MTK ilahtui työttömien työllistämisestä maatiloille

Työttömiä pyritään kokeilussa työllistämään maatiloille. MTK:n johtajan mielestä on loistavaa, jos heidät ja maatalousyrittäjät saadaan lähentymään toisiaan. Hänestä työttömät voisivat korvata ulkomaista työvoimaa.

Maatiloilla on paljon tekemätöntä työtä. Vaikka lisäväelle on tarvetta, tilat eivät hae aktiivisesti tekijöitä. Forssassa on ryhdytty yhyttämään maatiloja ja työttömiä. Kaupungin työllisyydenhoidon päällikkö Suvi Aaltonen kertoo, että alun perin kyse on kuntoutuksesta, jolla yritetään aktivoida pitkään työttömänä olleita.

Kynnys töihin on yritetty laskea mahdollisimman matalaksi. Sekä tehtävät että tekijöiden kunto vaihtelevat. Jotkut ovat työskennelleet 4, toiset 30–40 tuntia viikossa.

– Työkokeilussa selvitetään asiakkaan työkyky ja osaaminen. Jos hän suoriutuu hyvin, mietitään, voisiko yrittäjä tarjota hänelle palkkatöitä, Aaltonen kertoo.

Forssassa toiminta alkoi maaliskuussa. Tavallisesti kokeilu on kestänyt pari, kolme kuukautta, vaikka laki sallii puolen vuodenkin pituisen jakson.

Työtön saa ajalta työmarkkinatukea ja yhdeksän euron kulukorvauksen Kelalta, mutta ei palkkaa. Työkokeiluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Työttömät voisivat auttaa kiireaikoina

Forssassa 50 tilaa on ollut kiinnostunut hankkeesta ja kymmenkunta ollut valmis tarjoamaan palkkatöitä. Vaikka työllistäminen on vielä hyvin pientä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa se herättää innostusta.

– On loistavaa, jos osapuolia saadaan lähestymään toisiaan, MTK:n maaseutuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilä sanoo.

Hän muistuttaa, että maanviljely on kausiluontoista. Kiireajoiksi tilat ovat palkanneet väkeä myös muista maista.

– Jos kysyntä ja tarjonta kohtaisivat, näin voitaisiin korvata ulkomaista työvoimaa.

Jos yrittäjä haluaa pitää työntekijän kokeilun jälkeen, hänen on alettava maksaa tälle palkkaa. Maatalouden yleisissä töissä työskentelevien tuntipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden toukokuussa keskimäärin 11,30 euroa tunnilta.

Jotta kynnys työnantajaksi ei olisi liian suuri, viranomaiset auttavat byrokratiassa. Moni ei esimerkiksi tiedä, että pitkään työttömänä ollut voi saada palkkatukea. Se tarkoittaa, että työnantaja maksaa osan palkasta sivukuluineen ja valtio ja kunta loput. Palkkatuen määrä riippuu muun muassa palkan suuruudesta ja siitä, maksaako kunta kuntalisää.

Harvalla työttömällä on maatalouden osaamista, mutta Sipilä ei usko, että se on suuri este.

– Tiloilla on monenlaisia töitä ja isännät ovat hanakoita neuvomaan.

Vihreästä hoivasta uutta yrittäjyyttä

Forssan kokeilu liittyy Green Care -hankkeeseen, jossa luontoon tukeutuen pyritään kuntouttamaan ja työllistämään. Myös Mäntsälä, Sipoo ja Helsinki ovat mukana kaksivuotisessa projektissa, jota vetää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Osassa kuntia työttömät ovat työskennelleet esimerkiksi puutarhalla tai hevostilalla. Monet tehtävistä ovat fyysisiä ulkohommia, joissa tulokset näkyvät saman tien. Joku ryhmä on leiponut päivän päätteeksi ruisleipää ja saanut lämpimäiset mukaansa.

– Uskon, että jokainen haluaa tuntea olevansa hyödyllinen ja tehdä mielekkäitä asioita, projektipäällikkö Leini Sinervo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta sanoo.

Hänen mukaansa työskentelyjaksot ovat olleet hyvin eripituisia ja useissa pääpaino on kuntoutuksella, sillä moni työtön on syrjäytynyt tai hänen työkykynsä on syystä tai toisesta heikko.

Sipilä on innoissaan myös vihreä hoiva -palveluyrittäjyydestä. Monessa muussa maassa on hänen mukaansa onnistuttu tällaisessa hyvin.

– Tässä on suuri potentiaali ja paljon mahdollisuuksia, joihin pitäisi herätä.

Sipilän kehottaa maatilayrittäjiä katsomaan ympäristöään uusin silmin ja toteaa, että vaikkapa 30 vuotta tyhjillään olleesta vanhasta navetasta voi poikia uusi tulonlähde. Hän kertoo saksalaistilasta, joka hankki Suomesta vanhaan navettaan 20 kangaspuut. Niillä kudotaan terapiatyönä silkkivillaisia design-tuotteita.

Lähde: Taloussanomat