Kuukausittaiset arkistot: elokuu 2014

Useimmilla kuorma-autokuskeilla jo ammattipätevyys

Kuorma-auton kuljettajien ammattipätevyyden siirtymäaika päättyy 10. syyskuuta.

Useimmilla kuljettajilla ammattipätevyys on jo taskussa, tiedottaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Ammattipätevyyden jatkokoulutuksessa oli viiden vuoden siirtymäaika, joka on nyt päättymässä. Vaikka koulutusta ei olisi suorittanut, kuorma-auton ajo-oikeus säilyy, mutta ammattipätevyyden alaisia ajoja ei saa enää tehdä.

Tähän mennessä jatkokoulutuksen on tilastojen mukaan suorittanut 85 000 kuorma- ja linja-auton kuljettajaa. Ammattimaista ajoa tekee Trafin arvion mukaan enimmillään 100 000 kuljettajaa.

Kaikilta ammattipätevyyden alaisia ajoja kuorma-autolla tekeviltä vaaditaan vastedes ammattipätevyyden ylläpitoa. Tämä tarkoittaa viiden päivän jatkokulutusta viiden vuoden välein.

Lähde: Turun Sanomat

Korkeakouluille luvassa lisää rahaa – ja opiskelijoita

Vuoden 2015 talousarvioesityksessä on jyvitetty kelpo rahasumma korkeakouluille.

Ammattikorkeakouluja valtio rahoittaa ensi vuonna suoraan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio on sitoutunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti.

Kevään kehyspäätöksessä puolitettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotus, mutta nyt tämä kompensoidaan. Kertaluonteiset erät tuovat yliopistoille 11,2 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 5,4 miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitusta siirretään kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi. Tähän tarkoitukseen laitetaan vuosittain 11,7 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä.

Aalto-yliopistossa päätökseen suhtaudutaan nuivasti. Tiedotteessaan yliopisto kirjoittaa, että valtion vanhasta rahoitussitoumuksesta uupuu tällä hetkellä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston mukaan budjettiesitys heikentää koulun toimintaedellytyksiä.

Opiskelupaikkoja etenkin sosiaali- ja terveysalalle

Hallitus pyrkii purkamaan hakijasumaa kasvattamalla korkeakoulujen sisäänottoa väliaikaisesti 3 000 opiskelijapaikalla. Näistä suurin osa toteutuu ensi vuonna, mutta osa jo kuluvana vuonna.

Uudet opiskelijapaikat koskevat työvoimatarpeen kannalta oleellisia aloja. Eniten paikkoja on tulossa sosiaali- ja terveysalalle.

Koulutustakuun toteuttamista hallitus jatkaa varaamaalla nuorille riittävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan koko maassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutuspaikkoja voidaan tarpeen mukaan siirtää paikkakunnalta toiselle.

Tavoitteena on myös ottaa käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ja kehittää tutkinnon suorittamisen malleja.

Lähde: yle.fi

Huonoa osattiin odottaa, mutta nyt tuli hyytävä luku Suomen työpaikoista

Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat -tutkimuksen mukaan vuoden 2014 toisella neljänneksellä 27 800. Se on peräti 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (32 500).

Avoimista työpaikoista 18 500 eli 66 prosenttia oli vuoden yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä väheni toimipaikan kokoluokan mukaan tarkasteltuna etenkin pienimmissä, alle viiden hengen toimipaikoissa (–5 100) ja alueittain tarkasteltuna Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueella (–3 000).

Toimipaikan toimialan mukaan katsottuna avoimien työpaikkojen määrän lasku jakautui lähes kaikille toimialaryhmille.

Toisella vuosineljänneksellä 36 prosenttia kaikista avoimista työpaikoista oli työnantajan arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin tällaisia paikkoja oli 48 prosenttia avoimista työpaikoista. Osa-aikaisten paikkojen osuus avoimista työpaikoista kasvoi 11 prosenttiyksikköä ja määräaikaisten paikkojen osuus 18 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta.

Määräaikaiset avoimet työpaikat olivat yleisiä etenkin koulutusalan toimipaikoissa, joihin haettiin pääasiassa opettajia, sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimipaikoissa, joihin haettiin työntekijöitä esimerkiksi siivous- ja kiinteistönhoitotehtäviin.

Lähde: Talouselämä

Työttömien föriristeilylle voisi osallistua 16 000 turkulaista

Turun työttömyysprosentti on jo 17,8. Työttömien föriristeily -tapahtumaan osallistui torstaina noin tuhat turkulaista työtöntä. Jos Turun kaikki työttömät olisivat osallistuneet tapahtumaan, jokilautta ja Barkerinpuisto olisivat käyneet ahtaiksi.

– Turussa on jo noin 16 000 työtöntä ja lähes 5000 pitkäaikaistyötöntä, TST ry:n puheenjohtaja Joe Majanen toteaa.

Luvut perustuvat ELY-keskuksen heinäkuun tilastoon, jossa turkulaisten työttömien määrä oli tarkalleen 15 982. Työttömiä oli lähes 1500 enemmän kuin vuosi sitten.

– Telakkauutinen oli hyvä, mutta muuten tilanne näyttää pahalta. Teollisuus siirtyy Kiinaan, eikä se sieltä enää tule takaisin. Suomi ei ole enää koskaan niin kilpailukykyinen kuin on ollut, Majanen arvioi.

Työttömät pelkäävät, ettei työllisyystilanne ole vain pitkästä taantumasta kiinni.

– Jokaisen suomalaisen pitäisi mennä peilin eteen ja miettiä, tukeeko kotimaista työtä.

Majanen toivoo , että työttömyyteen otettaisiin muutenkin aktiivisempi ote. Esimerkiksi Turun kaupunki on joutunut maksamaan passiivisen työllistämisen seurauksena niin sanottuja sakkomaksuja valtiolle.

– Yli 500 päivää työttömänä olleiden aktivointiaste oli esimerkiksi Joensuussa 46,2 prosenttia, Turussa vaan 24,4 prosenttia.

– Tampereella on hyviä käytäntöjä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. Tampere on käyttänyt työttömien aktivointiin viisi miljoonaa euroa ja pitkäaikaistyöttömiä on merkittävästi vähemmän kuin niissä kunnissa, joissa aktivointiin ei ole satsattu, hän vertaa.

TST ry on käynnistämässä ensi vuonna Turun kaupungin kanssa yhteistyössä Pansio-Pernon alueella hankkeen, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen.

– Samalla saadaan alueen ympäristöä kuntoon. Tällaista työtähän yhteiskunnassa olisi paljonkin, samoin kuin esimerkiksi vanhuksia voitaisiin auttaa.

TST ry:n tapahtumakoordinaattori Rita Nartamo rohkaisee työttömiä olemaan myös itse aktiivisia.

– Tiedän, että kynnys toimintaan lähtemisessä muuten voi olla hyvinkin korkea.

– Työttömien toiminnassa on ihmisiä eri ammateista laidasta laitaan. Vain lääkäreitä ja tuomareita ei taida olla.

Lähde: Turkulainen

Ministeriön ’rohkea’ kampanjalause: ”Valitse ala päällä, älä alapäällä” – kannustaa nuoria poikkeamaan sukupuolirooleista uravalinnoissa

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää ensi maanantaina 1. syyskuuta viestintäkampanjan, jonka tarkoitus on kiinnittää nuorten, heidän vanhempiensa ja opinto-ohjaajiensa huomio Suomen työmarkkinoiden voimakkaaseen kahtiajakoon sukupuolen perusteella. – Meillä on paljon ”miesten töitä” ja vastaavasti monia hyvin naisvaltaisia aloja, toteaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja valtavirtaistamisen ohjelman päällikkö, neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn ministeriön tiedotteessa.

– Ammatti kannattaa valita omien kiinnostuksen kohteiden ja lahjakkuuden perusteella sen sijaan, että noudattaisi aikansa eläneitä sukupuolirooleja, Lönn toteaa. Lönnin mukaan syyllistämisen sijasta nuoria kehotetaan pitämään rohkeasti päänsä. Kampanjan slogan on suorasukaisesti ”Valitse ala päällä, älä alapäällä”.

– Kahtiajakautumisen purkaminen on mittava tavoite, ja nuorissa on toivo muutoksesta, Lönn jatkaa. Lönnin mukaan nuoret, heidän opettajansa ja vanhempansa tarvitsevat ensi kädessä kuitenkin tietoa. – Tätä kansantaloudellistakin ulottuvuutta sisältävää aihetta ei tunneta kovin hyvin, Lönn toteaa.

Kampanjasivuston mukaan vain 13,9 prosenttia suomalaista työskentelee ammatissa, jossa on kohtuullisen tasainen sukupuolijakauma eli vähemmistösukupuolen edustajia on vähintään 40 prosenttia. Alojen jakautuneisuus vaikuttaa muun muassa siihen, että naisten palkkataso on edelleen vain 83 prosenttia miesten palkkatasosta.

Viihteellinen, leikkimielinen ja räväkkä kampanja näkyy katukuvassa 16:lla paikkakunnalla sekä televisiossa. Siihen törmää varmasti myös sosiaalisessa mediassa. Opinto-ohjaajille on valmistettu ammatinvalinnan kysymyksiä käsittelevä tuntiaineisto.

Vuorovaikutteinen kampanja haastaa nuoret miettimään sukupuolen merkitystä ammatinvalinnassa, tekemään oman videon ja jakamaan sitä sosiaalisessa mediassa. Aikuiset voivat testata omien ammattiasenteidensa nykyaikaisuutta ja jakaa tulokset verkossa.

Lähde: Tekniikka&Talous

Eilakaislan väki tulee apteekkeihin

Eilakaisla alkaa välittää vuokratyöntekijöitä apteekeille. Eilakaisla Oy ja Suomen Apteekkariliitto ovat solmineet palvelusopimuksen henkilöstövuokrauspalveluista.

Sopimuksen mukaan Eilakaisla alkaa välittää vuokratyöntekijöitä Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkeihin. Vuokratyövoimalla helpotetaan apteekkien tilapäistä työvoimatarvetta.

Apteekeissa tarvitaan etenkin vuokrafarmaseutteja vuosi- ja sairauslomien sijaisiksi. Vuokratyövoimaa tarvitaan myös alueilla, joilla on pulaa farmaseuteista. Tällaisia alueita ovat viime aikoina olleet muun muassa Turun seutu ja Pohjois-Suomi.

Viime vuonna vuokratyövoimaa käytti pääasiassa lyhyisiin sijaisuuksiin noin puolet Apteekkariliiton liki 600 jäsenapteekkarista.

Lähde: Talouselämä

Microsoft vähentää Salosta noin 100 työntekijää

Teknologiayhtiö Microsoft irtisanoo työntekijöitään myös Salon yksikössä. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Aimo Leskelän mukaan Salon osalta puhutaan enintään 100 työntekijästä. Tarkempi luku selviää parin viikon kuluessa. Kaikkiaan Salon yksikössä on töissä vähän yli 1 000 henkilöä.

– Osalle työntekijöistä saattaa löytyä uusia tehtäviä, kun uusi organisaatio muotoutuu. Työpaikka voi löytyä Salosta tai muualta Suomesta.

Microsoft on ilmoittanut yt-neuvottelujen tuloksena vähentävänsä Suomesta enimmillään 1 050 työpaikkaa. Muun muassa Oulun yksikkö suljetaan.

Salon yksikkö kehittää kalliimman hintaluokan matkapuhelimia. Oiva Leskelä on pettynyt yt-prosessin lopputuloksesta.

– Irtisanottavien kokonaismäärä hirvittää. Odotin, että luku olisi ollut huomattavasti alhaisempi. Minua huolestuttaa, miten näitä töitä kyetään jatkossa tekemään, kun työvoimaresurssit supistuvat.

Lähde: yle.fi

Nyt syntyy ”Suomen suurin kodinkoneketju” – Giganttiakin suurempi, vanha tuttu nimi

Sonera ja Kauppiasosuuskunta Expert Finland ovat solmineet yhteistyösopimuksen Veikon Kone -brändistä ja Soneran palveluiden myynnistä, yhtiöt kertoivat tiedotteessaan torstaina.

Uusi, aloittava ketju on Suomen suurin kodintekniikkaketju myymälöiden määrällä mitattuna. Ketjulla on yli 50 myymälää ympäri Suomen, ja yhteistyö käynnistyy syyskuun alussa.

Vertailun vuoksi: Gigantilla on tällä hetkellä 41 myymälää sekä yli 900 työntekijää.

Sopimuksen mukaan Soneran omistaman Veikon Koneen tavaramerkki ja brändi siirtyy Expert-kauppiaiden käyttöön. Sopimus kattaa myös useamman vuoden kumppanuuden, jonka myötä ketju siirtyy myymään Soneran matkaviestintä- ja laajakaistapalveluita kuluttajille ja yrittäjille.

”Ketjun jäsenliikkeiden omistajat ovat todella tyytyväisiä, että suomalaiset kodinkoneyrittäjät ovat ensimmäistä kertaa rakentamassa hienoa yhteistyötä ja merkittävää kumppanuutta Soneran kanssa”, sanoo tiedotteessa ketjun toimitusjohtaja Ilkka Viskari.

”Sonera Kaupat ovat keskittyneet Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Meille on erittäin tärkeää, että pystymme laajentamaan myymäläpeittoa myös näiden kaupunkien ulkopuolelle”, Jyrki Alamäki jatkaa.

Veikon Kone harjoitti kodintekniikka-alan sekä urheilu- ja vapaa-ajan tarvikkeiden ja niihin liittyvien palveluiden vähittäiskauppaa, maahantuontia, huoltoa ja asennusta. Soneran sataprosenttisesti omistama yhtiö lopetti liiketoimintansa kesällä 2012.

Lähde: Talouselämä

Itella aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve yli 300 henkilöä

Posti- ja logistiikkakonserni Itella aloittaa uuden toiminnan tehostamisohjelman ja käynnistää yt-neuvottelut asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Samalla yhtiön organisaatio myllätään uusiksi.

– Sähköisen viestinnän nopea lisääntyminen ja talouden taantuma ovat iskeneet posti- ja logistiikka-alaan dramaattisesti. Olemme siksi joutuneet tekemään vaikeita rakenteellisia päätöksiä, jotta turvaamme kansalaisten postipalvelut ja yhtiön pysymisen kannattavana, Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen toteaa tiedotteessa.

Itella arvioi alustavasti, että enintään 319 henkilöä saa lähtöpassit. Maaliskuussa päättyneiden yt-neuvotteluiden tuloksena Itella irtisanoi noin 500 työntekijää päiväpostin jakelusta.

Vähennystarve ei tällä kertaa koske Postin palvelupisteitä eikä tuotannollisia tehtäviä, kuten postin lajittelussa tai jakelussa työskenteleviä postityöntekijöitä, kuljettajia, terminaali- ja varastotyöntekijöitä tai Osoitepalvelut-yksikössä työskenteleviä henkilöitä.

Itella käynnisti viime vuoden keväällä kaksivuotisen 100 miljoonan euron säästöohjelman. Tavoite saavutettiin edellä aikataulua jo heinä-syyskuussa. Itella käynnistää nyt uuden tehostamisohjelman vuosille 2015-2016. Sen tavoitteena on löytää säästöjä 75 miljoonaa euroa.

Toteutettavassa organisaatiouudistuksessa kirje-, lehti- ja markkinointipalvelut muodostavat uuden liiketoimintaryhmän nimeltä Postipalvelut. Paketti-, kuljetus- ja varastologistiikka muodostavat uuden liiketoimintaryhmän nimeltä Paketti- ja logistiikkapalvelut. Suomen lajittelu-, kuljetus- ja jakelupalveluiden tuotanto yhdistetään Tuotanto-yksiköksi.

Uusi organisaatio aloittaa ensi vuoden alussa, jolloin Itellasta tulee jälleen Posti.

Lähde: Taloussanomat

Palkeet tiukoilla – Kymmenien ihmisten toimipaikat lopetetaan, yt-neuvottelut käyntiin

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet aloittaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä yt-neuvottelut. Ne liittyvät palvelutuotannon lopettamiseen Kuopion ja Turun toimipaikoissa kesäkuun 2015 loppuun mennessä.

Yt-neuvottelut koskevat Kuopiossa 19 henkilöä ja Turussa 30 henkilöä. Kaikille Kuopion ja Turun toimipaikkojen työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta siirtyä työskentelemään Palkeiden muihin toimipisteisiin Joensuuhun, Hämeenlinnaan, Poriin tai Mikkeliin. Yt-neuvottelujen odotetaan päättyvän marraskuun 2014 alkuun mennessä.

Palvelutuotannon ja asiakkuuksien keskittäminen neljälle toimipaikkakunnalle on osa Palkeiden palveluverkkouudistusta, jonka taustalla on valtioneuvoston keväällä 2012 tekemä päätös valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016. Palkeiden palveluverkkouudistuksen tavoitteena on selkeyttää asiakkuuksien hoitoa sekä varmistaa tehokas ja uudistuva palvelutuotanto.

”Julkisen hallinnon tuottavuus- ja taloudellisuusvaatimukset tiukentuvat ja asiakkaidemme palvelutarpeet muuttuvat. Osana tätä kehitystä uudistamme palveluverkkorakennettamme, jotta voimme tehokkaasti hoitaa yhä kasvavan osuuden valtion talous- ja henkilöstöhallinnosta”, Palkeiden toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä sanoo.

Palkeissa työskentelee yhteensä noin 750 talous- ja henkilöstöhallinnon ihmistä.

Lähde: Talouselämä

« Vanhemmat artikkelit