Kuukausittaiset arkistot: helmikuu 2014

Insinöörien työttömyys hipoo 1990-luvun alun tasoa

Insinöörien työttömyysaste ponnahti IAET-työttömyyskassan mukaan joulukuun 5,4 prosentista tammikuussa 6,1 prosenttiin.

Lukumääräinen työttömyys hipoo jo 1990-luvun alun tasoa. 1990-luvun laman pahimpina aikoina insinöörejä oli työttömänä 7 000. Nyt luku on jo yli 6 000.

Myös Tekniikan akateemisiin kuuluvien diplomi-insinöörien työttömyys paheni 3,9 prosentista 4,4 prosenttiin.

”Tilanne on pahentunut vuodenvaihteessa merkittävästi. Tammikuussa kassaan tuli tuollaiset 400–500 ensihakemusta viikossa, kun viime vuonna viikkotahti oli 250 hakemuksen tasolla”, kassan johtaja Aleksei Solovjew sanoo.

Erityisen vaikealta näyttää vastavalmistuneiden tilanne.

Lähde: Tekniikka&Talous, 28.2.2014

Luottamusindikaattoreissa pientä nousua helmikuussa

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit paranivat hivenen helmikuussa. Ilmassa on toiveikkuutta, mutta talouden suurta käännettä joudutaan vielä odottamaan. Luottamus on edelleen kaikilla toimialoilla alle keskimääräisen..

Suomen teollisuuden luottamus parani hieman helmikuussa, vaikka suhdannetilannetta kuvataankin vielä selvästi keskimääräistä heikommaksi. Tuotannon loivan kasvun ennustetaan kuitenkin jatkuvan. Tuotantokapasiteetin käyttöaste on parantunut myös hieman. Helmikuussa 60 prosentilla vastaajista oli kapasiteetti kokonaan hyödynnettynä.

Suomen teollisuusyritysten luottamus oli tammikuisten tietojen mukaan EU-maiden toiseksi heikointa Luxemburgin jälkeen.

Rakentamisen luottamusindikaattori koheni myös aavistuksen helmikuussa. Tilauskanta on vaatimaton ja henkilöstön uskotaan vähenevän lähikuukausina.

Suomen rakennusyritysten luottamusindikaattori oli tammikuussa vähän EU-maiden keskimääräistä heikompi.
Yksityisten palvelujen luottamus vahvistui hieman helmikuussa. Myynti kasvoi helmikuussa vähän, ja lähikuukausille odotetaan myös varovaista kasvua. Yleisen suhdannetilanteen kuvataan heikentyneen hieman viime kuukausina.

Suomen yritysten palvelujen luottamus oli tammikuussa jonkin verran EU-keskiarvoa heikompaa.
Vähittäiskaupan suhdannetilanne on edelleen heikko, mutta se nousi silti helmikuussa parilla pisteellä. Myynnin määrä jatkoi laskuaan. Lähikuukausina myynnin odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Varastot supistuivat aavistuksen, mutta niiden taso oli jonkin verran normaalia korkeampi.

Suomen vähittäiskaupan luottamusindikaattori oli tammikuussa jonkin verran heikompi kuin EU-maissa keskimäärin.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 27.2.2014

Turun telakka voi saada lisätilauksia jo lähikuukausina

STX:n Turun telakalla rakennettavan Mein Schiff 4 -risteilijän kölinlaskutilaisuuteen tiistaina osallistunut TUI Cruisesin toimitusjohtaja Richard J. Vogelin mukaan Saksassa on runsaasti tarvetta lisäluksille.

Maan risteilymarkkinat ovat jopa kaksinumeroisessa kasvussa. Vogel kertoo, että varustamo päättää uusien alusten tilaamisesta pian.

”Päätöksiä on tulossa 2–3 kuukauden sisällä, näin uskoisin”, Vogel sanoi.

Turussa varustellaan parhaillaan Mein Schiff 4 -aluksen sisaralusta nimeltä Mein Schiff 3, jonka luovutus on jo toukokuussa. Vogel on erittäin tyytyväinen suomalaiseen rakennusjälkeen.

Vogelin mukaan kolmannen uudisaluksen tilaaminen ei ole kiinni siitä, että suomalaistelakka on rahoitusvaikeuksissa.

”Jos osakkeenomistajamme ovat sitä mieltä, että aluksia tilataan, niin neuvottelemme tietysti useiden telakoiden kanssa. Turku on varmasti näiden joukossa”, hän sanoo.

STX Finlandin varatoimitusjohtaja Jari Anttila jaksaa edelleen uskoa vakaasti tulevaisuuteen.

”Me olemme olleet vaikeassa tilanteessa aikaisemminkin ja aina olemme jotenkin selvinneet.”

Lähde: Turun Sanomat, 26.2.2014

Ammattibarometri 1/2014

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kevään 2014 ammattibarometri on valmistunut.

Vuoden 2014 ensimmäisen barometrin mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana pulaa etenkin farmaseuteista, fysioterapeuteista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä, psykologeista, puheterapeuteista, sairaanhoitajista, toimintaterapeuteista sekä johtavista sosiaalityöntekijöistä. Lisäksi pulaa on muun muassa isännöitsijöistä, lastentarhanopettajista sekä myyntisihteereistä.

Eniten ylitarjontaa Varsinais-Suomen alueella on aineenopettajista, ATK-suunnittelijoista, rakennusmaalareista, toimistotyöntekijöistä, talonrakennustyöntekijöistä sekä rakennusalan sekatyöntekijöistä.

Pula- ja ylitarjonta-ammateissa on suuria alueellisia eroja. Erityisen suuria ne ovat tällä hetkellä esimerkiksi eräissä palvelualan ammateissa.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 27.2.2014

Ammattibarometri I/2014: Sosiaali- ja terveysalan ammateissa edelleen työvoimapulaa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kevään 2014 ammattibarometri on valmistunut.

Vuoden 2014 ensimmäisen barometrin mukaan Varsinais-Suomessa on seuraavan puolen vuoden aikana pulaa etenkin farmaseuteista, fysioterapeuteista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä, psykologeista, puheterapeuteista, sairaanhoitajista, toimintaterapeuteista sekä johtavista sosiaalityöntekijöistä. Lisäksi pulaa on muun muassa isännöitsijöistä, lastentarhanopettajista sekä myyntisihteereistä.

Eniten ylitarjontaa Varsinais-Suomen alueella on aineenopettajista, ATK-suunnittelijoista, rakennusmaalareista, toimistotyöntekijöistä, talonrakennustyöntekijöistä sekä rakennusalan sekatyöntekijöistä.

Pula- ja ylitarjonta-ammateissa on suuria alueellisia eroja. Erityisen suuria ne ovat tällä hetkellä esimerkiksi eräissä palvelualan ammateissa.

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Ammattibarometrin laatimistyön tekevät TE-toimistot, jotka arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 250 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Varsinais-Suomessa ammattibarometriä on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Koko tämän ajan sosiaali- ja terveysalan keskeiset ammatit ovat olleet työvoimapula-ammatteja. Sen sijaan metallin, logistiikan ja rakennusalan ammattien tilanne on vaihdellut suhdannetilanteen mukaan ylitarjonta-ammateista pula-ammatteihin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 27.2.2014

Valmet pestaa satoja mersu-rakentajia Uuteenkaupunkiin

Valmet Automotive aloitti keskiviikkona rekrytointikampanjan, jolla täytetään noin 300 uuden autonrakentajan ja toimihenkilön tarve. Työpaikat tulevat Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistukseen Uuteenkaupunkiin. A-sarjan tuotantoa laajennetaan siirtymällä suunnitelman mukaisesti kahteen vuoroon.

Daimler AG:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan suunnitelma on valmistaa yli satatuhatta A-sarjan autoa Uudessakaupungissa vuosina 2013–2016. Tuotanto käynnistyi elokuussa 2013, ja valmistusmäärät ovat kasvaneet nopeasti.

Uudet autonrakentajat saavat neljän viikon koulutuksen tehtäviinsä. Rekrytointikoulutuksen jälkeen he aloittavat vakituisen työn autotehtaan hitsaamossa, maalaamossa tai kokoonpano-osastolla.
Valmet Automotiven HR-asiantuntija Juha Laitala uskoo, että autojen rakentamisesta kiinnostuneita löytyy riittävästi.

”Viime kesän rekrytointikampanjamme oli menestys, saimme yli 700 hakemusta. Uskon, että tarjoamamme paikat herättävät tälläkin kertaa erittäin runsaasti kiinnostusta. Kerromme työpaikoistamme sosiaalisessa mediassa, ilmoituksin ja tapahtumissa. Lisäksi alueen työ- ja elinkeinotoimistot ovat tiiviisti mukana rekrytoinneissa.”

Työstä kiinnostuneiden on mahdollista tulla juttelemaan työnantajan kanssa Uudessakaupungissa järjestettävillä pestuumarkkinoilla 14.3.2014. Tapahtumaan järjestetään yhteiskuljetus Turusta ja Raumalta. Lisätietoa avoinna olevista tehtävistä löydät TE-palveluiden sivuilta.

Lähde: Turun Sanomat, 26.2.2014

Turun seutu Suomen yritysdynaamisin alue

Vertailtaessa kehitystä kuudella eri muuttujalla Turun seutu on Suomen yritysdynaamisin alue. Näin toteaa aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa.

Yritysdynamiikkaa mittaavia muuttujia ovat esimerkiksi aloittaneiden yritysten määrä suhteessa väkilukuun ja niin sanottu luova tuho eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yritysten määrään.

Yritysdynaamikan lisäksi analyysissä tarkastellaan lounaisrannikon kaupunkiseutujen nykytilaa muun muassa saavutettavuuden, alue- ja kuntatalouden sekä väestödynamiikan näkökulmista.

Lähde: Turun Sanomat, 25.2.2014

Työllisyyskatsaus 1/2014

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 28 300 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä väheni 600 henkilöllä. Viime vuoden tammikuussa määrä kasvoi 2 100 henkilöllä eli 7,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 12,0 prosenttia.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömyyden kasvuvauhti on hitaampaa kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomen kasvu oli lievempää kuin koko maassa.

Helmikuun aikana työttömien määrä monesti vähenee ja näin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Uusia avoimia työpaikkoja 2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten

Tammikuun viimeisenä päivänä alueen työ- ja elinkeinotoimistossa oli avoinna 3 500 työpaikkaa. Tämä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan tammikuussa oli avoinna 5 700 työpaikkaa, joista 4 600 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja.

Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä kasvoi toimistotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Muilla aloilla kysyntä oli samalla tai alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 700 henkilöä. Vakka-Suomessa määrä väheni vuotta aiemmasta 8 prosenttia, mutta alueen muissa seutukunnissa nuorten työttömyys kuitenkin kasvoi. Tammikuussa työttömien nuorten määrä yleensä vähenee, ja tälläkin kertaa määrä väheni 200 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 900 eli 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä teollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 10 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 7 prosentilla.

Työttömyys väheni teollisuuden alalla

Lähes kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Teollisuudessa työttömyys kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Muista aloista rakentamisen työttömyyden kasvuvauhti oli hitainta kun taas sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu oli voimakkainta.

Työhallinnon palveluissa 4,6 prosenttia työvoimasta

Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa tammikuun lopussa 10 300 henkilöä. Tämä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tammikuun lopussa 2 800 henkilöä oli työvoimakoulutuksessa parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 700 henkilöä. Työllistetyistä 75 prosenttia oli palkattu yksityiselle sektorille. Työkokeilussa oli 1 100 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 310 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 880 ja omaehtoisesti opiskelemassa 2 200 henkilöä.

Työttömyysaste yli 10 prosenttia joka kolmannessa Varsinais-Suomen kunnassa

Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta yleisesti Varsinais-Suomen seutukunnissa. Poikkeuksena oli Vakka-Suomi, jossa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Loimaan seudulla työttömyys kasvoi eniten eli 12 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa sekä Salon kaupungissa. Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa sekä kunnista Ruskolla. Työttömyysaste oli yli 10 prosenttia kymmenessä alueen 28 kunnasta. Vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli viisi.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 25.2.2014

Työllisyyskatsaus 1/2014: Työttömyys vähenee Vakka-Suomessa ja kasvaa muualla

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 28 300 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä väheni 600 henkilöllä. Viime vuoden tammikuussa määrä kasvoi 2 100 henkilöllä eli 7,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 12,0 prosenttia.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömyyden kasvuvauhti on hitaampaa kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla ja Varsinais-Suomen kasvu oli lievempää kuin koko maassa.

Helmikuun aikana työttömien määrä monesti vähenee ja näin tapahtunee Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Uusia avoimia työpaikkoja 2 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten

Tammikuun viimeisenä päivänä alueen työ- ja elinkeinotoimistossa oli avoinna 3 500 työpaikkaa. Tämä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan tammikuussa oli avoinna 5 700 työpaikkaa, joista 4 600 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita, työpaikkoja.

Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä kasvoi toimistotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Muilla aloilla kysyntä oli samalla tai alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 700 henkilöä. Vakka-Suomessa määrä väheni vuotta aiemmasta 8 prosenttia, mutta alueen muissa seutukunnissa nuorten työttömyys kuitenkin kasvoi. Tammikuussa työttömien nuorten määrä yleensä vähenee, ja tälläkin kertaa määrä väheni 200 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 900 eli 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä teollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 10 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 7 prosentilla.

Työttömyys väheni teollisuuden alalla

Lähes kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Teollisuudessa työttömyys kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Muista aloista rakentamisen työttömyyden kasvuvauhti oli hitainta kun taas sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvu oli voimakkainta.

Työhallinnon palveluissa 4,6 prosenttia työvoimasta

Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa tammikuun lopussa 10 300 henkilöä. Tämä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tammikuun lopussa 2 800 henkilöä oli työvoimakoulutuksessa parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 700 henkilöä. Työllistetyistä 75 prosenttia oli palkattu yksityiselle sektorille. Työkokeilussa oli 1 100 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 310 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 880 ja omaehtoisesti opiskelemassa 2 200 henkilöä.

Työttömyysaste yli 10 prosenttia joka kolmannessa Varsinais-Suomen kunnassa

Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta yleisesti Varsinais-Suomen seutukunnissa. Poikkeuksena oli Vakka-Suomi, jossa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Loimaan seudulla työttömyys kasvoi eniten eli 12 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa sekä Salon kaupungissa. Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa sekä kunnista Ruskolla. Työttömyysaste oli yli 10 prosenttia kymmenessä alueen 28 kunnasta. Vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli viisi.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 25.2.2014

Yhteishaku on alkanut

Yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin alkaa 24.2.2014.

Haettavana on noin 87 000 aloituspaikkaa. Niistä 48 000 on ammatillisessa koulutuksessa ja noin 39 000 lukioissa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla, liiketalouden ja kaupan alalla sekä ravitsemisalalla.

Viime kevään yhteishaku keräsi noin 100 000 hakijaa. Tänä vuonna Opetushallitus arvioi määrän pienenevän. Syynä on, että ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa.

Hakemus täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi. Koulutustarjonta samoin kuin hakemisessa tarvittavat tiedot löytyvät samasta osoitteessa.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 12. kesäkuuta.

Lähde: Salon Seudun Sanomat, 21.2.2014

« Vanhemmat artikkelit