Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2014

If vähentää yli 120 työntekijää

Toimintojaan Turkuun siirtävä vahinkovakuutusyhtiö If vähentää yt-neuvottelujensa päätteeksi 122 työntekijää.

Yhtiö keskittää henkilöasiakkaita palvelevat puhelinpalvelukeskukset Turkuun ja Espooseen, joihin se kertoo rekrytoivansa parhaillaan työntekijöitä. Tämän seurauksena If sulkee puhelinpalvelukeskuksensa Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

Ifin mukaan työsuhteista 73 päättyy vapaaehtoisiin sopimuksiin, 44 eläkejärjestelyihin ja viisi irtisanomisiin. Yhtiön it-palveluista vähennetään uudelleenorganisoinnin takia 18 henkilöä.

Kaikkiaan neuvottelujen kohteena oli noin 340 työntekijää, joista 200 työskentelee henkilöasiakkaiden asiakaspalvelu- ja myyntiorganisaatiossa ja 140 it-palveluissa.

Lähde: Turun Sanomat

Työttömyystilanne jatkuu synkkänä ensi vuonna

Työttömyystilanteen ennakoidaan pysyvän synkkänä ensi vuonna.

Useiden talouslaitosten joulukuussa julkistamissa ennusteissa työttömyysprosentin arvioidaan olevan 8–9.

Suomen Pankin asiantuntijan mukaan työmarkkinoiden tilanne näyttää kuitenkin synkemmältä kuin prosentista saattaisi olettaa.

Korkeasti koulutetut ja kolmekymppiset ovat aiemmin olleet muita paremmassa suojassa työmarkkinoiden kurimukselta. Nyt näin ei ole, vaan korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa nopeasti. Viime vuonna kasvua kertyi noin 30 prosenttia edeltävästä vuodesta.

Nuorten aikuisten osallistuminen työelämään on lisäksi laskenut tasaisesti viime vuosina.

– Aktiivisessa työiässä olevien työntarjonta alenee, ja he eivät halua osallistua työmarkkinoille. Onhan se hyvin huolestuttavaa, ennustetoimiston päällikkö Juha Kilponen arvioi.

Syitä, miksi nuoret aikuiset jäävät pois työelämästä, ei tarkkaan tiedetä. Kilposen mukaan yksi syy voi olla se, että laman aikana lasten kanssa jäädään herkemmin kotiin.

– Huolestuttava piirre on, jos ei haluta hakea työtä ja passivoidutaan siksi, että nähdään, etteivät työmarkkinat vedä.

Työttömyys myös pitkittyy. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa yli vuoden työttömänä olleita oli yli 93 000, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyystilannetta pahentaa valtiovarainministeriön mukaan keskeisten vientimaiden talouskasvun hidastuminen. Toisaalta talouskasvu ja työtilanne saattaa saada tukea euron heikentymisestä, kun vienti euroalueen ulkopuolelle muuttuu kannattavammaksi.

Valtiovarainministeriö ennakoi, että työttömyysprosentti on ensi vuonna 8,8, kun Suomen Pankin ennuste on noin 8,5 prosenttia.

Lähde: Turun Sanomat

Palkkatuen myöntämisperusteet muuttuvat vuoden alussa

Vuoden alussa voimaan astuvilla työttömyysturvalain muutoksilla halutaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä TE-toimistossa. Tehtäviä siirretään työttömyysetuuden maksajien hoidettavaksi. TE-toimistot keskittyvät julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamiseen.

Työttömyysturva-asiat ratkaistaan jatkossa pääsääntöisesti asiakkaan oman ilmoituksen perusteella. Todistukset on esitettävä vain pyydettäessä, jos siihen on erityistä tarvetta.

Palkkatuen myöntämisperusteet muuttuvat vuoden alussa. Lakimuutoksen tavoitteena on palkkatukijärjestelmän yksinkertaistaminen, rakennetyöttömyyden vähentäminen sekä työnantajien ja työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuuden lisääminen. Palkkatuki muuttuu prosenttiosuudeksi palkkauskustannuksista. Aiemmin palkkauskustannukset eivät vaikuttaneet tuen määrään.

Palkkatuki on jatkossa 30, 40 tai 50 prosenttia työntekijän palkkauskustannuksista. Tuen määrään ja kestoon vaikuttaa työttömyyden kesto. Palkkatukea kohdennetaan ensisijaisesti työnhakijoihin, joiden on vaikeinta ilman taloudellista tukea sijoittua työmarkkinoille.

Tuen määrä on sitä korkeampi ja tuen kesto sitä pidempi, mitä pidempään tuella palkattava henkilö on ollut työttömänä. Vamman tai sairauden aiheuttaman pysyvän tai pysyväisluonteisen tuottavuuden alentuman perusteella myönnettävä tuki on aina 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleille 60 vuotta täyttäneille voidaan myöntää pitkäkestoista, käytännössä pysyvää palkkatukea.

Vuoden alussa astuu voimaan laki monialaisesta yhteispalvelusta, joka tiivistää TE-toimiston, kuntien ja Kelan yhteistyötä pidempään työttömänä olleiden henkilöiden palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, pidentää työuria, turvata tulevaisuuden työvoimatarpeita, selkeyttää valtion ja kunnan työnjakoa ja parantaa niiden yhteistyötä.

Samalla on tarkoitus lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. Uuden lain tavoitteena on myös varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta näiden asuinpaikasta riippumatta. Kunkin TE-toimiston alueella on oltava vähintään yksi palvelupiste monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi.

Varsinais-Suomessa monialaisen yhteispalvelun suunnittelu käynnistyy heti vuoden alussa ja tavoitteena on päästä aloittamaan toiminta vuoden 2016 alusta.

TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa otetaan vuoden alussa käyttöön useita uudistuksia. Verkkopalveluun voi jättää TE-toimiston palveluja koskevan yhteydenottopyynnön ja sen kautta voi ilmoittaa esimerkiksi työtarjoukseen liittyvät asiat vaivattomasti. Uutta on myös asiakirjojen sähköinen toimittaminen sekä TE-toimiston työttömyysturvaan liittyviin selvityspyyntöihin vastaaminen sähköisesti.

Oma asiointi -palvelussa henkilöasiakkaalle listautuvat ne avoimet työpaikat, jotka vastaavat hänen työhakuprofiiliaan. Työnantajat saavat jättämällä työpaikkailmoitusta sähköisesti tiedoksi kaikkien niiden työnhakijoiden laatimat voimassa olevat CV:t, jotka vastaavat avoimen työpaikan hakuammattia ja hakualuetta. Työnantajalle voidaan tehdä myös työnhakijoiden esittelyt sähköisesti.

Lähde: Aamuset

Rekrymessujen aiheena some työnhaussa

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatut Contact & Career –rekrytointimessut järjestetään jo 28. kerran. Messupäivän teemana on sosiaalinen media työnhaussa. Eri kanavien hyödyntäminen työnhaussa on kasvattanut suosiotaan. Moni opiskelija ei ole kuitenkaan vielä löytänyt näitä kanavia tai ei osaa hyödyntää niitä. Messuilla on mukana someen erikoistunut Someco, joka tarjoaa tietopaketin somen hyödyntämisestä työnhaussa.

Messuilla vierailee myös eri työnantajien edustajia sekä tunnettuja puhujia julkisen elämän ja yritysmaailman puolelta. Puhujia ovat esimerkiksi Pekka Haavisto .

Contact & Career –messut 14. tammikuuta kello 10–15 ICT-talossa.

Lähde: Turkulainen

Salon seudun kunnat etsivät uusia tapoja työllistää

Salon seudun kunnat etsivät parhaillaan keinoja, joilla pitkäaikaistyöttömiä voidaan työllistää ensi vuonna. Vuoden alussa voimaan tuleva lakimuutos tiukentaa rajusti kuntien velvollisuuksia tarjota työttömille työtä. Saloon palkataan ensi vuonna neljä projektityöntekijää kehittämään pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa työtoimintaa. Sauvo palkkaa elinkeino- ja työllistämiskoordinaattorin hoitamaan työllisyyttä.

Somero etsii työttömille uusia töitä. Heitä aiotaan käyttää muun muassa ulkoalueiden hoidossa ja apuna vanhustenhuollossa. Kemiönsaari perustaa työttömiä työllistääkseen kierrätyskeskuksen ja Sauvo käyttää työttömiä avuksi remonteissa.

Lakimuutoksen myötä kunnat joutuvat maksamaan Kelalle takaisin puolet yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta, kun nyt raja on 500 päivää. Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kuvaa kuntien maksuosuuksien korotuksia kohtuuttomiksi.

– Soveliaisuuden raja on ylitetty. Hyväksyn sen, että kunnat osallistuvat jollain tavoin työllisyyden hoitoon, mutta nyt valtio siirtää kunnille valtavasti menoja. Kunnilla on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa työllisyyteen, Suikkanen korostaa.

Salon seudun kuntien maksuosuuksien arvioidaan kasvavan ensi vuonna yli kahdella miljoonalla eurolla.

Lähde: Salon Seudun Sanomat

Ensi kertaa opiskelevat saavat kiintiöpaikkoja korkeakouluihin

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää ensi vuodesta alkaen varata osa opiskelupaikoista ensikertalaisille eli niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskeluoikeutta.

Muutosta on perusteltu sillä, että yhä useampi saisi mahdollisuuden suorittaa tutkinnon. Muutosta on myös kritisoitu, koska alan vaihtamisesta tulee entistä hankalampaa.

Ensikertalaisten kiintiössä voivat hakea myös ne opiskelijat, jotka ovat saaneet opiskelupaikan ennen vuotta 2014, paitsi, jos he ovat saaneet tutkintonsa valmiiksi.

Lähde: Talouselämä

Työttömyys jatkoi kasvuaan loppuvuonna – työttömyys pitkittyy

Tilastokeskuksen ja TEM:n tilastoista käy ilmi, että pitkäaikais- ja piilotyöttömyys ovat lisääntyneet viime vuoden marraskuusta.

Suomen työttömyysluvut synkkenivät entisestään marraskuussa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime kuussa oli työttömänä 215 000 ihmistä. Työttömien määrä kasvoi 6 000 ihmisellä vuoden takaiseen verrattuna.

Marraskuun työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Kasvua viime vuoteen oli 0,2 prosenttia.

Vuoden aikana lisääntyi erityisesti piilotyöttöminen määrä 8,4 prosentilla. Pillotyöttömänä oli 156 000 ihmistä ja kasvua viime marraskuuhun oli 12 000. Tilastokeskus katsoo piilotyöttömäksi henkilön, joka haluaisi ansiotyötä, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen kuukauden aikana. Syy työnhausta luopumiseen voi olla esimerkiksi opiskelu, lasten hoito tai terveys.

Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterissä oli 326 500 työtöntä työnhakijaa viime kuussa. Työnhakijoiden määrä kasvoi viime vuoden marraskuusta 30 600:lla. Myös lomauttujen määrä kasvoi samaan aikaan 2 000:lla. Lomautettuja oli 36 000.

Erityisen hälyttäviä ovat pitkäaikaistyöttömyysluvut. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi melkein 19 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Myös nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 5 400 enemmän kuin vuosi sitten.

Eniten työttömyys lisääntyi vuoden aikana Pohjanmaan (16 %), Uudellamaan (16 %), Satakunnan (12 %) Ely-keskusten alueilla.

Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä kasvoi. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin marraskuussa 32 200 uutta avointa työpaikkaa eli 2 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Viime kuun lopussa TE-toimistoissa oli avoinna 58 800 työpaikkaa.

Tilastokeskuksen ja TEM:n ilmoittamien lukujen erot selittyvät eri lähdeaineistoilla ja tutkimusmenetelmillä sekä erilaisilla työttömyyden määritelmillä.

Lähde: yle.fi

Työtarjousten määrä kasvoi selvästi

Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilökunta on ottanut myyntiasenteen omakseen, ainakin työtarjousten määrästä päätellen.

Viime vuoden lokakuussa Te-toimistot tekivät yhteensä reilut 23 000 tyätarjoiusta. Tämän vuoden lokakuussa työtarjouksia tehtiin koko maassa yhteensä yli 46 000. Kesäkuukausia lukuunottamatta TE-toimistot ovat tehneet tänä vuonna kuukausittain yli 40 000 työtarjousta hakijoille.

Työmarkkinaneuvos Jarmo Palmin mukaan TE-toimistoissa on pantu asenteen lisäksi uusiksi työprosesseja. Lisäksi TE-toimistoille on pantu tulostavoitteet. Tänä vuonna tavoitteena oli, että 22 prosenttia työpaikoista täytettäisiin työtarjousten perusteella tai muuten TE-toimistojen kautta.

Suojaosa auttaa osa-aikatyöhön

TE-toimistoilta vaadittu asennemuutos ei ole ainoa uusi keino, jota työllisyyden parantamiseksi on kokeiltu.

Tämän vuoden alusta voimaan tuli työttömyysturvan suojaosa. Työtön on siis voinut ansaita 300 euroa kuussa ilman että lisäansio on leikannut työttömyyskorvausta.

Työministeri Lauri Ihalainen sanoo, että työttömyysturvan suojaosa auttaa lähinnä työttömyydestä osa-aikatyöhön, mutta ei välttämättä osa-aikaisesta työstä vakituiseen työsuhteeseen.

Työmatkasäännös tuskin merkittävä

Ensi vuoden alusta työnhakijan on otettava töitä vastaan myös entistä kauempaa kotoa.

Jos alueella on hyvät liikenneyhteydet, kokoaikatyössä, työmatkaan pitää olla valmis käyttämään kolmekin tuntia. Ihalainen huomauttaa, että eduskunta täydensi lakia niin, että työmatkakustannukset eivät saa ylittää työstä saatavaa palkkaa.

Työministeri odottaa paljon ensi vuonna ympäri Suomea rakennettavilta moniammatillisilta palvelukeskuksilta. Tarkoitus on, että niissä kartoitetaan kerralla, mitä tukea ja koulutusta ihminen tarvitsee ja rakennetaan kullekin sopiva työlistymisen polku.

Toinen suuri uudistus koskee palkkatukijärjestelmää. Työnanatjat voivat saada 30, 40 tai 50 prosenttia tukea suhteessa palkkaan, sen mukaan mitä vaikeammin työllistettävästä ihmisetä on kysymys.

Lue koko artikkeli painetusta lehdestä: Turun Sanomat 23.12.2014

 

Osa-aikatyö näkyy naisten palkoissa ja työurassa

Osa-aikatyöllä on naisten palkkoja alentava vaikutus. Osa-aikaista ja määräaikaista töitä tekevien naisten yleneminen ja vakinaistaminen on myös miehiä heikompaa, kertoo ensi keväänä julkaistava sosiaali- ja terveysministeriön teettämä tutkimus.

Osa-aikaisella ja määräaikaisella työllä on naisten palkkoja alentava vaikutus, kertoo helmikuussa julkistettava tutkimus, Rakennemuutosten vaikutus miesten ja naisten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen. Toistaiseksi tutkijat ovat selvittäneet yksityistä sektoria.

– Osa-aikainen työ ja määräaikainen työ näyttäisi vaikuttavan negatiivisesti naisten palkkaan. Osa-aikatyön yleistyminen on lisännyt miesten ja naisten välistä ansioeroa, sanoo tutkimusjohtajana Palkansaajien tutkimuslaitoksella toimiva Merja Kauhanen.

Tarkemmat luvut siitä, kuinka paljon ja millä aloilla vaikutukset näkyvät, kerrotaan keväällä. Osa-aikaisista työntekijöistä naisia on lähes kaksi kolmannesta ja määräaikaisistakin reilusti yli puolet.

– Nykyisin joka viides, noin 20 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä ja luku on kasvanut koko 2000-luvun ajan; se näkyy myös palkkakehityksessä, sanoo Kauhanen.

Osa- aikaisilla ja määräaikaisilla naisilla työurat ovat epävakaampia kuin miehillä. Naiset putoavat miehiä helpommin työvoiman ulkopuolelle, työuraan tulee katkoja ja työttömyyttä. Osa-aikatyössä naiset eivät pysty käyttämään niin sanotun liikkuvan työvoiman etuja.

– Ainakin yksityisellä sektorilla naiset liikkuvat vähemmän pysyviin työsuhteisiin kuin miehet ja myös osa-aikaisesta kokoaikaiseen työhön vähemmän verrattuna miehiin.

Naiset myös ylenevät osa-aikaisissa ja määräaikaisissa töissä huonommin kuin miehet sekä pääsevät harvemmin koulutukseen ja kehittämään itseään työelämässä.

– Sillä on merkitystä myöhemmän työuran, työllistettävyyden ja palkkakehityksen kannalta, arvioi Kauhanen.

Korkeammin koulutettujen miesten ja naisten erot ovat pienemmät ja matalammin koulutettujen suuremmat.

Yksityisellä palvelusektorilla naiset ovat tyypillisesti töissä vähittäiskaupassa ja ravintola-alalla. Naiset näyttävät valikoituvan osa-aikatöihin omasta tahdostaan, perhesyistä sekä myös vastentahtoisesti.Yli 30-vuotiaana osa-aikatöissä jatkavat yleensä naiset eivät miehet.

– Meillä on tietyt alat joissa osa-aikatyö kasvaa ja se vastentahtoisuus lisääntyy kun mennään sinne vanhempaan ikäryhmään, sanoo Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Mistä on kyse?

  • Osa-aikatyössä naisten palkkakehitys on miehiä heikompaa
  • Myös työssä yleneminen ja vakinaistaminen on huonompaa
  • Naiset putoavat osa-aikatöistä miehiä useammin työelämän ulkopuolelle

Lähde: yle.fi

Työllisyyskatsaus 11/2014

Uusien työpaikkojen määrä kasvussa – ja työttömien

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli marraskuun lopussa 28 400 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 400 henkilöllä. Viime vuoden marraskuusta määrä kasvoi 2 600 henkilöllä eli 10,1 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,3 prosentilla.

Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 12,5 %. Koko maassa osuus kasvoi 1,2 prosenttiyksiköllä, ollen 12,5 %. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on yhtä suuri kuin koko maassa ja samalla se on maan neljänneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman hitaampaan tahtiin kuin koko maassa, kun esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on poikkeuksellisesti supistunut Pohjois-Karjalassa kesäkuusta alkaen.

Joulukuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa ja niin tapahtuu Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

« Vanhemmat artikkelit