Ensimmäinen työntekijä on yrittäjälle iso päätös

Työ- ja elinkeinoministeriön hankepäällikkö Benita Troberg esitteli Tebatissa palveluja ja asiantuntija-apua, jota julkinen sektori tarjoaa yrittäjälle. Totta on, että yhteiskunnan tukien ja neuvonnan pohjalta on helppo lähteä yrittäjäksi, jos omaa valmiiksi yrittäjän mielenlaatua.

Byrokratiaan löytyy apuja. Rahalla niitä saa esimerkiksi tilitoimistoilta, mutta myös Trobergin esittämiltä tahoilta, kuten verkkopalvelu Yritys-Suomesta. Yrittäjä pääsee alkuun yhteiskunnan suosiollisella avustuksella. Yrittäjäksi lähteminen on kuitenkin kuin demo, joka näyttää alussa hienolta mutta käytäntö takkuaa.

YEL on monelle alussa järkytys

Yrittäjien eläkevakuutus YEL on monelle alussa järkytys. Kassa kumisee tyhjyyttään, mutta aloittelijalta pitäisi löytyä yrittäjäeläkkeeseen minimissäänkin alkuhuojennuksen jälkeen 1 500 euroa. Arvonlisävero nostaa työvoimavaltaisilla aloilla, kuten käsityöläisillä ja pienillä palveluyrittäjillä, tuotteen hinnan usein kohtuuttoman kalliiksi.

Yrittäjä joutuu tinkimään oman työpanoksensa hinnasta, jotta loppuhinta olisi asiakkaalle houkutteleva. Arvonlisäverottomuuden alarajan nosto ei kuitenkaan ole oikealla tavalla kannustava, koska yritysten kasvuhakuisuutta tulisi rohkaista. Tasoja olisi silti tarkistettava, 8 500 euron alarajaa ei ole kertaakaan nostettu sen asettamisen jälkeen vuonna 1993.

Neljän kuukauden koeaika on lyhyt

Erityisesti kauppiasyrittäjät törmäävät ensimmäisinä toimintavuosinaan siihen, että yritys näyttää tulosta, mutta raha on sitoutunut varastoon. Tällöin verotettavaa tuloa syntyy enemmän kuin kassavarat antavat myöten. Kassakriisi yllättää yrittäjän, joka ei ole osannut asettaa ennakkoveroja oikealle tasolle, eikä inventoinut varastoaan pitkin vuotta.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso päätös. Neljän kuukauden koeaika tuntuu lyhyeltä, koska ollaan tekemässä yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittävää ratkaisua. Työntekijä on palkkansa ansainnut, mutta yrittäjä kohtaa raa’an todellisuuden – hän maksaa myös ajasta jolloin työntekijä ei ole töissä, esimerkiksi loma-ajalta ja arkipyhiltä.

Joka viides elää köyhyysrajan alla

Noin 20 prosenttia yrittäjistä elää köyhyysrajan alapuolella, alle 1 000 eurolla kuukaudessa. Verotus on nopeavaikutteisin kannustin. Suomen Yrittäjät on esittänyt yrittäjävähennystä, jossa yrittäjän tulosta 100 prosentin sijasta 95 prosenttia olisi verotettavaa.

Toinen nopea keino olisi työnantajamaksujen alentaminen kohdistetusti. Selvittää kannattaisi myös ns. Viron veromalli, jossa voittojen verotus tapahtuu vasta, kun voitto kotiutetaan yrityksestä. Eipä siis apu alussa auta, jos totuus toiminnassa lyö yrittäjän polvilleen.

Lähde: Talouselämä