Kuukausittaiset arkistot: lokakuu 2014

TEM: Nuorisotakuu tavoittanut 300 000 nuorta

Nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyä avustava nuorisotakuuprojekti on tavoittanut tavalla tai toisella tähän saakka noin 300 000 nuorta, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Nuorisotakuun tuloksia eri hallinnonaloilla esiteltiin tiedotusvälineille Helsingissä perjantaina. Niiden mukaan koulutusta vailla olevat nuoret ovat kokeneet, että nuorisotakuu on auttanut selkiyttämään tulevaisuudensuunnitelmia ja lisännyt motivaatiota hakea ja päästä koulutukseen ja työhön.

Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen takuun toteutus on käynnistynyt paikallistasolla epätasaisesti. Syinä ovat olleet niin heikkenevä kuntatalous, työpaikkojen väheneminen, nuorten voimakas muuttovirta kuin palvelujen riittämättömyyskin. Toimeenpano on onnistunut erityisesti kunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkostojen yhteistyö on vakiintunutta.

Nuorisotakuun ajatus on, että jokaiselle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle tarjotaan koulutuspaikkaa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Jatkoon liittyy epävarmuutta

Vaalikauden vaihtuminen luo Kataisen hallituksen luoman takuuhankkeen jatkoon tiettyä epävarmuutta, varsinkin kun talouden raamit ovat ahtaat. Yhdeksi Kataisen hallituksen kärkihankkeeksi nostettuun nuorisotakuuseen on osoitettu vuotuinen 60 miljoonan euron erityismääräraha, jonka leikkaaminen aiheuttaisi ongelmia.

– Tehokkuutta on joka puolella haettava. Ehkä näin tekemällä kuin tähän asti ei pystytä jatkamaan, ylijohtaja Tuija Ovia työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi.

Johtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) on huolissaan määräaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman tulevaisuudesta.

– Siellä on kuitenkin aika iso määrä ihmisiä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja tavalla tai toisella heistä pitäisi pitää huolta. Kyllä tässä vaikeuksia tulee, ei sitä voi kiistää.

Lähde: Turun Sanomat

Pian vuorotteluvapaalle – nyt kun vielä pääsee

Vuorotteluvapaalle jää loppuvuonna paljon porukkaa, valtaosa naisia. Muutamilla aloilla vapaille ei kuitenkaan pötkitä tuosta vaan.

Puhelin on pirissyt ahkerasti kesän ja syksyn aikana työttömyyskassoissa: Työntekijät miettivät vuorotteluvapaalle jäämistä ja uuden lain tiukentuneita ehtoja.

Syyskuussa vuorotteluvapaalle jäi lähes neljännes enemmän työntekijöitä kuin vuotta aiemmin. Elokuussa määrä kasvoi kolmanneksen viimevuotisesta, työ- ja elinkeinoministeriön kokoama tilasto osoittaa.

Syyskuussa vuorotteluvapaalle jääneistä 1 300 työntekijästä naisia oli 900. Heistä noin 600 oli julkishallinnon ja terveydenhuollon työntekijöitä. Päiväkotien väki ja sairaanhoitajat käyttävät vapaita eniten. Myös palvelu- ja myyntityötä tekevät naiset jäävät vapaille melko paljon.

Buumin syynä on lakimuutos, joka tiukensi ehtoja syyskuun alussa. Vanhoilla säännöillä pääsee vapaille, jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen syyskuuta ja vapaa alkaa vuoden loppuun mennessä.

Vanhan mallin vuorotteluvapaille jääneiden lopullinen määrä selviää vasta alkuvuonna, kun viimeiset korvaushakemukset on lähetetty työttömyyskassoihin.

Työntekijät ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen, Akavan ja Tehyn työttömyyskassoihin kesällä ja syksyllä.

– Hakemuksien määrä on kasvanut yli 10 prosenttia ja maksettujen etuuksien määrä samaa tahtia, JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen kertoo.

Aktivoitumisesta päätellen määrät saattavat vielä kasvaa loppuvuonna, Koskinen arvioi.

Tehyn kassanjohtaja Markus Rantanen sanoo, että kyselyitä on tullut runsaasti, mutta vuorotteluvapaalle jäävien määrää on toistaiseksi vielä hankala arvioida.

Nämä ehdot muuttuivat

Suurimmat muutokset koskevat vapaan edellytyksenä olevan työhistorian pituutta, uutta yläikärajaa ja sijaisen edellytyksiä.

Vuorotteluvapaalle pääsee jatkossa vasta, kun on ollut 16 vuotta töissä. Aiemmin raja oli 10 vuotta. Uutta on myös yläikäraja ja se, että vapaajaksojen vähimmäispituus nousee 100 kalenteripäivään.

Sijaiseksi palkattavalta työttömältä työnhakijalta edellytetään pääsääntöisesti, että hän on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuuden alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

”Suuri huoli vaikutuksista”

Terveysaloilla muutoksen vaikutusta vaimentaa se, että sijaispula rajoittaa vapaiden käyttöä. Halukkaita olisi paljon, mutta ehdot täyttäviä sijaisia ei. Hakemukset ovat jo pitkään kasvaneet 5–10 prosentin vuositahtia.

– Suurin piirtein saman verran jää ensi vuonna vapaalle kuin ennenkin. Ketkä työntekijäryhmät pääsevät, siihen vaikuttaa lähinnä sijaisten saatavuus, Tehyn Markus Rantanen sanoo.

Tehyläisiin työssäoloajan nosto ei vaikuta suuresti, sillä 80 prosentilla vapaiden käyttäjistä työhistoriaa on jo yli kaksikymmentä vuotta. Vapaalle jäävät tyypillisesti yli 50-vuotiaat naiset.

– Meillä JHL:ssä, jossa vuorotteluvapaita paljon käytetään, on suuri pelko, että uudistus heikentää vapaiden käyttöä, Pasi Koskinen sanoo.

Akavan lakimies Paula Ilveskiven mukaan opettajille löytynee helpommin sijaisia, koska jo kahden kesän työttömyys täyttää vuorotteluvapaan sijaisen ehdot.

Takaisin neuvottelu-pöytään?

Työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkasti. Järjestöjen näkemys on, että uudistusta voidaan tarkastella uudestaan, jos vaikutukset ovat hyvin kielteisiä.

Akava pelkää, että säästöt kostautuvat myöhemmin sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeiden nousuna. Järjestöt näkevät muutoksen myös heikentävän tasa-arvoa.

– Uudistus heikentää erityisesti naisten pääsyä työmarkkinoille, koska vuorotteluvapaiden sijaisuuksia ovat tehneet erityisesti nuoret naiset, Paula Ilveskivi sanoo.

Helppoa ehtojen uudelleen löysääminen ei enää ole. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaisi vuorotteluvapaan kokonaan romukoppaan. EK:n mielestä järjestelmä on kallis, eikä edistä työurien pidentämistä.

Lähde: Taloussanomat

Nyt menettää työnsä maisteri

Akateemisesti koulutettujen työttömyys kasvaa hurjaa tahtia. Näin paha tilanne ei ole ollut vuosikymmeniin.

Elokuussa työttömänä oli 6 200 insinööriä, 3 700 tradenomia, 3 100 humanistisia tieteitä opiskellutta filosofian maisteria, 2 700 diplomi-insinööriä ja 2 300 ylemmän kauppatieteiden tutkinnon suorittanutta henkilöä.

Näiden viiden koulutusalan työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan 2 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kaikkiaan korkeasti koulutettuja oli elokuussa vailla työtä yli 44 000. Suuri osa heistä on jäänyt työttömiksi suurista yrityksistä ja vientiteollisuudesta. Luvuissa eivät ole mukana lomautetut.

”Ensi kesänä akateemisia työttömiä on 50 000. Kaikki merkit viittaavat siihen, että huono kehitys jatkuu”, arvioi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden. Akateemisia työttömiä on viitisentoista prosenttia työttömien kokonaismäärästä.

Lukujen takana on toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden työpaikkoja rajusti karsineita yt-neuvotteluja. Väkeä ovat karsineet esimerkiksi Tieto, VTT, CGI Suomi, Nokia, Itella, Kesko, Evira, Stockmann, Broadcom Finland, ABB, Ahlstrom ja Wärtsilä.

Sture Fjäder supistaisi opintojen aloituspaikkoja merkittävästi.

”Tradenomien ja insinöörien ammattiliitot ovat esittäneet, että aloituspaikoista voisi karsia 25–30 prosenttia. Diplomi-insinöörien ja kauppatieteilijöiden koulutustakin on liikaa. Määriä on tarkasteltava kriittisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi rohkealla koulutuspolitiikalla ohjata määriä alas”, hän sanoo.

Lähde: Talouselämä

Jätevoimalan rakentaminen työllistää 300–400 henkilötyövuotta

Uudella jätevoimalalla on selvä työllistävä vaikutus Salon seudulla. Rakennusaikainen työllistävyys on 300–400 henkilötyövuotta, ja laitoksen operointi työllistää 15–20 henkilöä pysyvästi. Lisäksi tarvetta tulee olemaan noin 10 jätteenkuljettajalle. Lisäksi voimala tuo töitä kunnossapitopalveluille, joita hankitaan vuodessa usealla miljoonalla eurolla.

Ekokem on voittanut tarjouskilpailun lounaisen Suomen syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Sopimus alkaa vuodesta 2018, ja se on kestoltaan 25 vuotta.

Ekokemin Hankintarenkaalle tarjoama energianhyödyntämisvaihtoehto perustuu Salon Korvenmäelle rakennettavaan jätevoimalaan.

Kaavailtu jätevoimalainvestointi on suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa, ja se pitää sisällään voimalan lisäksi Korvenmäeltä Salon kaupungin kaukolämpöverkkoon rakennettavan liityntäputken sekä varavoimalan.

Lähde: Salon Seudun Sanomat

Microsoft jatkaa väenvähennystä – Suomesta lähdössä nyt sata työpaikkaa

Irtisanomiset liittyvät Microsoftin heinäkuiseen ilmoitukseen 18 000 työntekijän vähentämiseen maailmanlaajuisesti.

Microsoft irtisanoo lisää työntekijöitä. Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla.

Suomen osalta väenvähennykset koskevat alle sataa tukitoiminnoissa työskentelevää ihmistä eri paikkakunnilla. Microsoft ei nimeä paikkakuntia.

Irtisanomiset liittyvät Microsoftin heinäkuiseen ilmoitukseen 18 000 työntekijän vähentämiseen maailmanlaajuisesti.

Heinäkuussa kerrottiin, että Suomen osuus vähennyksistä on 1 100 työntekijää.

Lähde: yle.fi

Pikaruokaketju Splizzeria avaa Hansassa

Keväällä lanseerattu Splizzeria laajentaa marras–joulukuussa Helsinkiin ja Turkuun. Ensimmäinen Splizzeria avattiin reilut puoli vuotta sitten Salossa. Ketjun omistajien mukaan nyt on oikea aika ottaa seuraava askel.

Uudet Splizzeriat avataan Helsingin Kaivokadulle 6. marraskuuta ja joulukuussa kauppakeskus Hansaan.

Splizzerian idea on tarjota kaksi erilaista makumaailmaa samalla lautasella. Splizzerioissa myydään Splizzoja eli pizzoja, joissa on kaksi toisiaan täydentävää puolta. Listalla on kymmenen makuyhdistelmää, joissa vastakkaiset maut eri puolilta maailmaa täydentävät toisiaan.

– Kun avasimme ensimmäisen Splizzerian, huomasimme heti, että konsepti toimii. Ravintolan annoksia, ilmettä ja palveluasennetta kehutaan viikosta toiseen. Nyt on aika päästää muutkin kaupungit sen makuun, toteaa Splizzerian toimitusjohtaja Mika Laurikainen.

– Olemme alusta asti lähteneet rakentamaan vakavasti otettavaa pikaruokaketjua. Nyt se muuttuu todeksi, kun yhdestä ravintolasta tulee muutamassa viikossa kolmen ravintolan ketju. Silti se on meille vasta alkua. Haluamme kasvattaa Splizzeriasta ketjun, joka voi toimia missä päin maailmaa tahansa, täydentää Splizzerian hallituksen puheenjohtaja Saku Hautala.

Lähde: Aamuset

Vastikkeellisesta työttömyysturvasta hyötyäkin

TVY:n Jukka Haapakoski tähtää täystyöllisyyteen.

Vastikkeellinen työttömyysturva on Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön, TVY:n puheenjohtajan Jukka Haapakosken mukaan kaksipiippuinen juttu.

– Järjestelmän pitäisi perustua vapaaehtoiseen osallistumiseen. Toisaalta meillä on esimerkkejä työttömistä, jotka on puolipakolla saatu mukaan toimintaan. He ovat saaneet siitä uutta puhtia, Haapakoski pohtii.

Hän arvioi kiivaimpien vastikkeellisen työttömyysturvan tai sosiaaliturvan vastustajien pelkäävän, että työmarkkinoiden kahtiajakautuminen lisääntyy ja että yksilön tahdonvapautta ei enää kunnioiteta.

Haapakoski ottaa esimerkiksi Diakonissalaitoksen Vamos-hankkeen, joka aloitti etsivän nuorisotyön projektilla. Tätä nykyä nuoret hakeutuvat sinne itse, ilman pakkoa.

– Viidakkorumpu pitäisi saada kertomaan, että julkisesti järjestetyt toimet ovat niin laadukkaita, että työttömät hakeutuisivat niiden pariin.

Työttömyysturva on jo osaltaan vastikkeellista. Karenssi uhkaa, jos työtön ei hae hänelle osoitettua vapaata paikkaa tai osallistu TE-toimiston koulutukseen.

– Se on väärin. Palveluja, kuten koulutusta pitäisi räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan, Haapakoski toteaa ykskantaan.

Työajan lyhentäminen käy

Toukokuussa TVY:n puheenjohtajana aloittanut Haapakoski on itsekin kokenut työttömän arjen vuosituhannen alkupuolella.

– Suoritin Yorkin yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon, joka koostui filosofian, politiikan ja taloustieteen opinnoista. Siihen aikaan alempaa korkeakoulututkintoa ei osattu hyödyntää Suomen työmarkkinoilla. Eikä osata vieläkään, Haapakoski kertoo.

Työttömyys katkesi hänen kohdallaan lisäopintoihin. Nyt hän on valtiotieteiden maisteri.

Haapakoski asettaisi täystyöllisyyden Suomen tavoitteeksi.

– Tutkimuksen mukaan niissä valtioissa, joissa täystyöllisyys on tavoitteena myös työllistytään eniten.

Nousukaudella työttömyyttä pitäisi purkaa, ja taantuman aikana pitää työpaikoista sitkeästi kiinni.

– Olen periaatteessa avoin työajan lyhentämiselle, jos vaarana on työpaikan menetys, Haapakoski pohtii työpaikkojen säilymisen edellytyksiä.

Moni työllistyy osa-aikaisesti

Kaksipiippuinen asia on myös työsopimuslaki. Se velvoittaa yrityksen tarjoamaan osa-aikaisille työntekijöilleen kokopäivätyötä, ennen kuin yritys voi palkata lisää henkilökuntaa. Nyt myös järjestöt velvoitetaan seuraamaan lakipykälää.

Järjestöt työllistävät palkkatuella suurimmaksi osaksi osa-aikaisia työntekijöitä, jotta työtä riittäisi mahdollisimman monelle. Lakiin sisältyy kuitenkin sudenkuoppa.

– Lain takia emme ole päässeet läheskään suunniteltuihin työllistämistavoitteisiimme, Haapakoski harmittelee.

Kaikki aikuiset työttömät mukaan

Pehmeiden työmarkkinoiden ja sosiaalisen työllistävyyden asiantuntijajärjestö TVY haluaa saada kaikki yhteiskunnan jäsenet mukaan toimintaan, olivatpa he työttömiä mistä syystä tahansa.

Puheenjohtaja Haapakoski toivoo lisää resursseja työttömien aikuisten etsimistyöhön.

– Maahanmuuttajanaiset voivat olla Suomessa vuosikausia oppimatta yhtään suomen kieltä. Heille pääsy kodin piiristä töihin olisi tärkeää, vaikka heidän ansionsa maksettaisiin miehen tilille.

Lisäksi Haapakoski toivoo, että jokainen kunta takaisi työttömille ilmaisen terveystarkastuksen. Myös omaehtoinen opiskelu työmarkkinatuella pitäisi tehdä mahdolliseksi.

– TE-toimistojen koulutusten pitäisi olla osa laajempaa kokonaisuutta, joka lopulta johtaisi tutkintoon, Haapakoski ehdottaa.

Työttömien valtakunnallinen yhteistyöjärjestö TVY

  • työttömien etuja ajava, sitoutumaton järjestö
  • perustettu vuonna 1991
  • järjestää koulutusta ja tapahtumia jäsenilleen
  • järjestöön kuuluu noin 100 jäsenyhdistystä
  • toimii ministeriöiden työryhmissä ja EU:ssa
  • valitsi Jukka Haapakosken puheenjohtajakseen keväällä 2014
  • julkaisee Karenssisanomat-lehteä

Lähde: Verkkolehti

Outotec aloittaa yt:t – vähennystarve sata ihmistä Suomessa

Outotec julkisti kannattavuusohjelman. Yt-neuvottelut alkavat ja koskevat koko Suomen henkilöstöä.

Kaivos- ja metalliteollisuudessa toimiva teknologiayhtiö Outotec aloittaa koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Väkeä on 1 400. Arvioitu irtisanomistarve on sata työntekijää Suomessa ja kaikkiaan 400. Lisäksi voi tulla lomautuksia.

Outotec julkisti tänään osavuosikatsauksen ja kannattavuusohjelman. Siinä pyritään 45 miljoonan euron vuosisäästöihin.

Outotecin liikevaihto putosi heinä-syyskuussa viime vuodesta yli neljänneksen noin 320 miljoonaan euroon. Viime vuoden 45 miljoonan euron voitosta Outotec rojahti kolmannella neljänneksellä vähän tappion puolelle.

Toimitusjohtaja Pertti Korhonen sanoo, että Outotec sai kuluneella neljänneksellä kohtuullisesti tilauksia.

Outotecin edellinen kustannussäästöohjelma pyrki 50 miljoonan euron säästöihin. Se ohjelma on saatu päätökseen. Uudet toimenpiteet tarvitaan muun muassa Venäjän epävarmuuden takia.

Lähde: yle.fi

Konkurssien ja yrityssaneerausten määrä laski alkuvuonna

Tässäpä erikoinen tilasto taantuma-Suomesta: Sekä konkurssien että yrityssaneerausten määrä oli voimakkaassa laskussa alkuvuonna.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-syyskuussa 2014 pantiin vireille 2 278 konkurssia, mikä on 6,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 839, mikä on 15,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Selitys on, että vuoden 2013 syyskuussa haettiin konkurssiin kaksi henkilökunnaltaan suurehkoa yritystä. Toinen mainituista yrityksistä toimi kaupan ja toinen teollisuuden ja kaivostoiminnan päätoimialalla.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-syyskuussa kaupan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 473 konkurssia, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Konkurssien määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–syyskuussa pantiin vireille 375 yrityssaneerausta, mikä oli 13,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Henkilökunnan määrä yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 806, mikä on 37,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Lähde: Talouselämä

« Vanhemmat artikkelit