Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2014

Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvussa Turussa

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen koulutukset ovat kysytympiä kuin koskaan. Tarjolla on ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, lukuisilla eri rahoitusmuodoilla ja aloilla. Opiskelijamäärä on kasvanut huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuosittainen opiskelijamäärä on noin 6 000.

Tämän vuoden laskentapäivänä 20. syyskuuta koulutuksissa oli ennätykselliset lähes 2 000 opiskelijaa eri koulutusmuodoissa: omaehtoisessa 51 prosenttia, työvoimapoliittisessa 8 prosenttia, oppisopimuksessa 24 prosenttia ja henkilöstökoulutuksessa 17 prosenttia. Vastaava kokonaisopiskelijamäärä on ollut aikaisempina vuosina 1 600 tietämillä.

– Aikuiskoulutuksen tehtävänä on vastata joustavasti niihin tarpeisiin, joita yhteiskunnassa, elinkeinoelämässä ja opiskelijoilla eteen tulee. Varsinkin taantumatilanteessa aikuiskoulutuksen kysyntä on kovaa, sanoo Turun kaupungin aikuiskoulutuksen tulosaluejohtaja Päivi Lehtinen.

– Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää niinä aikoina, jolloin työllistyminen on vaikeaa ja työelämän muutokset suuria. Vastaamme vahvasti myös nuorisotakuun toteuttamiseen Turun seudulla, koska nuorten aikuisten osaamisohjelmassa on opiskelemassa 180 opiskelijaa

Opiskelijoiden tarpeet ja tavoitteet ovat hyvin erilaisia: ammatillisen koulutuksen ja tutkinnon suorittaminen, ammatin vaihtaminen, osaamisen päivittäminen tai erikoistuminen.

– Tärkeintä ei ole kuitenkaan opiskelijamäärän kasvattaminen, vaan se, että koulutustarjonta- ja sisällöt vastaavat alueen työelämän tarpeisiin. Myös koulutuksen laatu johtaa siihen, että opiskelijat ovat haluttuja ja osaavia työntekijöitä alueen yrityksissä, Lehtinen arvioi.

Lähde: Aamuset

MTK ilahtui työttömien työllistämisestä maatiloille

Työttömiä pyritään kokeilussa työllistämään maatiloille. MTK:n johtajan mielestä on loistavaa, jos heidät ja maatalousyrittäjät saadaan lähentymään toisiaan. Hänestä työttömät voisivat korvata ulkomaista työvoimaa.

Maatiloilla on paljon tekemätöntä työtä. Vaikka lisäväelle on tarvetta, tilat eivät hae aktiivisesti tekijöitä. Forssassa on ryhdytty yhyttämään maatiloja ja työttömiä. Kaupungin työllisyydenhoidon päällikkö Suvi Aaltonen kertoo, että alun perin kyse on kuntoutuksesta, jolla yritetään aktivoida pitkään työttömänä olleita.

Kynnys töihin on yritetty laskea mahdollisimman matalaksi. Sekä tehtävät että tekijöiden kunto vaihtelevat. Jotkut ovat työskennelleet 4, toiset 30–40 tuntia viikossa.

– Työkokeilussa selvitetään asiakkaan työkyky ja osaaminen. Jos hän suoriutuu hyvin, mietitään, voisiko yrittäjä tarjota hänelle palkkatöitä, Aaltonen kertoo.

Forssassa toiminta alkoi maaliskuussa. Tavallisesti kokeilu on kestänyt pari, kolme kuukautta, vaikka laki sallii puolen vuodenkin pituisen jakson.

Työtön saa ajalta työmarkkinatukea ja yhdeksän euron kulukorvauksen Kelalta, mutta ei palkkaa. Työkokeiluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Työttömät voisivat auttaa kiireaikoina

Forssassa 50 tilaa on ollut kiinnostunut hankkeesta ja kymmenkunta ollut valmis tarjoamaan palkkatöitä. Vaikka työllistäminen on vielä hyvin pientä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa se herättää innostusta.

– On loistavaa, jos osapuolia saadaan lähestymään toisiaan, MTK:n maaseutuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilä sanoo.

Hän muistuttaa, että maanviljely on kausiluontoista. Kiireajoiksi tilat ovat palkanneet väkeä myös muista maista.

– Jos kysyntä ja tarjonta kohtaisivat, näin voitaisiin korvata ulkomaista työvoimaa.

Jos yrittäjä haluaa pitää työntekijän kokeilun jälkeen, hänen on alettava maksaa tälle palkkaa. Maatalouden yleisissä töissä työskentelevien tuntipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden toukokuussa keskimäärin 11,30 euroa tunnilta.

Jotta kynnys työnantajaksi ei olisi liian suuri, viranomaiset auttavat byrokratiassa. Moni ei esimerkiksi tiedä, että pitkään työttömänä ollut voi saada palkkatukea. Se tarkoittaa, että työnantaja maksaa osan palkasta sivukuluineen ja valtio ja kunta loput. Palkkatuen määrä riippuu muun muassa palkan suuruudesta ja siitä, maksaako kunta kuntalisää.

Harvalla työttömällä on maatalouden osaamista, mutta Sipilä ei usko, että se on suuri este.

– Tiloilla on monenlaisia töitä ja isännät ovat hanakoita neuvomaan.

Vihreästä hoivasta uutta yrittäjyyttä

Forssan kokeilu liittyy Green Care -hankkeeseen, jossa luontoon tukeutuen pyritään kuntouttamaan ja työllistämään. Myös Mäntsälä, Sipoo ja Helsinki ovat mukana kaksivuotisessa projektissa, jota vetää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Osassa kuntia työttömät ovat työskennelleet esimerkiksi puutarhalla tai hevostilalla. Monet tehtävistä ovat fyysisiä ulkohommia, joissa tulokset näkyvät saman tien. Joku ryhmä on leiponut päivän päätteeksi ruisleipää ja saanut lämpimäiset mukaansa.

– Uskon, että jokainen haluaa tuntea olevansa hyödyllinen ja tehdä mielekkäitä asioita, projektipäällikkö Leini Sinervo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta sanoo.

Hänen mukaansa työskentelyjaksot ovat olleet hyvin eripituisia ja useissa pääpaino on kuntoutuksella, sillä moni työtön on syrjäytynyt tai hänen työkykynsä on syystä tai toisesta heikko.

Sipilä on innoissaan myös vihreä hoiva -palveluyrittäjyydestä. Monessa muussa maassa on hänen mukaansa onnistuttu tällaisessa hyvin.

– Tässä on suuri potentiaali ja paljon mahdollisuuksia, joihin pitäisi herätä.

Sipilän kehottaa maatilayrittäjiä katsomaan ympäristöään uusin silmin ja toteaa, että vaikkapa 30 vuotta tyhjillään olleesta vanhasta navetasta voi poikia uusi tulonlähde. Hän kertoo saksalaistilasta, joka hankki Suomesta vanhaan navettaan 20 kangaspuut. Niillä kudotaan terapiatyönä silkkivillaisia design-tuotteita.

Lähde: Taloussanomat

Kasvu ei poista työttömyyttä

Suomessa on odotettu talouden käännettä parempaan vuosi toisensa jälkeen sitten 2000-luvun lopun finanssikriisin, jossa menetettiin paljon tuotantoa ja sen myötä työpaikkoja.

Käänne antaa yhä odottaa itseään. Ensi vuodelle luvataan juuri ja juuri plusmerkkistä talouskasvua, mutta yhtä lailla se voi jäädä tulematta.

Jo nyt voidaan pitää varmana, että työttömyysluvut pysyvät korkealla myös tulevana vuonna. Talouden pienestä kasvusta ei ole työttömyyden taittajaksi. Saattaa käydä jopa niin, että vaikka talous kääntyisikin nousuun, myös työttömyys jatkaa kasvuaan.

Työttömyysluvut ovat murheellista luettavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän tilaston mukaan Suomessa on noin 320 000 työtöntä työnhakijaa, lähes 30 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömänä on yli kahdeksan prosenttia työvoimasta.

Lisäksi on kasvava joukko piilotyöttömiä eli ihmisiä, jotka eivät edes hae töitä, koska pitävät tilannetta niin toivottomana.

Työttömyysprosentti vaikuttaa jopa lohdulliselta siihen nähden, mitä työelämässä on tapahtunut. Totuus on kuitenkin karumpi. Työnhakijoiden määrä antaa todellista tilannetta positiivisemman kuvan, sillä työvoiman tarjonta on vähentynyt. Nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat aiempaa pienempiä ja toisaalta suuret ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta.

Työelämän muutokset ovat nopeutuneet ja tulleet entistä huonommin ennakoitaviksi. Kuvaavaa kehitykselle on, että työpaikkoja on toki auki, mutta niitä ei uskalleta täyttää. Ollaan eräänlaisessa kyttäysvaiheessa; katsotaan, miten talous alkaa kehittyä.

Jonkin aikaa on ollut nähtävissä, ettei hyväkään koulutus takaa työpaikkaa. Tilanne on toki vielä huonompi niillä, joilla ei ole koulutusta. 1990-luvun lama söi paljon kouluttamattomien töitä, samoin on käynyt tämänhetkisen taantuman aikana.

Työmarkkinat ovat muuttuneet siinä mielessä, että tarjolla on yhä enemmän sellaisia pätkä- ja osa-aikatöitä, jotka eivät takaa toimeentuloa. Pärjätäkseen edes jollain tavalla palkalla pitäisi olla useita työpaikkoja.

Työttömyys on kasvanut etenkin pitkittymisen kautta. Tilastoissa tämä näkyy vähintään vuoden työttömänä olleiden määrän kasvuna 91 900:aan, lähes 16 000:lla vuodessa. Työttömän on yhä vaikeampi päästä takaisin töihin. Ja mitä pidempään työttömyys kestää, sitä hankalammaksi asema työmarkkinoilla käy.

Talouden kääntäminen ripeän kasvun uralle on edellytys työttömyyden tuntuvalle vähentämiselle. Vaikka kasvu jatkuisikin vaatimattomana, työttömyyden pitkittymisen estämiseksi pitää löytää keinoja. Muuten on vaara, että liian monet joutuvat pysyvästi syrjään työelämästä.

Pitkään työttömänä olleiden saaminen nopeasti takaisin työelämään edellyttää kullekin yksilölle räätälöityjä polkuja. Se vaatii työnvälitykseltä, koulutukselta ja yrityksiltä uusia menetelmiä ja aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä.

Lähde: Kaleva.fi

EK: Elinkeinoelämän talousluottamus heikkeni syyskuussa

Elinkeinoelämän talousluottamus on jatkanut heikkenemistään syyskuussa, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tänään julkistamista luottamusindikaattoreista. Kaikkien päätoimialojen suhdannetilanne on heikentynyt edelliskuuhun verrattuna.

– Luottamus heikkeni erityisesti yksityisten palvelualojen yrityksissä, jotka arvioivat suhdanteiden hiipuneen yleisesti viime kuukausina. Vähittäiskaupan luottamus on nyt poikkeuksellisen matalalla, ja myös rakentamisen luottamusindikaattori laski yhä alemmaksi, EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi sanoo järjestön tiedotteessa.

Teollisuudessa tilauskirjat ovat EK:n mukaan merkittävästi normaalia ohuemmat ja tuotantokapasiteettia on paljon vajaakäytössä.

Teollisuusyritysten talousluottamusta kuvaava saldoluku laski syyskuussa -11:een elokuun -8:sta. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Vastaajista 55 prosenttia arvioi kapasiteetin olevan kokonaan käytössä.

Rakentamisessa alamäki on jatkanut laskuaan indikaattorin painuessa -40:ään edelliskuun -34:stä. Luottamus on jo varsin heikolla tasolla, sillä indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -7.

Palveluyritysten luottamusindikaattori heikkeni rajusti laskien -9:ään elokuun +4:stä pitkän aikavälin keskiarvon ollessa.+14. Myynti on syyskuussa hieman hieman vähentynyt ja odotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Palveluyritykset ennakoivat myyntimäärien kasvavan loppuvuoden aikana vain vähän.

Vähittäiskaupassa luottamusindikaattori laski -23:een aiemmasta -19:stä. Alan pitkän aikavälin keskiarvo on -1. Vähittäiskaupan myynti on laskenut ja suunnan ennakoidaan jatkuvan samana. Varastot ovat vähittäiskaupassa normaalia suuremmat.

Lähde:Taloussanomat

Eläkeputki säilyy toistaiseksi, uusi arvio 2019

Työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki säilyy toistaiseksi ennallaan.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sitä uudestaan toukokuun loppuun 2019 mennessä.

Arviointi tehdään sen perusteella, miten 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä onnistunut parantamaan ikääntyneiden työllistymistä. Mikäli ne vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.

– Toimet on sovittu jo vuoden 2012 työurasopimuksessa, mutta vielä ei ole kokemuksia siitä, miten ne ovat vaikuttaneet, sanoo STTK:n johtaja Minna Helle.

Jatkossa yli 58-vuotiaille tulee niin sanottu ansiopäivärahatakuu työttömyysturvaan. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa, vaan se lasketaan vanhan palkan perusteella.

Eläke- tai työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle.

Nykyisin vuonna 1955–1956 syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Lähde: Turun Sanomat

Eläkeikä pysyy 65 vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti

Vuoden 2025 jälkeen yleinen vanhuuseläkeikä pysyy 65 vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti, ilmenee työmarkkinajärjestöjen hyväksymästä eläkesopimuksesta.

Järjestöt sopivat, että vuoteen 2025 mennessä eläkeiän alaraja nousee portaittain 65 ikävuoteen.

Tämän jälkeen eläkeikään alkaa vaikuttaa elinajanodote.

Lakiin kirjataan säännös, jonka mukaan eläkeiän alarajaa muutetaan tulevaisuudessa siten, että työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan välinen suhde säilyy vähintään vuoden 2025 tasolla.

Tämä suhde pidetään ennallaan elinajanodotetta tarkastelemalla.

Eläkeikää tarkistetaan uudestaan viiden vuoden välein sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kolmikantaisesti, eli valtion, työnantajien ja palkansaajien kesken.

Ensimmäisen kerran tarkistus tehdään kuitenkin vasta 2030, joten eläkeikä pysyy 65 vuodessa tuohon asti.

Tarkistukset toteutetaan täysinä kuukausina, enintään kahdella kuukaudella vuodessa.

Eläkeiän nousun tarkasteluun sisältyy paljon jarruja, jotka palkansaajajärjestöt saivat mukaan sopuun. Ne liittyvät työurien kehitykseen.

Arvoinnissa katsotaan muun muassa eläkkeellesiirtymisiän kehittymistä, väestöryhmien välisiä taloudellis-sosiaalisia eroja, terveitä elinvuosia ja sukupuolten välisiä eroja.

Nämä tarkastelun periaatteet kirjataan lakiin.

Kuormittavasta työstä voi päästä uudelle työuraeläkkeelle 63-vuotiaana (TS)

Lähde: Turun Sanomat

Eläkeasiantuntija: Pelkona se, että työurat lyhenevät keskeltä

Vakuutustieteen professori pelkää, että ihmiset alkavat vetää lonkkaa keskellä työuraansa, jolloin saavutettu malli ei ratkaise työurien pidentämisen ongelmaa.

Työmarkkinajärjestöt saivat torstaina aikaan pitkään väännetyn eläkeratkaisun – tosin ilman korkeakoulutettujen Akavaa. Ratkaisun mukaan vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 65 vuoteen. Nousu tapahtuu portaittain vuodesta 2017 alkaen. Uusi eläkeikä koskee vuonna 1955 tai jälkeen syntyneitä niin, että eläkeikä on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä ja sitä nuoremmilla.

Vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ei näe ratkaisussa suoranaisesti voittajia.

– On hyvä kysyä, onko voittajia ollenkaan. Olemme siinä tilanteessa eläkejärjestelmän osalta, että niukkuutta joudutaan jakamaan, Ruuskanen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Ruuskanen muistuttaa eläkeratkaisuun sisältyvästä elinaikakertoimesta, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä elinajan pitemisen verran.

– Mitä pitempään ihmisten odotetaan elävän, sitä pienempi ihmisten saama todellinen eläke on, Ruuskanen toteaa.

Superkarttuma, joka näyttää ratkaisun myötä poistuvan, oli mahdollisuus kompensoida elinaikakertoimen leikkaamisen vaikutusta. Akavan ulosmarssi kertoi Ruuskasen mukaan siitä, että heidän jäsenensä joutuivat eniten luopumaan superkarttuman poistumisen vuoksi. 70-vuotiaaksi asti töitä tekeville on tulossa erityinen korotus, mutta Ruuskanen ei usko sen korvaavan superkarttumaa.

Ruuskanen toivoo, että saavutettu ratkaisu pidentäisi työuria, mutta pelkää, että vaikka eläkkeelle siirryttäisiin myöhemmin, työurat lyhenevät keskivaiheilta muun muassa sapattivapaiden takia.

– Onhan tämä aika mekanistinen ajattelutapa. Ensin opiskellaan, sitten ollaan töissä putkeen ja jäädään eläkkeelle. Esimerkiksi Etlan tutkijat ovat korostaneet, että työelämä on muuttumassa yhä huokoisemmaksi, eli ihmiset ottaa sieltä välistä esimerkiksi sapattivuosia. Jos tämä ratkaisu aiheuttaa sen, että ihmiset alkavat vetää lonkkaa siinä keskellä työuraansa, niin eihän se tätä ongelmaa millään ratkaise, Ruuskanen sanoo.

Eläkeputken, osa-aikaeläkkeen tai työelämän laadun parantamisesta käytyjen keskustelujen ratkaisuista ei vielä ole vielä yksityiskohtaisia tietoja. Ruuskanen muistuttaa, että keskeinen ongelma ei niinkään ole se, että vanhuuseläkkeelle jäädään tietyn ikäisenä, vaan se, että Suomessa on valtava työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään melko Suomessa varhaisessa vaiheessa, sekä mielenterveydellisistä että fyysisistä syistä, muun muassa tukirangan sekä muissa liikuntaelimissä olevat sairaudet ovat iso tekijä työkyvyttömyyseläkkeissä.

– Tämän työkyvyttömän väestön toimeentulon hoitaminen tämän eläkejärjestelmän puitteissa on iso haaste. Se myös ajaa näitä keskimääräisiä, odotettavissa olevia eläkkeellesiirtymisikiä alas. Työmarkkinaosapuolet ovat korostaneet työhyvinvoinnin merkitystä, että ihmiset jaksaisivat olla työpaikalla pidempään, eikä sitten jouduttaisi työkyvyttömyyseläkkeelle, Ruuskanen sanoo.

Henkisesti tai fyysisesti erityisen raskaista töistä pääsisi sovun mukaan eläkkeelle 38 työvuoden jälkeen. Jokainenhan tekee omasta mielestään henkisesti ja fyysisesti raskasta työtä, vakuutustieteen professori Ruuskanen sanoo.

– Eihän kaikissa ammateissa ole edes toivottavaa, että olet 63-vuotiaaksi tai 65-vuotiaaksi asti töissä, hän muistuttaa.

Lähde: yle.fi

Työpaikkatarjouksia lähetetty TE-toimiston nimissä

Asiakkaillemme on tullut ”Työvoimatoimiston” nimissä sähköpostitse yhteydenottoja, jotka sisältävät esimerkiksi työtarjouksen. Nämä yhteydenotot eivät ole TE-toimiston lähettämiä työtarjouksia. Tämän vuoksi on tärkeää tietää miten tunnistaa aidon TE-toimiston lähettämän työtarjouksen.

TE-toimisto ottaa asiakkaisiin yhteyttä kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla.

Varsinais-Suomen TE-toimisto ei koskaan lähetä työtarjouksia asiakkaille sähköpostilla. TE-toimiston kirjeitse lähettämistä työtarjouksista löytyy aina TE-toimiston logo ja asiaa hoitavan virkailijan yhteystiedot.

Sähköpostilla saatamme sen sijaan lähettää esim. mainoksia tapahtumista kuten rekrytointitilaisuuksista ja työpaikka- ja koulutusmessuista.

TE-toimiston lähettämät sähköpostit tulevat aina osoitteesta, jonka loppuosa on muotoa @te-toimisto.fi ja puhelut 0295-alkuisesta numerosta.

Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto on organisaatiomme oikea nimi. ”Työvoimatoimisto” on vanhentunut nimitys, joka on kokonaan jäänyt käytöstä pois. Jos siis saat postia tai sähköpostia lähettäjältä, joka käyttää Työvoimatoimisto-nimitystä, ei kysymyksessä ole TE-toimisto.

Kehoitamme tarkistamaan myös verkkopalveluja ja sähköistä asiointia käyttäessänne, että kysymys on todella TE-toimiston verkkopalvelusta, joka löytyy osoitteesta: te-palvelut.fi

Varsinais-Suomen TE-toimisto ylläpitää lisäksi MyJobCafe.net-sivustoa ja sillä nimellä meidät löytää myös sosiaalisesta mediasta.

Muut verkkopalvelut, joissa saattaa esiintyä esim. nimitys ”työvoimatoimisto” eivät ole TE-toimiston ylläpitämiä ja kehoitammekin asiakkaitamme erityiseen varovaisuuteen sen suhteen, että omia henkilötietojaan  (esim. henkilötunnus tai syntymäaika) ei kannata sellaisissa palveluissa ilmoittaa.

Jos epäilet saamasi yhteydenoton aitoutta, lähetä viesti Varsinais-Suomen TE-toimiston kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.varsinais-suomi@te-toimisto.fi

Etla: Suomi painuu miinukselle ja julkinen velka rikkoo EU-rajan

Etlan päivitetyn ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ensi vuoden kokonaistuotannon kasvuksi Etla ennustaa 0,8 prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa Suomen talouden kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna ja kasvavan vain maltillisesti ensi vuonna. Etlan päivitetyn ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ensi vuoden kokonaistuotannon kasvuksi Etla ennustaa 0,8 prosenttia.

Vuonna 2016 Suomen bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan 1,8 prosenttia. Etlan ennusteessa odotetaan, että tuolloin talouskasvua nopeuttavat ydinvoimalainvestoinnit.

Etla antoi edellisen ennusteensa puolisen vuotta sitten. Siinä ennusteessa tämän vuoden kasvuksi Etla ennusti 0,7 prosenttia ja ensi vuoden kasvuksi tasan kaksi prosenttia eli ennusteita alennettiin huomattavasti.

Suomen talouden kasvuennusteiden heikentyminen johtuu useasta syystä: Suomen vienti ja euromaiden talouskasvu eivät ole kehittyneet odotusten mukaisesti. Lisäksi Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta ja Venäjän talouskasvu on hiipunut.

Tästä vuodesta näyttää siis tulevan kolmas supistuvan kokonaistuotannon vuosi.

Tänä vuonna Suomen viennin odotetaan jäävän viime vuoden tasolle, ensi vuonna viennin odotetaan kasvavan kaksi prosenttia.

Suomen velasta Etla toteaa, että ensi vuonna julkisen velan suhde bruttokansantuotteen nousee 62,8 prosenttiin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan velkasuhde ei saisi ylittää 60 prosenttia.

Etla arvioi, että liiallisesta velasta huolimatta Suomi voi välttää EU-komission sanktiot, koska velkasuhteen viitearvo nousee bruttokansantuotteen laskun seurauksena.

Julkisen talouden alijäämän sen sijaan odotetaan pysyvän alle kolmen prosentin viitearvon.

Työttömyysasteen Etla ennustaa nousevan tänä ja ensi vuonna 8,7 prosenttiin ja laskevan vuonna 2016 hieman eli 8,5 prosenttiin. Viime vuonna työttömyysaste oli 8,2 prosenttia.

Lähde: yle.fi

Euroopan kielten päivää vietetään perjantaina

Euroopan unionin 28 jäsenmaassa puhutaan 24:ää virallista kieltä, kymmeniä alueellisia ja vähemmistökieliä ja käytössä on kolmet aakkoset. Virallisista kielistä saadaan 552 mahdollista kieliyhdistelmää, sillä jokaisesta kielestä voidaan kääntää 23 muuhun kieleen.

Euroopan kielten päivää vietetään perjantaina 26. syyskuuta. Päivä vietetään jo kolmattatoista kertaa ympäri Eurooppaa. Päivän tarkoituksena on korostaa, että erilaiset kulttuurit ja kielet ovat EU:n rikkaus, ja rohkaista kaikkia EU:ssa asuvia opiskelemaan muiden maiden kieliä ja käyttämään niitä.

Turussa Euroopan kielten päivän ohjelmaa järjestetään sekä yliopistolla että Turun pääkirjastolla. Mukana yhteistyössä ovat muun muassa Europe Direct Varsinais-Suomi, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun kaupunginkirjasto, Turun suomenkielinen työväenopisto, Åbo svenska arbetarinstitut, Turun kesäyliopisto, Schuman-seura, Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES–työnvälityspalvelut, Diak.

Pääkirjaston Studiossa järjestetään kello 11–15 monikielinen kielikahvila, jossa niin koululaiset kuin eläkeläisetkin pääsevät tutustumaan kielikylvyssä useisiin eri kieliin, myös viittomakieleen. Kielikahviloiden vetäjinä toimivat Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ilmoittautumiset kielikahvilaan voi tehdä osoitteeseen kirsi.stjernberg@varsinais-suomi.fi.

Kirjaston uudisosan aulassa sijaitsevilla infopisteillä voi kello 11–17 tutustua muun muassa Turun Kielitivoli -hankkeen Kielireppuun ja Kielten Aarrearkkuun, Diakin tulkkikoulutukseen, suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston tarjontaan sekä Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES–työnvälityspalveluihin.

Tietotorilla järjestetään tietoiskuja kello 15–18. 1Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta luennoi kello 16.20 aiheesta Onko suomen kielellä tulevaisuutta?

Saagassa ja Stoorissa on esillä vieraskielistä aineistoa. Luvassa on muun muassa leikkimielinen visa, jossa arvaillaan, millä kielillä sadunpätkä on esitetty.

Lähde: Aamuset

« Vanhemmat artikkelit