yhteisenä tavoitteena on oltava syrjinnän nollatoleranssi, sanoo Ihalainen.

Lue myös:

Lähde: yle.fi

Seppälän pääkonttorilta ja varastolta irtisanotaan enintään 70

Stockmann vähentää muotiketju Seppälän pääkonttorilta ja varastolta enintään 70 henkilöä.

Myös Seppälän myymäläverkkoa Suomessa karsitaan, mutta päätökset myymälöiden sulkemisista tehdään vasta tammikuun loppuun mennessä, yhtiö kertoi torstaina. Silloin selviävät myös myymälöiden sulkemisten vaikutukset henkilöstömäärään.

Seppälän koko henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut alkoivat lokakuun lopussa. Silloin Stockmann arvioi, että ne voivat johtaa enintään 380 henkilön irtisanomiseen. Seppälä-ketjuun jäävät vain parhaiten menestyvät myymälät Suomessa ja Virossa.

Stockmann julkisti torstaina myös uuden strategiansa, jonka mukaan konserni keskittyy jatkossa vain kahteen vähittäiskaupan brändiin, Stockmanniin ja Lindexiin. Lisäksi se tarjoaa liiketiloja muille toimijoille.

Lähde: Turun Sanomat

Onnibus tilasi 20 uutta bussia kaikilla herkuilla – tulossa 60 uutta työpaikkaa

Onnibus tilaa lisää kaksikerroslinja-autoja 9 miljoonan euron arvosta, yhtiö tiedottaa. Tilaus koskee 20 uutta Astromega TDX27 -autoa. Niiden toimittaja on belgialainen linja-autovalmistaja Van Hool, joka toimitti myös OnniBus.comin toukokuussa hankkimat 15 autoa.

Yhtiö kertoo, että uusien linja-autojen myötä sen kalusto kaksinkertaistuu ja eri puolille Suomea syntyy 60 uutta työpaikkaa.

OnniBus.com aloitti valtakunnallisen liikennöinnin 1. heinäkuuta 2014.

Lähde: Talouselämä

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »