Kuukausittaiset arkistot: marraskuu 2014

SAK ja STTK: Jako erilaisten palkansaajien välillä on vanhentunut

Jako korkeakoulutettujen, ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä on vanhentunut, uskotaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa ja ylempiä toimihenkilöitä edustavassa STTK:ssä.

– Jako korkeakoulutettuihin ja muihin työtätekeviin on jumiutumista vanhentuneisiin rakenteisiin, sanoo palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Myös SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan erot eri palkansaajaryhmien välillä ovat kaventuneet niin paljon, että uusien rakenteiden pohtiminen on järkevää.

Sekä Palolan että Lylyn mukaan eläkeneuvottelut ovat hyvä esimerkki tavoitteiden yhdistymisestä.

Ainoastaan Akava ei mahtunut yhteiseen sopuun eläkeneuvotteluissa, ja liitto on tänä aamuna ilmoittanut tiedotteella pysyvänsä itsenäisenä. Akavan puheenjohtajaa Sture Fjäder oli myös ainoa eilisestä yhdistymistä puineesta salakokouksesta puuttunut keskusjärjestöpomo palkansaajapuolelta.

Palolan mukaan on tärkeää, että uudessa keskusjärjestörakenteessa liittoja ei vain yhdistetä mekaanisesti.

– Kukaan ei yhdisty mihinkään, vaan tässä ollaan luomassa jotain kokonaan uutta.

Lylyn mukaan keskusjärjestöuudistuksen onnistumisen määrittelee jäsenliittojen tahto. Palolan mukaan olisi tärkeää, että sekä Akavasta, SAK:sta ja STTK:sta löytyy halua yhdistymiseen.

Myös uudistuksen pääasiallinen syy on Palolan mielestä selvä.

– Kyllä tässä selkeästi pyritään hakemaan työnantajapuolelle vastavoimaa. Palkansaajapuolen yhä suurempaa yhteistyötä kaivataan sopimustoiminnassa, yhteiskuntavaikuttamisessa ja elinkeinopolitiikassa.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd) ei halunnut kommentoida työmarkkinajärjestöjen sisäistä asiaa.

lÄhde: Turun Sanomat

Turun Osuuskauppa sulkee Forumin Amarillon, Rosson ja Coffee Housen

Yhteistoimintaneuvottelut Turun Forumissa sijaitsevien Amarillon, Rosson ja Coffee Housen liiketoimintojen lopettamisen osalta on saatu päätökseen. Turun Osuuskauppa (TOK) sulkee vuoden loppuun mennessä kaikki kolme ravintolaa.

Yt-neuvottelun seurauksena 41 työntekijän työsuhteet päättyvät. Heille pyritään tarjoamaan muita tehtäviä TOK:ssa. Neuvottelujen alussa arvioitiin, että ravintoloiden liiketoimintojen lopettaminen voi toteutuessaan johtaa korkeintaan 49 työsuhteen päättymiseen.

– Päätös ravintoloiden sulkemisesta ei ollut meille helppo. Kannattavan toiminnan edellytys on isot asiakasvirrat ja tällä hetkellä Turun keskustan vetovoimaa ei ole kyetty riittävästi kehittämään. Lisäksi Turun markkinatilanne ravintolaliiketoiminnan osalta on kovin kilpailtu. Tässä markkinatilanteessa emme löytäneet ratkaisua, jolla voimme kääntää kyseisten ravintoloiden liiketoiminnan kannattavaksi, toteaa TOK:n matkailu- ja ravitsemiskaupasta vastaava toimialajohtaja Mikko Eskelinen.

– Turun Osuuskaupalla on edelleen runsaasti ravintolapalvelutarjontaa torin ympäristössä. Meillä on esimerkiksi Original Sokos Hotel Hamburger Börsin välittömässä läheisyydessä toistakymmentä eri asiakasryhmille kohdennettua ravintolaa, Eskelinen jatkaa.

Lähde: Aamuset

Lindorffin yt-neuvottelut päättyneet, 26 irtisanotaan

Lindorff keskittää palvelutuotannon sisäisiä tukipalveluja konsernin yhteiseen palvelukeskukseen Liettuaan Vilnaan.

Lokakuussa alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena osa perintäpalveluiden tuottamista tukevista tehtävistä siirtyy Lindorff-konsernin yhteiseen palvelukeskukseen Vilnaan.

Yt-neuvottelut perintäpalvelujen tukitehtävien uudelleenjärjestämiseksi saatiin päätökseen maanantaina. Palvelutuotantoyksikön tukitoiminnoista eli niin sanotuista back office -toiminnoista Suomessa vähennetään 26 työntekijää.

Toimintojen siirron taustalla on yhteisesti jaettujen sisäisten palvelujen kehittäminen Lindorff-konsernissa. Vilnaan perustettu palvelukeskus (Lindorff Business Services) tuottaa liiketoiminnan analysointi- ja tukipalveluja kaikille konsernin maille. Siirtyviin back office -toimintoihin kuuluu käytännössä muun muassa rekisterinpitoon liittyviä tehtäviä.

Lindorff tarjoaa korvaavia tehtäviä kaikille, joiden nykyinen vakituinen työsuhde irtisanotaan. Työtehtävät ovat pääasiassa asiakaspalvelutehtäviä.

– Suomalaisten lasku- ja perintäasiat hoidetaan Suomessa kuten tähänkin asti, sanoo varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen.

Lindorffin palveluksessa Suomessa on 523 työntekijää. Pääkonttori on Turussa, muut toimipisteet ovat Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Lahdessa.

Lähde: Aamuset

Opiskelu onnistuu myös työttömänä

Työttömyysetuuden turvin on voinut opiskella päätoimisesti vuoden 2010 alusta lähtien. Mahdollisuuteen on tartuttu innolla: vuonna 2014 Varsinais-Suomen TE-toimisto on vastaanottanut keskimäärin 160 hakemusta kuukaudessa. Omaehtoista opiskelua koskevista ratkaisuista 70 % on ollut myönteisiä.

Media on lähiaikoina nostanut esiin tapauksia, joissa työttömyysetuudella opiskeleva on kokenut tulleensa kohdelluksi mielivaltaisesti. Yleensä kyse on ollut opintojen varrella vastaan tulleista tilanteista, kuten opintopistemäärän kerryttämisestä.

Saatua kielteistä päätöstä on myös saatettu verrattu jonkun toisen saamaan ratkaisuun. Tulkinta siitä, onko henkilöllä oikeus opiskella työttömyysetuudella vai ei, lähtee aina hakijan omasta tilanteesta tai muutoksesta siinä. Omaehtoisen opiskelun reunaehdoista on siksi vaikea esittää rautalankamallia. Tärkeää on huomioida seuraavat seikat: yhteydenotto TE-toimistoon ennen opintojen alkua, opintosisältöjen valinta sekä opintojen eteneminen vaaditussa aikataulussa.

Tähtäimessä työllistyminen

Jos olet vähintään 25-vuotias työtön työnhakija ja omaehtoiset opinnot kiinnostavat, käy TE-toimistossa hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. TE-toimiston asiantuntijan kanssa laadit suunnitelman, josta käy ilmi, mistä opintojen kokonaisuus muodostuu, missä opinnot on tarkoitus suorittaa ja mikä on opintojen arvioitu kesto.

Vaikka puhutaan omaehtoisesta opiskelusta, hakijalla ei ole automaattisesti oikeutta opiskella työttömyysetuudella tuettuna. Siksi on tärkeää pohtia opiskelua nimenomaan oman työllistymisen kannalta. TE-toimiston asiantuntijan kanssa arvioit koulutustarvettasi ja sitä, ovatko opinnot työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia. Oleellista on, että opinnot parantavat mahdollisuuksiasi työllistyä avoimille työmarkkinoille, tai säilyttää nykyinen työpaikka, jos olet työttömyysuhan alla.

Millaiset opinnot sitten ovat työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia? Vastaus riippuu sekä hakijasta että työssäkäyntialueesta, jolle opiskelun myötä on tarkoitus työllistyä. TE-toimistosta saat tietoa siitä, miltä työmarkkinat näyttävät jollakin kyseisellä alalla ja alueella.

Esimerkkejä omaehtoisiin opintoihin liittyvistä ratkaisuista

Ratkaisun oikeudesta omaehtoisiin opintoihin tekee oman TE-toimistosi koulutusten valintaryhmä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa ratkaisua voi joutua odottamaan pitkään, mikä on hyvä huomioida omaa hakemusta jättäessään. Yksi suurin syy kielteisiin ratkaisuihin on, että hakemus on jätetty vasta opintojen alkamisen jälkeen.

Muita yleisiä syitä hylkääviin ratkaisuihin ovat muun muassa, että hakijan työnhaku ei ole voimassa, pohjalla on jo koulutus, jolla työllistyy (esim. lähihoitaja hakeutuu sairaanhoitajaksi) tai hakeudutaan yleissivistäviin opintoihin, jotka eivät johda ammattitutkintoon.

Hakijalla saattaa myös olla jo esim. kaksi aiempaa koulutusta eri suuntautumisaloilta (esim. artesaani) ja hän hakee vielä kolmanteen suuntautumiseen. Kielteiseen ratkaisuun päädytään myös, jos hakijalla on suhteellisen tuore koulutus.

Opintojen eteneminen takaa opinto-oikeuden

Omaehtoisten opintojen tukemisen edellytys on opintojen päätoimisuus. Opintojen ns. päätoimisuusehto on 25 h/vko, 3 opintoviikkoa tai 5 opintopistettä/kk. Esimerkiksi korkeakouluopintoja tulee kertyä keskimäärin 5 opintopistettä opiskelukuukautta kohden. Muissa kuin korkeakouluopinnoissa edetään koulutus- tai opintosuunnitelman mukaisesti.

Opintojen etenemisen toteamiseen riittää nykyään opiskelijan oma ilmoitus TE-toimistolle. Tämä käy sähköisesti TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa. Mikäli opinnot on aloitettu ennen 1.8.2014, TE-toimisto on lähettänyt ohjeet omaehtoisen opiskelun etenemisen seurantaan.

Opiskelun aikana työnhakusi on oltava voimassa, mutta omaehtoisesti opiskelevalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä ilman, että kieltäytymisestä seuraa työttömyysetuuden menetys.

Lue lisää omaehtoisesta opiskelusta, työttömyysetuuden edellytyksistä ja etuuden saajan velvollisuuksista: Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

 

Mistä ihmeestä löytyy se kaivattu viranomainen? 12 000 löytänyt sen aivan uudella tavalla

12 000 kansalaista on ottanut yhteyttä vuosi sitten käynnistyneeseen Kansalaisneuvonta-palveluun. Kansalaisneuvonta auttaa kansalaista löytämään tarvitsemansa viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun. Lisäksi palvelu vastaa yleisluonteisiin julkisia palveluja koskeviin kysymyksiin.

”Meiltä kysytään esimerkiksi, mistä haen omaishoidon tukea tai mistä saan henkilökortin”, kertoo Kouvolassa toimivan Kansalaisneuvonnan esimies Minna Kuitunen.

Neuvoa tarvitseva saa yhteyden Kansalaisneuvontaan puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviestillä tai sähköisellä lomakkeella. Yli 90 prosentissa tapauksista vastaus annetaan ensimmäisen puhelun aikana. Sähköisesti yhteyttä ottaneet saavat vastauksen kysymykseensä useimmiten vuorokauden sisällä. Puheluja ja sähköisiä yhteydenottoja palveluun tulee lähes yhtä paljon.

”Kysymysten määrä ensimmäisen toimintavuoden aikana on pikkuhiljaa noussut. Markkinointia on tehostettu palvelun tunnettuuden parantamiseksi”, kertoo apulaisjohtaja Hannu Korkeala palvelun tuottavasta Valtiokonttorista.

Palvelun tunnettuuden parantamisella halutaan myös vähentää hätänumeroon 112 soitettuja ei-kiireellisiä puheluja.

Kansalaisneuvonta on osa julkisen hallinnon asiakaspalvelun ja asioinnin kehittämistä sekä valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa.

Lähde: Talouselämä

Rauman ja Turun telakkatyöläisille tukea EU:lta

STX päätti Rauman telakan sulkemisesta syksyllä 2013. Myös Turun telakalta vähennettiin väkeä.

Euroopan parlamentti on vahvistanut globalisaatiorahaston 1,4 miljoonan tuen työnsä menettäneiden uudelleen työllistämiseksi.

Suomi haki Euroopan globalisaatiorahaston tukea työnsä menettäneille yli 500 telakkatyöläiselle. STX irtisanoi Turusta ja Raumalta yli 600 työntekijää.

Komissio, EU-maat ja viimeisenä parlamentti tukivat rahan myöntämistä Suomen telakkatyöläisille. Laivanrakentamisen siirtyessä entistä enemmän Aasiaan tuella koulutetaan vaikeasti työllistyviä telakkatyöläisiä uusiin ammatteihin ja yrittäjiksi.

STX päätti Rauman telakan sulkemisesta syksyllä 2013. Myös Turun telakalta vähennettiin väkeä.

Lähde: yle.fi

Varhaiskasvatuslaki etenee eduskuntaan: Päivähoitoon voi syntyä 5500 työpaikkaa

Varhaiskasvatuslaki etenee eduskuntaan joulukuun alussa – ja osa siitä todennäköisesti vielä vuodenvaihteessa.

Jos nykyinen eduskunta hyväksyy sen kokonaisuudessaan, päiväkoteihin syntyy seuraavan vuosikymmenen aikana 5 500 uutta työpaikkaa.

Tuhannet uudet työpaikat edistäisivät naisten työllisyyttä ja synnyttäisivät yhteiskuntaan suorittavan tason perustyötä, jonka katoamista pidetään isona yhteiskunnallisena ongelmana.

Uudistus astuisi voimaan vuonna 2025.

– Siirtymäaika vaaditaan uusien lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien kouluttamiseen, kertoo opetusministeri Krista Kiuru (sd).

Opetusministeri Kiuru vahvisti lauantaina Lännen Median lehtien haastattelussa, että hän aikoo viedä päivähoidossa läpi peruskoulu-uudistukseen vertautuvan mullistuksen vielä tällä vaalikaudella.

Lakiesityksen mukaan päiväkotiryhmässä saa olla yhtaikaa hoidossa enintään kolmea työntekijää vastaava lapsimäärä. Nykyisellä mitoituksella alle kolmivuotiaiden ryhmässä lapsia saisi olla korkeintaan 12 (1:4:ään) ja yli kolmivuotiaiden ryhmässä 21 (1:7:ään).

Tilapäisiä ylityksiä ei enää sallita.

Opetushallitus laatii päiväkodeille ”opetussuunnitelman”

Jatkossa Opetushallitus toimii alan asiantuntijavirastona ja laatii päivähoitoa koskevan valtakunnallisen ”opetussuunnitelman”, jota kutsutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiksi.

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle on myös laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

Kiurun mukaan hallituksen esitysten sisällöt, jotka koskevat varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta, ovat valmiina.

Joulukuun alussa eduskuntaan etenevän lain toteutumista voi pitää melko varmana.

Vuodenvaihteessa opetusministeriön tavoitteena on lisäksi antaa eduskunnalle käsiteltäviksi säädökset, joiden hyväksyminen johtaisi varhaiskasvatuksessa arviolta 5 500 uuden työpaikan syntymiseen.

Työntekijöitä tarvitaan, koska jatkossa alle kolmivuotiaiden ryhmässä saisi olla enintään kolme lasta per hoitaja eli yhteensä yhdeksän lasta. Yli kolmivuotiaiden ryhmissä henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku laskisi 1:6:een, jolloin ryhmän enimmäislapsimäärä olisi 18.

Henkilöstön pätevyysvaatimuksia ei lievennetä, vaan jatkossakin lapsiryhmän kolmesta hoitajasta yhden on oltava korkeakoulutettu.

Lastentarhanopettajille syntyisi kokopäivähoitoon ja osapäivähoitoon noin 1 850 uutta työpaikkaa. Lastenhoitajien lisätarve olisi noin 3 700.

Uusien työntekijöiden kouluttaminen maksaisi arviolta 159 miljoonaa euroa, mutta kustannukset jakautuisivat kymmenelle vuodelle. Varhaiskasvatuksen henkilöstökustannukset nousisivat noin 221 miljoonalla eurolla. Uudet henkilöstömitoitukset olisivat kuitenkin sitovia vasta vuodesta 2025 alkaen.

Hallituksen pääpuolueet kokoomus ja Sdp haluavat säätää varhaiskasvatuslain vaalikauden loppumetreillä, koska ne epäilevät keskustan halukkuutta mittavan uudistuksen toteuttamiseen.

Lähde: Turun Sanomat

Töihin Ruotsiin -tapahtuma 4.12.2014

Ruotsissa on paljon pulaa tietotekniikkaosaajista ja insinööreistä ja monet ruotsalaiset yritykset ovat kiinnostuneita suomalaista osaajista.

Torstaina 4.12.2014 Turussa sinulla on mahdollisuus tavata info- ja rekrytointitilaisuudessa ruotsalaisia työnantajia ja Ruotsin työvoimatoimistojen EURES-asiantuntijoita.

Erityisen haluttuja ovat: Software developers/engineers, mechanical engineers, electrical power engineers, electronics engineers and mechatronics engineers.

Toivotamme tervetulleiksi suomalaiset osaajat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään Ruotsissa!

Huom! Tapahtumaan ilmoittautuminen Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-asiantuntija Tomi Puraselle: tomi.puranen@te-toimisto.fi tai puh. 0295 044 733. Ilmoittautua voi 3.12.2014 asti.

Lue lisää päivän ohjelmasta.

”Jossain vaiheessa on vain pantava pillit pussiin” – työtön yrittäjä ei saa rahaa ennen kuin yritys on kuopattu

Yrittäjän on vaikea todistaa olevansa työtön. Viranomaiset katsovat, että yrittäjällä on työpaikka omassa yrityksessään, oli työmäärä mikä tahansa.

Aloittava yrittäjä saattaa ottaa ison riskin, jos ajatuksena on nostaa työttömyysetuutta yritystoiminnan käynnistämisen ohessa.

Pahimmassa tapauksessa yrittäjä menettää oikeutensa etuuteen, vaikka yrityksestä saatavat tulot eivät riitä elämiseen.

– Jos henkilö on ansiosidonnaisella päivärahalla, niin menetykset voivat olla isojakin, lainopillinen asiamies Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yritys on lopetettava, jotta saisi etuuksia

Pääsääntö on, ettei yrittäjä ole oikeutettu työttömyysetuuksiin.

– Lähtökohtaisesti yritystoiminta pitäisi lopettaa kokonaan, jotta voisi saada työttömyysturvaa, Hellstén sanoo.

Yrittäjällä on kuitenkin oikeus työttömyysetuuteen, jos yritystoiminta on sivutoimista. Sen todistaminen voi olla vaikeaa.

Palkansaaja voi työsopimuksella osoittaa, että työ on sivutoimista tai osa-aikaista. Yrittäjällä ei usein ole muuta todistusta kuin oma sanansa.

– Yrittäjän sivutoimisuutta ei käytännössä voi todeta millään muulla tavoin, kuin että yrittäjä sanoo, paljonko hän työskentelee. TE-toimiston on sitten joko luotettava tai oltava luottamatta yrittäjän sanaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut TE-toimistoja niin, että lähtökohtaisesti yrittäjän sanaan luotetaan. Hellsténin mukaan yrittäjät kuitenkin törmäävät usein siihen, ettei heidän puheitaan uskota.

Ongelmallista on myös se, että tulkinnat yritystoiminnan sivutoimisuudesta vaihtelevat TE-toimistoittain.

Moni yrittäjä jatkaa liian pitkään

Joissakin tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa lopettaa yritys kuin yrittää sovittaa yritystoimintaa ja työttömyysturvaa yhteen.

– Työttömyysturvan ajatuksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa.

Hellsténin mukaan moni yrittäjä jatkaa kannattamattoman yrityksen pyörittämistä liian pitkään.

– He ajautuvat aina vain syvempään ahdinkoon. Ymmärrän toki, että monelle oma yritys on lempilapsi. Jossain kohdassa kuitenkin pitäisi tehdä se ratkaisu, että pillit pussiin.

Mistä on kyse?

  • Lähtökohtaisesti yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyyskorvauksiin
  • Viranomaiset katsovat, että yrittäjä työllistyy omaan yritykseensä, vaikka työtä ei olisikaan
  • Tietyissä tapauksissa yrittäjä on oikeutettu etuuksiin, mutta niiden hakeminen voi olla vaikeaa

Lähde: yle.fi

Työllisyyskatsaus 10/2014

Työttömyys yhä kasvussa

Lokakuun lopussa Varsinais-Suomen TE-toimistossa oli 28000 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömyys kasvoi hiukan, mutta verrattuna viime vuoden lokakuuhun määrä kasvoi 3000 henkilöllä eli 11,8 prosentilla. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla. Työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 12,4 %, ja koko maassa 12,2 %. Näin Varsinais-Suomen työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja samalla se on kuitenkin maan viidenneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueella. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman nopeampaan tahtiin kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Marraskuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »