Korkeakoulutetut nuoret vaikeuksissa työnhaussa

Kolmannes korkeakouluopiskelijoista ei valmistu koskaan, ja valmistuneita uhkaavat huonot työmarkkinat. Suurin syy ennätykselliseen työttömyyteen on talouden taantuma. Akavan opiskelijoiden puheenjohtajan mielestä myös opinto-ohjaus ja lyhyemmät tutkinnot voisivat helpottaa työllistymistä.

Helsingin yliopiston uraneuvonnan vuoronumeroautomaatti menee rikki kriittisellä hetkellä. Aulassa aamupäivästä tungeksivat opiskelijat yrittävät nitkuttaa numerolappuja automaatista turhautuneena.

Monella on asiaa uraneuvojalle. Korkeakoulutettujen työttömyys ylitti Akavan mukaan heinäkuussa ensimmäisen kerran 50 000:n rajan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt erityisesti korkeakoulutetuilla. Lokakuun tilastojen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna 15,8 prosenttia.

Kemian tohtoriksi väittelevä Erika on tullut tapaamaan yliopistolla työelämäneuvoja Heidi Hiltusta. Erika on etsinyt työpaikkaa puoli vuotta, toiveena on työllistyä tutkimuksen ja tuotekehityksen pariin teollisuudessa.

– Meitä on useampi kollega etsimässä töitä, eikä se hyvältä näytä, Erika sanoo.

Työelämäneuvoja Hiltusen mukaan lähes kaikilla muilla paitsi hammaslääkäreillä ja lääkäreillä on nyt vaikeuksia löytää työpaikka.

– Uraohjauksessa käy ajanvarauksella ihmisiä, joista on vaikea uskoa, että heillä olisi työllistymisessä ongelmia.

Erika haluaa kommentteja työhakemukseensa. Suuri osa korkeakoulutettujen työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mutta tällä kertaa työntekijää haetaan avoimella ilmoituksella.

Monet korkeakoulutetut eivät tunne omaa osaamistaan valmistuessaan. Osaaminen on hankalaa myydä työnantajalle, jos sitä ei ole pystynyt aivan aidosti aukikirjoittamaan itselleenkään.

– Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen

– Harvemmin näkee sellaisia työpaikkailmoituksia, joissa etsitään maantietelijää tai kielitieteilijää. Jos sellainen kuitenkin on, sinne on tällä hetkellä tuhat hakemusta, sanoo Hiltunen.

Lisää opinto-ohjausta

Akavassa korkeakoulutettujen tilannetta on kuvailtu ”pahimmaksi koskaan”. Pääsyy kasvavaan työttömyyteen on huono taloudellinen tilanne.

Akavan opiskelijoiden puheenjohtajan Jouni Markkasen mielestä korkeakoulutettujen työllistymistä vaikeuttavat myös muut seikat.

– Monet korkeakoulutetut eivät tunne omaa osaamistaan valmistuessaan. Osaaminen on hankalaa myydä työnantajalle, jos sitä ei ole pystynyt aivan aidosti aukikirjoittamaan itselleenkään, Markkanen sanoo.

Markkanen toivoisi myös lisää laadukasta ja koko koulutusputken läpi kantavaa opinto-ohjausta.

– Useissa tilanteissa opinto-ohjaus tähtää siihen, miten pääsee koulutusasteelta seuraavalle koulutusasteelle. Ei mietitä riittävästi sitä, mitä oikeasti haluat tehdä aikuisena.

Korkeakouluissa menee pitkään

Myös opetus- ja kulttuuriministeriössa ollaan huolestuneita korkeakoulutettujen puolesta. Työelämään siirrytään kansainvälisesti verrattuna myöhään ja työurat jäävät lyhyeksi.

Ylijohtaja Tapio Kosusen mukaan noin kolmekymmentä prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei valmistu koskaan.

– Ja ensimmäisenä opiskeluvuotena poissaolevaksi ilmoittautuu sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa noin 17 prosenttia opiskelijoista, Kosunen sanoo.

Korkeakoulusta valmistuneita odottaa huono tilanne.

– Erityisesti julkisella sektorilla rakenne on se, että suurin osa kuluista on henkilöstökuluja. Se johtaa siihen, että sopeuttamistoimien yhteydessä käydään yt-neuvotteluita ja joudutaan tekemään hankalia ratkaisuja.

Helsingin yliopiston uraohjaaja Hiltunen on huomannut, että moni opiskelee työllistymisen toivossa vain lisää.

– Moni tulee tänne kysymään, että mitä pitäisi opiskella lisää, jotta työllistyy. Silloin alan nopeasti topputtelemaan, että loputon kouluttautuminen, lisäkurssit tai sivuaineet, eivät ole tie onneen.

Missä töitä sitten riittäisi? Ylijohtaja Kosusella on muutama esimerkki.

– Kasvun mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa biotalous ja cleantech-ala. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa 3000 uutta hakijapaikkaa työvoimatarpeiden ja kasvun kannalta tärkeille aloille, muun muassa energiatekniikkaan ja kaivannaisalalle.

Lähde: yle.fi