Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2014

Maailmalle pääsee työkokeilun kautta

Kaksi nuorta, keskittyneen oloista miestä pyörii kaarinalaisessa autokorjaamossa kirkkaansinisen kilpa-auton korin ympärillä. He ovat päässeet töihin työvoimatoimiston työkokeilun kautta.

Raimo Skog on viime vuoden lopusta saakka pyrkinyt auttamaan työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria värväämällä heitä kilpa-autoasentajiksi ympäri Varsinais-Suomea.

Tähän mennessä kuusi henkilöä on saanut Skogin työn ansiosta vakituisen työpaikan.

– TE-keskukset uudistuvat äärimmäisen hidasta vauhtia. Mietin, voisinko itse tehdä jotain nuorten työllistymisen puolesta, ja nyt näen, että pystyin siihen, Skog sanoo.

Kontaktit kilpa-autoilusta

Skog on koko elämänsä harrastanut kilpa-autoilua, ja laajan kontaktiverkostonsa avulla hänen oli helppo saada nuorille työpaikat ainakin kokeilun ajaksi.

Hän otti itse yhteyttä työvoimatoimistoon ja haastatteli mahdolliset työkokeilukandinaatit. Vain pieni osa haastatelluista päätyi loppujen lopuksi autokorjaamoille töihin.

Nuorten auttaminen kannustaa jatkamaan

Sen lisäksi, että nuoria on päässyt autokorjaamoihin töihin, on Skog onnistunut suhteillaan saamaan arvonsa todistaneet nuoret kilpa-autotiimeihin ympäri Eurooppaa.

Skog kertoo jatkavansa nuorten työkokeilujen tukemista niin pitkään kuin pystyy.

– Kun sitä huomasi, että voi itse auttaa nuoria pääsemään työhön kiinni, niin kyllä se motivoi jatkamaan tätä työtä, Skog sanoo.

Työkokeilut ovat osa viime vuonna aloitettua nuorisotakuuta, jossa pyritään varmistamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle henkilölle työ- tai opiskelupaikka.

Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimiehen Maarit Nurmen kaksi kolmasosaa alle 25-vuotiaista saa jonkin ratkaisun kolmen kuukauden sisällä.

Lähde: Turun Sanomat 30.7.2014

Lidl investoi Suomeen tänä vuonna 100 miljoonaa – toimitusjohtaja vaatii ”turhan regulaation” purkua

Kauppaketju Lidl investoi Suomeen tänä vuonna 100 miljoonaa euroa, sanoi Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen keskiviikkona.

Lidl paljasti lukeman tiedotteessa, jossa kerrottiin Lappeenrannan uuden Lidlin avajaisista.

Sipposen mukaan yhtiö aikoo jatkossakin laajentua.

”Etsimme meille sopivia myymäläpaikkoja erityisesti kasvukeskuksista, kuten pääkaupunkiseudulta sekä Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun seuduilta. Saamme lähes päivittäin kyselyitä eri puolilta Suomea suunnitelmistamme ja pyrimme mahdollisuuksiemme mukaan tulemaan sinne, minne asiakkaamme meitä toivovat ja missä liiketaloudelliset perusteet isoille investoinneille kannattavat”, Sipponen sanoi tiedotteessa.

Uusien myymälöiden lisäksi Lidl investoi myös olemassa olevan myymäläverkoston päivittämiseen.

”Investoimme modernisoinneilla, laajennuksilla ja muilla kehitystoimilla paljon myös olemassa olevaan myymäläverkostoon ja pyrimme joka puolella Suomea kaikin tavoin tekemään asiakkaille miellyttävät olosuhteet ostosten tekoon. Investoimme vuoden 2014 aikana Suomeen kaiken kaikkiaan noin 100 miljoonaa euroa”, ketjun toimitusjohtaja vahvistaa.

Toimitusjohtaja Sipponen kritisoi päivittäistavarakaupan rakentamiseen liittyvää sääntelyä ja toivoo lainsäätäjiltä viisautta purkaa sitä kaupan alan kehittymisen ja työllisyydenkin vuoksi.

”Valitettavasti kaupan investointeja ja palvelutason parantamista rajoittava 2000-bruttoneliön raja on toistaiseksi vielä haittana ja hidasteena erilaisille ruokakaupan palvelutason parantamisille, mutta uskomme ja toivomme tällaisen vanhan keinotekoisen rajan päätyvän pian lakimuutoksissa ja regulaation purkutyössä työn alle. Kauppa ja erityisesti päivittäistavarakauppa on muuttunut ja muuttaa jatkossakin markkinoita ja kilpailuasetelmia. Tämän tärkeän toimialan kehittymiseen liittyvät investoinnit ja työpaikat sekä lisäpalvelut yhteiskunta ja asiakkaat ottavat varmasti mielellään vastaan. Tällainen turha vanhanaikainen regulaatio on helppo ja järkevä purkaa”, Sipponen sanoo tiedotteessa.

Lidl kertoi avaavansa Suomen 142. myymälänsä Lappeenrannan Mustolassa, Nuijamaan rajanylityspaikalle vievän tien varressa.

Lähde: Talouselämä

Rauman uusi telakka valmistaa jopa 200-metrisiä laivoja – ”Rohkea veto”

Rauman telakalla käynnistellään pikavauhdilla uutta liiketoimintaa.

Kaupungin omistamalle telakka-alueelle perustettiin heinäkuun alussa uusi laivanrakennusyhtiö, joka rekrytoi nyt henkilöstöä.

– Olemme palkkaamassa ylempiä esimiehiä, jotka alkavat miettiä, miten toimintojamme järjestellään jatkossa, kertoo Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Harri Putro.

Putro on yksi uuden telakan viidestä sijoittajasta.

– Toimintamallimme ei ole kovin perinteinen. Meillä ei ole paljon omia miehiä, vaan mukana on paljon verkostoyrittäjiä ja telakkateollisuuden alihankkijoita.

Uudella telakalla tullaan valmistamaan 80–200-metrisiä laivoja.

– Siis hieman isompia kuin Uudessakaupungissa ja selkeästi pienempiä kuin Turussa. Se on se väli, mitä tässä maassa voidaan vielä täyttää.

Putro sanoo, että kaupunki teki oikein ostaessaan tyhjenevän telakka-alueen STX:ltä viime keväänä.

– Se oli rohkea veto. Muutoin alue olisi jäänyt tyhjilleen.

Lähde: Demokraatti

Trafi: Ammattikuljettajien jatkokoulutuksessa riittää kehitettävää

Uusi kuorma- ja linja-auton kuljettajia koskeva lainsäädäntö edellyttää kuljettajalta jatkokoulutuksilla ylläpidettävää ammattipätevyyttä. Trafin kuorma- ja linja-auton kuljettajien jatkokoulutuksien sisältöjä arvioivasta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalainen jatkokoulutustarjonta on laajaa.

– Koulutustarjonta on varsin monipuolista erityisesti työ- ja liikenneturvallisuuteen liittyvän koulutuksen kohdalla. Tämä on erittäin positiivinen asia, sillä kuljetusalalla on näihin teemoihin liittyviä merkittäviä riskejä, kertoo Trafin erityisasiantuntija Sampsa Lindberg.

Tutkimuksessa todettiin runsaan tarjonnan koskevan myös kuljettajan työkuntoon ja jaksamiseen liittyvää jatkokoulutusta – koulutusohjelmista neljännes käsitteli työterveyttä ja –hyvinvointia. Suuri osuus kertoo siitä, että kuljettajan työhön liittyvät monet psyykkiset ja fyysiset kuormitustekijät tiedostetaan alalla.

Tutkimuksen mukaan opetussuunnitelmien yleisimmät teemat liittyivät turvallisuuden ohella laite- ja kalustokoulutukseen sekä ammattiliikenneyritysten imagoon.

– Vaikka yleisesti ottaen turvallisuuskoulutus on monipuolista ja suosittua, sen painoarvoa voitaisiin lisätä nykyistä enemmän esimerkiksi näissä laite- ja kalustokoulutuksissa sekä yrityksen imagoon liittyvissä koulutuksissa, Lindberg toteaa.

Tutkimuksen mukaan jatkokoulutusten opetussisällöt ja -menetelmät on usein kuvattu selkeästi, mutta niukasti.

– Asiakasnäkökulmasta koulutusten valintaa voisi helpottaa sillä, että kohderyhmät, koulutusmenetelmät ja koulutuksen tavoitteet kuvailtaisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Tällä tavalla kyettäisiin parantamaan asiakaskunnan laatutietoisuutta, Lindberg ehdottaa.

Opetusmenetelmissä näytettiin myös suosivan luentopohjaisia kursseja. Tutkimuksen mukaan tätä monipuolisemmat menetelmät, kuten käytännön harjoitukset ja ryhmätyöt, edesauttavat kuljettajien oppimista. Lisäksi koulutuksien tarjoajien olisi hyvä huomioida, että asiakkaat saavat kursseista parhaimman hyödyn, jos niiden sisällöt liittyvät toisiinsa eikä opetettavaa ole liikaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.

– Myös asiakas itse voi vaikutta tähän valitsemalla sellaisia kursseja, jotka joko syventävät aikaisempaa osaamista tai perehdyttävät uuteen aiheeseen. Moni valitettavasti valitsee samoja yleisen tason kursseja, jolloin oppiminen jää vähäiseksi, Lindberg kertoo.

Kuljettajan tekemiin valintoihin voi kuitenkin vaikuttaa myös koulutuspaikkojen sijainti. Koulutuksen tarjonta painottuu maan eteläisiin ja läntisiin osiin. Yhden tai kahden tarjoajan varassa olevat kuljettajat saattavat tällöin valita koulutuksensa todellisen oppimistarpeensa sijaan paikkakunnan perusteella.

– Tässä korostuu se, että kuljetusyritysten kannattaisi pohtia koulutustarpeita keskenään ja lähestyä sitten yhdessä koulutusten tarjoajia, kommentoi Lindberg.

Tutkimus osoittaa, että jatkokoulutuksien laatu on kääntynyt nousuun ja koulutuksilla saavutetaan aikaisempaa paremmin niille asetetut tavoitteet. Tutkimus tukee jatkokoulutuksen laadun kehittämistä edelleen.

Lähde: Rannikkoseutu

AL: TE-toimistot palkkaavat 50 lisätyöntekijää

Eduskunnan lisätalousarviossa TE-toimistoille myöntämä määrärahalisäys on 2,5 miljoonaa euroa.

TE-toimistojen saaman lisärahan ansiosta ne pystyvät palkkaamaan lisää työntekijöitä, minkä seurauksena työllisyystilanne toimistoissa paranee, kertoo Aamulehti.

Suunnitelman mukaan myös muualla on tarkoitus palkata lisärahan ansiosta myöhemmin lisätyöntekijöitä.

Eduskunnan lisätalousarviossa myöntämä määrärahalisäys on 2,5 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus palkata 50 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö TE-toimistoihin toimistojen palvelukyvyn parantamiseksi.

Eniten rahaa saivat ne TE-toimistot, joiden alueella työttömien määrä, ja siten myös työnvälityspalveluiden määrä, on lisääntynyt eniten.

Lähde: Verkkouutiset

Asiantuntijan arvio: Tuhansille ihmisille ei myönnetä Suomessa verkkopankkitunnuksia

Syrjintälautakunnan mukaan S-Pankin menettely oli välillistä syrjintää, koska pankki ei hyväksynyt virolaista passia tunnistamisasiakirjaksi. S-Pankki on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tuhannet ihmiset voivat jäädä yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle, koska heille ei myönnetä Suomessa verkkopankkitunnuksia, sanoo ylitarkastaja Päivi Keskitalo vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Asiaa ei ole hänen mukaansa tilastoitu, mutta tapauksia arvioidaan olevan jopa yli 10 000. Keskitalo kertoo, että ongelmia pankkien kanssa on ensi sijassa sellaisilla ihmisillä, joille Suomi on myöntänyt muukalaispassin ja joiden passissa on merkintä varmentamattomasta henkilöllisyydestä.

– He tulevat maista, joissa ei pysty saamaan henkilöpapereita, esimerkiksi ei ole viranomaisia tai valtio on romahtanut, hän selventää.

– Kun he saavat oleskeluluvan Suomessa, heille myönnetään muukalaispassi. Passiin tulee merkintä varmentamattomasta henkilöllisyydestä. Pääsääntöisesti verkkopankkitunnuksia ei saa, jos muukalaispassissa on tällainen merkintä.

Keskitalo luonnehtii Suomea pankkiorientoituneeksi yhteiskunnaksi: osa julkisista palveluista on siirtynyt verkkopankkitunnusten taakse, eli niitä ei ole mahdollista käyttää ilman verkkopankkitunnuksia.

– Jos verkkopankkitunnuksia ei saa, ikään kuin jää osittain yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Suomalaisessa yhteiskunnassa siitä seuraa isoja ongelmia.

Lähde: Yle Uutiset | yle.fi

Työllisyyskatsaus 6/2014

Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopussa 29 800 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 3 700 henkilöllä (14,2%). Viime vuoden kesäkuusta määrä kasvoi 2 600 henkilöllä eli 9,7 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 11,8 prosentilla.

Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 13,1 % (12,0 %, 6/2013). Koko maassa osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä, ollen 12,9 % (11,6 %, 6/2013). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja samalla se on maan kuudenneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli hitaampaa kuin koko maassa, kun Uudellamaalla ja Pirkanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä nopeampaa. Varsinais-Suomessa työttömyys väheni Vakka-Suomen ja Salon seuduilla. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomessa kasvu oli hieman lievempää kuin koko maassa. Heinäkuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa ja niin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus

Myyjähautomo yhdistää työttömät ja yritykset

Myyjähautomo.fi on Varsinais-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten uusi hanke, joka toimii linkkinä myyntihenkisten työttömien ja työntekijöitä etsivien yritysten välillä. Parhaillaan Myyjähautomoon etsitään sekä työntekijöitä tarvitsevia yrityksiä että työntekijöitä.

– Etsimme myyntityöstä kiinnostuneita työttömiä työnhakijoita, jotka haluavat viedä uraa aktiivisesti eteenpäin ja päivittää ammattitaitoaan, jos on ollut vuoden tai pari sivussa työelämästä. Hautomossa mukana olevien yritysten aloilta työntekijöillä ei tarvitse olla ennestään kokemusta. Tärkeintä on innostus ja halu oppia, määrittelee Myyjähautomon projektipäällikkö Esko Saurio.

Ensimmäisessä erässä Myyjähautomoon otetaan 20 yritystä ja yhtä monta työntekijää. Työntekijöitä etsitään heinäkuun ajan, jonka jälkeen valinnat tehdään.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ja Turun kaupungin rahoittaman hautomon toiminta käynnistyy elokuussa. Myyjiä koulutetaan ensin kolme kuukautta, jonka jälkeen heidät ohjataan kolmen kuukauden työjaksolle yrityksiin. Puolen vuoden periodin jälkeen tarkoitus olisi työllistyä mukanaoleviin yrityksiin.

Tämän päivän myyjän keskeisinä vaatimuksina Saurio pitää oma-aloitteisuutta ja kykyä dokumentoida omaa tekemistään. Myös asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on elintärkeää hyvälle myyjälle.

– Pitää myös osata päättää kauppa. Vaikka olisi hyvä puhumaan, Myyjähautomossa koulutetaan myös siihen, että saa kaupan päätettyä, täydentää Varsinais-Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten puheenjohtaja Kari Laakso.

Hautomon toiminnassa on mukana myös Suomen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten keskusjärjestö.

– SMJK on tehnyt vuosikymmeniä tämäntyyppistä koulutusta jäsenistölleen. Sitä kokemusta voi hyvin käyttää hyödyksi myös hautomon työssä, Laakso toteaa.

Yritysten puolella Myyjähautomo on otettu positiivisesti vastaan. Mukana hautomossa on yrityksiä muun muassa teollisuudesta, it- ja mainosalalta. Saurio ei allekirjoita väitettä, ettei töitä olisi tarjolla.

– Myyntipuolen tekijöistä on nyt pulaa. Yritykset ovat ottaneet tämän vastaan äärimmäisen positiivisesti. Alkuvaiheessa on ollut jopa niin päin, että yrityksiä on ollut enemmän mukana kuin työnhakijoita, hän kertoo.

Yksi syy yritysten suureen kiinnostukseen on se, että hautomon toiminnassa mukana olevan yrityksen riskit palkata huono työntekijä pienenevät.

– Pienyrittäjillä on usein aika iso kynnys palkata lisää henkilökuntaa, vaikka tarvetta olisikin. Se lisää kustannuksia ja jos vahingossa palkkaa väärän tyypin niin se vasta kalliiksi tuleekin. Hautomon kautta työntekijä on harjoittelemassa kolme kuukautta yrityksessä, jonka jälkeen tulee vielä työsopimuksen kautta koeaika, Laakso toteaa.

Lähde: Aamuset

Salo voi huokaista helpotuksesta

Microsoftista torstaina kantautuneet uutiset olivat pahimpiin odotuksiin nähden suoranaista mannaa Salon seudulle. Salon roolin voidaan nyt tulkita kasvavan Microsoftin tuotekehitysperheessä, kun täällä keskitytään jatkossa tulevaisuuden kalliimman hintaluokan puhelimiin.

Ei ole liioiteltua sanoa, että Microsoftin huippuälypuhelinten kohtalo on tulevaisuudessa entistä vahvemmin salolaisen osaamisen varassa. Täällä on vastattava kovaan huutoon, ja siihen on salolaisella tuotekehitysosaamisella kaikki edellytykset.

VIIME viikot ja päivät olivat koko maassa piinaa Nokialta Microsoftille siirtyneille työntekijöille, mutta myös ympäröiville alueille kuten Salolle. Huhut amerikkalaisyhtiön rajuista leikkauksista olivat mediassa jokapäiväistä ”kauraa”, ja torstai osoitti spekulaatiot kutakuinkin tosiksi.

Suomestakin katoaa leikkausoperaatiossa 1 100 työpaikkaa terävimmän leikkurin iskeytyessä Ouluun.

Puhtaasti salolaisesta vinkkelistä uutispäivä oli kuitenkin etukäteispelkoihin nähden hyvä. Työpaikkamuutoksen nettomäärää ei vielä tiedetä, mutta Saloon luvataan avata lisäinvestointien myötä uusiakin työpaikkoja.

MICROSOFT haluaa vahvistaa asemiaan sekä kalliiden että halvempien älypuhelinten markkinoilla, joten sen on panostettava vahvasti Windows Phone -alustansa ja siihen soveltuvien laitteiden kehittämiseen.

Amerikkalaisyhtiöllä on vakaa aikomus nostaa ”ekosysteeminsä” kolmen suuren joukkoon, Googlen Androidin ja Applen iOS:n seuraksi. Tavoitteeseen on pitkä matka, mutta paljolti salolaisin voimin juoksuun lähdetään.

Tärkeä rooli Microsoftin tulevaisuuden muotoilemisessa on myös Tampereella, joka keskittyy edullisempien Lumioiden kehittämiseen.

TORSTAI vaikutti olevan epätoivoa täynnä, mutta Salo sai lopulta samana päivänä kaksi hyvää työllisyysuutista.

Microsoftin lisäksi salolaisia ilahdutti Nordea, joka vahvisti avaavansa Saloon uuden puhelinpalveluyksikkönsä. Yksikkö tulee työllistämään aluksi kuutisenkymmentä työntekijää, mutta lisää työpaikkoja on luvassa myöhemmin.

Talouselämä-lehden mukaan palvelukeskus avataan entisiin Nokian tiloihin, joten Salon Meriniitylle on luvassa tätäkin kautta uutta vipinää. Eväät paikallisen optimismin kasvulle vahvistuvat: Salo nousee.

Lähde: Salon Seudun Sanomat

Nordea perustaa puhelinpalveluyksikön Saloon

Puhelinpalveluyksikön on tarkoitus työllistää alkuvaiheessa 60 henkilöä.

Nordea perustaa Saloon puhelinpalveluyksikön.

Nordean Suomen pankkitoimintojen johtaja Topi Manner sanoo puhelinpalveluille löytyvän tarvetta yhä enemmän myös jatkossa.

– Puhelinpalveluiden tarve on kasvanut hyvin merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2006 noin 800 000 henkilöasiakasta otti vuositasolla yhteyttä meidän puhelinpalvelyksikköömme. Nyt tänä vuonna sama luku on kaksi miljoonaa, Manner kertoo.

Pankkikonserni on aiemmin tänä vuonna kertonut lukuisista henkilöstövähennyksistä.

Salon puhelinpalveluyksikkö työllistää alkuvaiheessa 60 henkilöä ja mahdollisesti myöhemmin lisää. Nordea kertoi tänään asiasta julkistaessaan osavuosikatsausta.

Lähde: yle.fi

« Vanhemmat artikkelit