Sähköistä tunnistamista aiotaan uudistaa – pankkitunnusten rinnalle toivotaan uusia tunnistuspalveluja

Eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys muuttaa nykyistä käytäntöä, jossa sähköisten palvelujen tarjoaja on sopinut henkilöiden sähköisestä tunnistamisesta suoraan pankkien kanssa.

Nykyisin sähköisissä palveluissa – esimerkiksi Kelan ja verohallinnon nettipalveluissa – voi todistaa henkilöllisyytensä kolmella tavalla: nettipankkitunnuksilla, mobiilitunnisteilla tai sähköistä henkilökorttia käyttämällä. Käytännössä sähköinen tunnistaminen tapahtuu lähes aina nettipankkien kautta. Sähköisen henkilökortin käyttö on mitätöntä eikä mobiilitunnisteetkaan kovin suosittuja.

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen kertoo, että julkisella sektorilla ei ole käytännössä mahdollisuutta kilpailuttaa sähköisiä tunnistamispalveluja. Ja sopimukset on pitänyt tehdä kaikkien pankkien kanssa.

– Olemme valtiovarainministeriössä arvioineet, että meillä on julkisella sektorilla noin 1 500 sopimusta – lähinnä pankkien kanssa – näistä tunnistamisasioista. Se on aikamoinen hallinnollinen prosessi. Ja se koskee myös kaikkein pienempiä kuntia, Rissanen kertoo.

Kansallista sähköisen tunnistamisen mallia on vatvottu ja suunniteltu vuosia. Nyt eduskunnan käsittelyyn on tullut lakiesitys, joka toisi nykyiseen järjestelmään mukaan uuden ns. välityspalvelun. Kunta, valtio tai muu sähköisiä palveluja tarjoava taho ei tekisi enää sopimusta suoraan vaikkapa verkkotunnistuspalvelua tarjoavan pankin kanssa. Sopimus tehtäisiin välityspalvelun kanssa, joka puolestaan hoitaisi yhteydet ja sopimukset tunnistamispalveluja tarjoaviin yrityksiin.

Vaikka sähköinen tunnistaminen Suomessa hoidetaan siis tulevaisuudessakin lähinnä yksityisten toimijoiden palveluilla, näkyy Rissasen mukaan mallissa myös valtion rooli. Tunnistuspalvelun tarjoajan pitää tarkistaa ja päivittää henkilöä koskevat tiedot väestötietojärjestelmästä. Tämä on ollut pankkien käytäntö jo nyt, mutta asia kirjataan myös lakiin.

Uusia tekijöitä markkinoille

Uuden mallin uskotaan avaavan entistä paremmin markkinoita myös muille tunnistamispalveluille. Pankkien Tupas-varmennepalvelu säilynee vahvana vaihtoehtona ainakin lähivuosina, mutta uuden lainsäädännön myötä toivotaan entistä enemmän tarjolle uusiakin tapoja sähköiseen tunnistamiseen.

Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissasen mukaan kehitys alalla on nopeaa ja maailmalla esimerkkejä muun muassa äänitunnistuksesta. Pankkien lähettämät pitkät salasanalistat voivat hänen mukaansa olla piankin mennyttä aikaa.

– Pankithan ovat tehneet meille suuren palveluksen tarjoamalla tämän nykyisen ratkaisun. Mutta tarkoitus olisi, että tulevaisuudessa voisi olla muitakin toimijoita. Pankeillehan tämä ei ole ydinliiketoimintaa vaan osa sitä pankkitoimintaa.

Tavoitteena on myös, että vahva sähköinen tunnistaminen leviäisi entistä laajemmalle.

– Tällä hetkellähän olemme jatkuvasti riskien alla – salasanoja kalastellaan ja niin edelleen. Haluamme päästä tilanteeseen, jossa tällaista vahvaa tunnistamista voitaisiin tehdä entistä enemmän, Rissanen toteaa.

Epätasa-arvo jatkuu vielä

Nettipankkitunnusten ja salasanojen avulla tapahtuvaa henkilöllisyyden todistamista on arvosteltu siitä, ettei se ole mahdollista kaikille. Esimerkiksi maksuhäiriöisen voi olla mahdotonta saada nettipankkitunnuksia, jolloin hän jää myös monien sähköisten palvelujen ulkopuolelle.

Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario muistuttaa, että ongelma on jatkunut jo pitkään ja siihen pitäisi jo löytyä ratkaisu.

– Sellainen tunnistautuminen, jolla tunnistaudutaan esimerkiksi julkisiin palveluihin, ei voi olla yksityisen elinkeinoharjoittajan asiakasvalintakriteereistä kiinni, Sario sanoo.

Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen myöntää, ettei lakiesitys puutu tähän ongelmaan.

– Tämä malli ei poista tätä ongelmaa kokonaisuudessaan. Mutta tarjonnan lisääntyminen voi kyllä vähentää näitä tapauksia.

Kuluttajaliiton johtavan lakimiehen Tuula Sarion mukaan tilanne muuttuu viimeistään puolentoista vuoden kuluttua, kun EU:n lainsäädäntö takaa kaikille oikeuden peruspankkitiliin ja sen myötä verkkopankkitunnuksiin.

Lähde: yle.fi