Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2014

Aurinkomatkat lopettaa toimipisteitä ja irtisanoo

Matkatoimisto Aurinkomatkat sulkee matkamyymälänsä Turussa ja Tampereella. Toimipisteistä irtisanotaan yhteensä 15 työntekijää ja muutama henkilö siirtyy toisiin tehtäviin. Myös Helsingin pääkonttorista 15 henkilöä saa potkut.

Yt-neuvottelujen tuloksena noin yhdeksän prosenttia Aurinkomatkojen Suomessa työskentelevästä väestä irtisanotaan. Helsingin, Lahden ja Oulun toimipisteet säilytetään.

Lähde: Taloussanomat, 31.1.2014

Kaupan alalta katoaa tänä vuonna 6 000 työpaikkaa

Kaupan alan työllisyyden ennustetaan heikkenevän tänä vuonna entisestään.

”Kauppa ei pysty enää työllistämään samalla tavalla kuin aiemmin. Viime vuonna hävisi 4 000 ihmistä, tämän vuoden aikana 6 000”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioi.

Myynnin ei odoteta kasvavan tänä vuonna. Tukkukauppa pysyy Kurjenojan mukaan viime vuoden tasalla, mutta vähittäiskaupan myynti kutistuu. Kaupassa taloussuhdanteet näkyvän hänen mukaansa myöhemmin kuin muussa taloudessa.

Myös kesätyöpaikkojen määrän odotetaan vähenevän.

Lähde: Yle, 31.1.2014

Kolme maatilaa lopettaa päivässä

Ennusteen mukaan keskimääräisesti kolme maatilaa päivässä lopettaa toimintansa vuoteen 2020 mennessä. Nopeimmin harvenevat maito- ja sikatilat. Niistä useampi kuin joka kolmas lopettaa ennen vuotta 2020.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ennusteen mukaan kokonaistuotanto pysyy kuitenkin lähes ennallaan.

Lähde: Maaseudun tulevaisuus / MTT, 31.1.2014

Wärtsilä irtisanomassa noin 200 Suomessa

Wärtsilä-konserni on aloittanut toimet kannattavuutensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi. Koko konsernin kattavan tehostamisohjelman odotetaan johtavan noin 200 työntekijän vähentämiseen Suomessa. Maailmanlaajuisesti vähennyksiä tehdään 1 000.

”Vain lisäämällä tehokkuutta ja joustavuutta organisaatiossamme maailmanlaajuisesti voimme turvata kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilyttämisen tulevaisuudessa. Valitettavasti irtisanomisia ei voida välttää”, konsernijohtaja Björn Rosengren sanoo.

Toimiin Wärtsilän ajaa 60 miljoonan euron säästötavoitteet. Säästöjen vaikutuksen arvioidaan toteutuvan täysimääräisesti vuoden loppuun mennessä.

Viime vuoden lopussa Wärtsilällä oli 18 663 työntekijää lähes 70 maassa.

Lähde: Verkkouutiset, 29.1.2014

Konkurssien määrä kasvoi viime vuonna

Vuoden 2013 aikana pantiin vireille 3 131 konkurssia. Tämä on 170 konkurssia (5,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2012. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 15 637, mikä puolestaan on 1 431 (10,1 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–joulukuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät muiden palveluiden päätoimialalla. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Konkurssien määrä väheni rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi–joulukuussa vireille 705 konkurssia, mikä on 55 konkurssia (7,2 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Lähde: Tilastokeskus, 29.1.2014

Fenestra hakeutui konkurssiin

Ikkuna- ja ovivalmistaja Fenestra Oy ja sen emoyhtiö Fenestra Group Oy ovat jättäneet Vantaan käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen. Syyksi kerrotaan pitkään jatkunut toiminnan tappiollisuus ja rahoituksen puute tulevalle vuodelle.

Rakennusmarkkinoiden heikentyneestä kehityksestä johtunut liikevaihdon lasku ja Kuopion tehtaan ylösajovaiheessa syntyneet kertaluonteiset kustannukset olivat pääsyinä siihen, että vuoden 2013 tulos jäi tappiolliseksi.

Yrityksen tekemät järjestelyt ja toimet tuloksen sekä kassavirran parantamiseksi eivät ole riittäneet vakauttamaan yhtiön taloudellista asemaa ja mahdollistamaan tarvittavaa rahoitusta.

Fenestra työllistää yli 300 työntekijää Suomessa.

Lähde: Talouselämä, 28.1.2014

Valtaosalla työpaikoista luvassa organisaatiouudistus

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta suunnittelee organisaatiouudistusta kuluvan vuoden aikana. Suunnitelmat uudistuksista käyvät ilmi henkilöstökonsulttiyhtiö MPS:n tekemästä tutkimuksesta.

Tällä vuodelle suunniteltujen muutosten määrä on poikkeuksellisen suuri. Peräti 63 prosenttia kyselyyn vastanneista organisaatioista suunnittelee muutosta. MPS:n tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelä selittää tätä yrityksen pyrkimyksillä vähentää kustannuksia ja lisätä tuottavuutta. Julkishallinnossa taas organisaatioita myllätään rakennemuutosten takia.

”Viime vuosi oli raskas, eikä tämä vuosi näytä paremmalta”, Mäkelä kiteyttää.

Vuonna 2010 tehdyn vertailututkimuksen mukaan Suomessa tehtiin EU-maista eniten organisaatiouudistuksia. Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta Tekesistä selittää tätä sillä, että suomalaisyritykset kilpailevat joustavuudella, asiakaslähtöisyydellä ja nopeudella. Suomessa organisaatiouudistuksia on myös helppo tehdä: ihmiset ovat tottuneet muutoksiin ja hierarkia on vähäistä.

MPS kysyi aikeista uudistaa organisaatiota lähes 170 toimitus- ja henkilöstöjohtajalta, esimieheltä ja henkilöstötehtävissä toimivalta asiantuntijalta sekä yrityksissä että julkisella puolella.

Lähde: Helsingin Sanomat, 28.1.2014

Opettajat ja hoitajat käyvät usein töissä eläkkeelläkin

Vanhuuseläkkeellä työskentely on kolminkertaistunut julkisella sektorilla vuosina 2005–2011. Yleisimmin eläkkeellä työskentelevät ovat opetus- ja hoitoalalla, päivähoitotyössä, siivous- ja keittiötyössä tai asiantuntijatyössä.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeellä työskentely on sekä kunta-alalla että valtiolla lisääntynyt runsaasti. Eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena oli työurien pidentäminen muuttamalla työeläkkeiden määräytymisperusteita ja ansiorajoja kannustavammiksi vanhuuseläkkeellä työskentelyyn.

Vuonna 2011 julkisella sektorilla oli arviolta noin 13 000 vanhuuseläkkeellä työskentelevää. Reilu prosentti kunta-alan työntekijöistä työskenteli vanhuuseläkkeellä.  Valtion työntekijöistä vanhuuseläkkeellä oli noin 0,8 prosenttia. Kunta-alalla määrä on lähes kolminkertaistunut ja valtiolla kaksinkertaistunut vuosina 2005–2011.

Myös eläkkeellä työskentelevien osuus vanhuuseläkkeellä olevista on kasvanut tarkastelujakson aikana. Tarkastelussa ei ole huomioitu yksityisellä sektorilla tai esimerkiksi yrittäjänä tehtyä työtä.

Lähde: Keva, 27.1.2014

Luottamusindikaattorit laskussa tammikuussa

Elinkeinoelämän eri toimialojen luottamusindikaattorit kääntyivät laskuun tammikuussa. Sekä teollisuuden, palveluiden että vähittäiskaupan indikaattorit heikkenivät hieman, kun taas rakentamisen suhdanneodotukset notkahtivat selkeämmin.

Teollisuuden luottamusindikaattori laski joulukuun saldoluvusta -9 tammikuun saldolukuun -12. Tuotanto-odotukset ovat kuitenkin varovaisen myönteiset, ja tuotannon odotetaan kasvavan aavistuksen lähikuukausina. Sen sijaan tilauskanta on tuntuvasti alle keskimääräisen. Valmiiden tuotteiden varastot ovat suurentuneet hieman, ja niiden taso on vähän yli tavanomaisen.

Suomen teollisuusyritysten luottamus oli joulukuussa yhä tuntuvasti EU:n keskiarvoa matalammalla.

Rakentamisen luottamusindikaattori heikkeni tammikuussa edelliskuun nousun jälkeen. Indikaattorilukema on -29, kun se edelliskuussa oli -14. Rakennusyritykset kuvaavat tilauskantansa olevan selvästi alle keskimääräisen tason. Henkilöodotukset ovat yhä vaatimattomat. Työvoiman ennustetaan vähenevän jonkin verran lopputalven aikana.

Suomen rakennusyritysten luottamusindikaattori oli joulukuussa lähellä EU-maiden keskimääräistä.

Palvelujen luottamusindikaattori painui nollatasolle. Se heikkeni hieman joulukuisesta lukemasta +5. Myynnin kasvu pysähtyi, mutta lähikuukausille ennustetaan varovaista kasvua. Yleisen suhdannetilanteen kuvataan kääntyneen uudelleen aavistuksen heikommaksi.

Suomen yksityisten palvelujen luottamus oli joulukuussa vähän EU-keskiarvoa heikompaa.

Vähittäiskaupan luottamus heikkeni vähän tammikuussa. Tammikuun saldoluku oli -9, kun joulukuussa tarkistettu lukema oli -6. Myynnin määrä on laskenut viime kuukausina, eikä lähikuukausillekaan odoteta kasvua. Varastot kasvoivat yhä, ja niiden taso oli jonkin verran normaalia korkeampi.

Suomen vähittäiskaupan luottamusindikaattori oli joulukuussa jonkin verran heikompi kuin EU-maissa keskimäärin

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 27.1.2014

Itella vähentämässä jopa 1 200 työpaikkaa

Itella aloittaa yt-neuvottelut, joiden tuloksena voi hävitä peräti 1 200 työpaikkaa. Yhtiön mukaan vain osa tästä voidaan toteuttaa vapaaehtoisilla järjestelyillä ja luonnollisen poistuman kautta.

Yt-neuvottelut käynnistyvät ensi viikolla. Niiden parissa on niin sanottua päiväpostia jakava henkilöstö.  Irtisanomistarpeeksi arvioidaan 800 vakituista työntekijää. Tarkemmat luvut selviävät neuvottelujen kuluessa.

Neuvottelujen piirissä on 8 500 vakituista työntekijää. Itellan henkilöstömäärä on 26 149. Yt-menettely ei koske Itellan muita palveluja.

Vähennyksiä perustellaan perinteisen postin kysynnän voimakkaalla laskulla. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä osoitteellisia kirjeitä jaettiin seitsemän prosenttia ja lehtiä kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Itellan mukaan postialan murros oli viime vuonna dramaattisempi kuin ennakkoon osattiin odottaa. Kehityksen odotetaan jatkuvan tänä vuonna ja jopa kiihtyvän. Laskun odotetaan olevan jopa noin kymmenen prosenttia.

Itellan henkilöstöjohtajan Jaana Jokisen mukaan tarkempi irtisanomisaikataulu selviää henkilöstön kanssa käytävissä neuvotteluissa. Irtisanomistarve on kuitenkin akuutti, hän korostaa.

Itellassa käytiin viime vuonna ja vuonna 2011 yt-neuvottelut, joissa vähennettiin hallinnollisista tehtävistä yli 400 henkilöä asiantuntija- ja esimiestehtävistä. Itella on aiemmin käynnistänyt henkilöstölleen useamman vuoden mittaisen Uusi polku -tukiohjelman, joka tarjoaa valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen.

Lähde: Yle, 23.1.2014

« Vanhemmat artikkelit