Työttömyys ruokkii pahoinvointia

Suomalaiset kokevat varsinkin työttömyyden ja työkyvyttömyyden alentavan elämänlaatuaan. Kansalaisten hyvinvointi ei näytä kuitenkaan keskimäärin huonontuneen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maanantaina julkistaman raportin mukaan suomalaiset tuntevat itsensä entistä terveemmiksi, mutta yhä useampi meistä kokee stressin oireita.

Tutkimukseen haastateltiin reilua 4 000:ta yli 18-vuotiasta suomalaista keväällä 2013. Aivan tuoreita tuntemuksia raportti ei siis valota.

JOKA kymmenennessä kotitaloudessa kärsitään toimeentulo-ongelmista. Raportin perusteella vaikeudet eivät ole kuitenkaan päättyvällä vaalikaudella pahentuneet.

Tulos tuntuu yllättävältä, koska työttömyys on pitkän taantumakauden aikana lisääntynyt.

Tuntuma voisi olla toinen, jos kysely tehtäisiin nyt. Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan toukokuussa 2013 noin 270 000 työtöntä työnhakijaa, kun heitä oli tämän vuoden lokakuussa jo lähes 320 000.

Jos työttömyys koetaan pahimpana elämänlaatua heikentävänä vitsauksena, on pahoinvointi ainakin tässä mielessä kyselykierroksen jälkeen lisääntynyt.

LEIMALLISTA nykyiselle tilanteelle on pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu.

Kun THL:n raportin aineisto koottiin, Suomessa oli 70 000 yli vuoden työttömänä ollutta ihmistä. Nyt lokakuussa joukko oli kasvanut lähes 94 000:een, ja kasvu jatkuu.

Raportin mukaan yksinäisyyskin koettelee pahimmin juuri työttömiä, työkyvyttömiä ja köyhiä, joten syrjäytymisen riski on näissä ryhmissä muita isompi.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ollaan sysäämässä entistä vahvemmin kuntien kontolle. Tämän toivotaan edistävän ainakin väliaikaista työllistymistä, mutta nopeasti velkaantuville kunnille se merkitsee lisää rahanmenoa ja leikkaustarpeita toisaalla.

KOKONAISUUTENA selvitys antaa vielä melko myönteisen kuvan suomalaisen hyvinvoinnin tasosta. Huolestuttavaa trendiä ei kuitenkaan käy kiistäminen.

Kasvavaa työttömyyttä seuraavat monet muut ongelmat, eikä yhteiskunnan koko kuva ole välttämättä neljän vuoden kuluttua julkaistavassa seuraavassa kartoituksessa yhtä hyvä kuin keväällä 2013 koottu aineisto antaisi ounastella.

Moni hyvinvointiin liittyvä asia on parhaillaan menossa vinoon, ja ilman korjausliikkeitä ollaan kovan edessä. Suurin uhka on työttömyyden kasvu.

Lähde: Pääkirjoitus – Salon Seudun Sanomat