Kuukausittaiset arkistot: kesäkuu 2014

SAK: Irtisanottujen määrä kääntyi laskuun

Irtisanottujen työntekijöiden määrä on vähentynyt Suomessa kuluvana vuonna, selviää SAK:n irtisanomistilastoista.

Tänä vuonna on irtisanottu 5 500 työntekijää, kun vuosi sitten määrä oli samalla aikavälillä yli tuhat enemmän. Suurimmat irtisanojat ovat olleet alkuvuonna Itella (855), Fenestra (355) ja LähiTapiola (244). Kesko on irtisanonut 200 ja ilmoittanut lisäksi vähentävänsä 235 työntekijää.

Yt-neuvotteluihin joutuneiden määrä on puolestaan noussut. Niihin kutsuttiin 54 300 työntekijää, mikä on noin 5 500 viime vuotta enemmän. Eniten yt-neuvotteluihin joutui ihmisiä järjestyksessä Itellassa, Stockmannilla, Wärtsilässä, Lemminkäisessä ja Finnairilla.

Irtisanomisuhka on koskettanut eniten yksityisten palvelualojen työntekijöitä. SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen arvioi syyksi heikentyneen viennin ja ostovoiman.

– Viennin heikentyminen heijastuu yksityisiin palveluihin viiveellä. Pitkittynyt taantuma on tehnyt ihmisistä epävarmempia, jolloin esimerkiksi ravintola-, matkailu- ja kauneudenhoitoalan palveluja käytetään aiempaa vähemmän, hän sanoo tiedotteessa.

Lähde: Turun Sanomat 30.6.2014 (STT)

Työllisyyskatsaus 5/2014

Työttömyys kasvussa – paikoin tosin vähenee
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli toukokuun lopussa 26 100 työtöntä työnhakijaa. Toukokuun aikana
työttömien määrä pysyi ennallaan. Viime vuoden toukokuusta määrä kuitenkin kasvoi 2 200 henkilöllä eli 9,1 prosentilla,
kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 12,3 prosentilla.
Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta
aiemmin, eli 11,5 % (10,6 %, 5/2013). Koko maassa osuus kasvoi 1,2 prosenttiyksiköllä, ollen 11,5 % (10,3 %,
5/2013). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja samalla se on maan neljänneksi
pienin.
Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli
hitaampaa kuin koko maassa, kun Uudellamaalla työttömyyden kasvu oli sitä nopeampaa. Varsinais-Suomessa työttömyys väheni Vakka-Suomen ja Salon seuduilla. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomessa kasvu oli hieman lievempää kuin koko maassa.
Kesäkuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa ja niin tapahtuu Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus

Ammattibarometri 2/2014

Arvio perustuu työ-ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. Tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Arvio on tehty toukokuussa 2014.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Katso tarkemmin: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Valmet Automotive hakee autonrakentajia Uuteenkaupunkiin koulutettavaksi Mercedes-Benz A-sarjan tuotantoon

Valmet Automotive hakee autonrakentajia Uuteenkaupunkiin koulutettavaksi Mercedes-Benz A-sarjan tuotantoon. Tule sinäkin oppimaan, Valmet Automotive tarjoaa työsopimukseen johtavan koulutuksen. Tervetuloa työkaveriksi autotehtaalle valmistamaan laadukkaita A-sarjan Mercedes-Benz -henkilöautoja!

Jätä hakemuksesi koulutukseen viimeistään 6.7.2014 osoitteessa www.te-palvelut.fi (koulutustunnus 655238). Lisäksi sinun tulee jättää hakemuksesi myös Valmet Automotivelle www.valmet-automotive.com.

Hakemusten käsittely aloitetaan välittömästi, joten toimi nopeasti.

Lähde: Pestuumarkkinat.net

Nordean yt:t päätökseen, irtisanoo enintään 112

Nordean huhtikuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät. Pankki irtisanoo enimmillään 112 henkilöä. Lopullinen määrä tarkentuu, kun Nordea keskustelee työtä vaille jäävien kanssa.

Pankki ilmoitti yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeen olevan 250-300 henkilöä vuosina 2014 ja 2015.

Nordean mukaan irtisanottavat työntekijät voivat hakea pankin uuteen palvelukeskukseen tulevia työpaikkoja, joita on alkuvaiheessa 60. Keskuksen sijainnista ei ole vielä tietoa.

Pankin mukaan 300 työntekijällä on mahdollisuus jäädä tänä vuonna eläkkeelle.

Nyt päättyneiden neuvottelujen lisäksi Nordea aloittaa pienempiä yt-neuvotteluita vielä tämän vuoden puolella. Pankki kertoo aikovansa vähentää kassapalvelujensa tarjontaa edelleen. Nordea henkilöstömäärä Suomessa on noin 7 700.

”Matala korkotaso syö rahoituskatetta ja lisääntynyt sääntely ja muut viranomaispäätökset ovat lisänneet pankkien kustannuksia”,  kirjoittaa Nordea.

Lähde: Arvopaperi 16.6.2014

Saksan Meyer Werft tutkii nyt Turun telakkaa

Saksalainen telakkayhtiö Meyer Werft on aloittanut STX:n Turun telakan taloudellisen ja teknisen tilanteen selvittämisen Turussa. Korealaisyhtiö on antanut saksalaisyhtiölle luvan selvitystyön tekoon.

Selvitys tehdään, jotta Meyer ja valtio voivat tehdä ostotarjouksen korealaiselle STX:lle.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) arvioi, että lähimpien viikkojen aikana on otettava merkittäviä askeleita kaupan toteuttamiseksi. Meyer Werft ja valtio ovat jo tehneet alustavan, sitomattoman tarjouksen Turun telakasta.

Vapaavuori sanoo korealaisten olevan nyt hyvin sitoutuneesti mukana telakkakaupan toteuttamisessa. Vapaavuoren tiedossa ei ole muita ostotarjouksia Turun telakasta, mutta nekin ovat mahdollisia. Ilman uutta omistusjärjestelyä Turun telakan vaihtoehtona on arvioitu olevan konkurssi.

Lähde: Turun Sanomat 4.6.2014

If vähentää liki 30 työntekijää

Sampo-konserniin kuuluva vahinkovakuutusyhtiö If vähentää henkilöstöään 28 työntekijällä. Yksi henkilö irtisanotaan, muut vähennykset hoituvat muilla keinoin. Yhtiö kertoi toukokuun alussa aloitettujen yt-neuvottelujen tuloksesta maanantaina.

Neuvottelut koskivat yhteensä 230:tä henkilöä Ifin korvauspalveluissa sekä markkinoinnissa ja tietohallinnossa. Alun perin vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 37 henkilöä.

Yhtiö perusteli vähennystarvetta muun muassa vahinkomäärien laskulla ja toiminnan tehostamisella.

Lähde: Turun Sanomat 16.6.2014

VR:n lipunmyyjiltä loppuvat työt 11 paikkakunnalla

VR:n päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena vähennetään 123 henkilötyövuotta.

Käytännössä vähennykset tarkoittavat, että lipunmyyjiltä loppuvat työt 11 paikkakunnalla, jotka ovat Imatra, Kajaani, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kolari, Kupittaa, Pieksämäki, Pori, Salo ja Ylivieska. Lipunmyyntien sulkeminen ei vaikuta asemien aukioloaikoihin.

Vähennykset toteutetaan irtisanomisin, osa-aikaistamisin ja eläköitymisin.

VR:lle jää 23 lipunmyyntipistettä, joissa on henkilökuntaa.

VR perustelee irtisanomisia ”joukkoliikenteen kovenevalla kilpailulla” ja matkalippujen ostamisella muun muassa verkosta. Yhtiön tiedotteen mukaan 75 prosenttia lipuista ostetaan muualta kuin asemilta.

Lähde: Taloussanomat 16.5.2014

Soijatuotteita valmistava Finnprotein konkurssiin

Soijatuotteita valmistava Finnprotein hakee konkurssiin. Yhtiö tiedotti maanantaina, että se on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen.

Yhtiö hakeutui viime kuussa yrityssaneeraukseen. Neuvotteluissa ilmeni, ettei saneerauksessa saatu turvattua yhtiön toiminnan kannattavuutta.

Finnprotein on joutunut maksuvaikeuksiin muun muassa suunniteltua kalliimmaksi tulleen tehdasinvestoinnin vuoksi. Lisäksi yhtiötä ovat painaneet palkkakiistasta johtuneet lakot, jotka hidastivat tuotantoa keväällä.

Konkurssimenettelyn aloittamisen yhteydessä määrättävä konkurssipesän pesänhoitaja päättää toiminnan jatkosta ja tiedottaa tarkemmin konkurssimenettelystä.

Finnprotein valmistaa soijapavusta erilaisia tuotteita pääosin rehuteollisuuteen, osittain myös elintarvikkeiksi.

Lähde: Turun Sanomat 16.6.2014

Taloustilanteesta keväällä 2014

Suhdannetilanne on edelleen heikko kaikilla sektoreilla

  • teollisuustilaukset vieläkin laskussa, vienti ei ole kasvanut moneen vuoteen
  • heikko kysyntä kasvun esteenä, yritysten tulotaso saavutettu säästötoimilla
  • investointihyödykkeiden (esim. kaivossektori) kysyntä vaimeaa, prosessien tehokkuutta lisäävän teknologian (esim. automaatio) kysyntä pysynyt hyvänä
  • teollisuus ja rakentaminen vähentää edelleen henkilöstöään lähikuukausina
  • ostovoiman heikkeneminen vähentää kaupan alan työllisyyttä pidempään

Talouden (ei julkisen) pohjakosketus kuitenkin jo ohitettu

  • teollisuudessa tarjouspyynnöt kasvussa
  • pääsektoreiden suhdanneodotukset parantuneet
  • Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa talous hiljalleen jo kasvaa, taustalla kuitenkin massiivinen elvytys / löysä rahapolitiikka

Varsinais-Suomessa teollisuuden rakennemuutosalat sekoittavat kokonaiskuvaa, pk-sektorista saatu jo positiivista viestiä pidempään, nopeaa kasvusysäystä ei odoteta.

Keskimääräistä parempi tilanne yleisesti palvelualoilla ja muussa teollisuudessa (bio, elintarvike, erikoiskoneet, mara, ohjelmisto, suunnittelu, lep, koulutus, sote, viihde).

Suomen talous jää USA:sta ja euroalueesta.

Helmikuusta 2014 teollisuuden uudet tilauksien vuosimuutos plussan puolella ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen.

 

2014 loppuvuosi

  • Tuotanto laskee kolmatta vuotta peräkkäin, -0,5 % (ennuste).
  • Yritysjärjestelyiden vuosi, sopeutuksia ja henkilöstövähennyksiä.
  • Kaupan ala ja palvelut (ml. julkiset) sopeuttavat vuorostaan.
  • Investoinnit ja t&k-menot alhaisella tasolla, epävarmuutta.

 

  • Kasvu ja investoinnit pk-sektorin varassa, yrityskohtaisia eroja.
  • Teollisuuden tilaukset hiljalleen kasvussa, +5 % alkuvuonna.
  • Telakkaratkaisu olisi Turulle tärkeä, vaikka ei elintärkeä.
  • Teollisuuden työttömyys laskee jo, mutta yleisesti taso säilyy korkealla.

 

  • Rakennemuutoksissa tuotanto-/yritysrakenteet menevät uusiksi.

 

Lähde: Petri Pihlavisto, ELY, luento 12.6.2014.

« Vanhemmat artikkelit