Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2013

Majoitusala työllistää Suomessa lähes 12 000 henkeä

Majoitusala työllistää Suomessa lähes 12 000 henkeä noin 1 900 toimipaikassa. Majoitusalan yritysten näkymät ovat kohtuulliset, vaikka kotimaisilla markkinoilla kasvuodotuksia ei tällä hetkellä olekaan.

Uskoa tulevaan luo kansainvälinen kysyntä erityisesti kasvavilla Venäjän ja Aasian markkinoilla. Matkailukysyntä majoitusvuorokausilla mitattuna oli vuonna 2012 yli 20 miljoonaa vuorokautta, mikä on Suomessa ennätystasoa aiempiin vuosiin nähden. Ennakoitavissa on saman tason saavuttaminen myös vuonna 2013.

Majoitustoiminnassa alaa hallitsevat hotellit, ja niistä erityisesti ketjuuntuneet hotellit. Hotellien kokonaisliikevaihto on noin 1,4 miljardia euroa. Kokonaislukuihin sisältyvät hotellien ohella leirintäalueet, matkustajakodit ja retkeilymajat sekä lomakylät ja maaseutumatkailun majoituspalvelut.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, 11.12.2013

Motivaatio on pätevyyttä tärkeämpää kunta-alan työnhaussa

Tärkein rekrytointipäätökseen vaikuttava tekijä on Kuntarekryn kyselyn mukaan motivaatio. Tämän jälkeen tärkeysjärjestyksessä seuraavat ovat muodollinen pätevyys, kehittämishalukkuus ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Työpaikkailmoituksissa ja sähköisissä hakulomakkeissa painotetaan kuitenkin enemmän kelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten tutkintoa ja aiempaa työkokemusta. Hakijan itse täytyy osata tuoda motivaationsa esille.

Yli puolet vastaajista piti soveltuvuusarvioijan lausuntoa joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä rekrytointipäätökseen vaikuttavana tekijänä.

Kolme neljästä kuntatyönantajasta uskoo verkkorekrytoinnin kasvuun.

Kuntarekryn kysely teetettiin loka–marraskuussa internet-kyselynä ja puhelinhaastatteluina. Kohderyhmänä olivat muun muassa kunnat, kaupungit ja sekä eri toimialoilla toimivat kuntaomisteiset yhtiöt. Kohderyhmän koko oli 628 ja vastausprosentti 21.

Lähde: Kuntarekry, 11.12.2013

Kunta-alalla lomautukset nelinkertaistuvat

Kuntatyöntekijöiden lomautusten arvioidaan jopa nelinkertaistuvan ensi vuonna.
Tänä vuonna kunta-alalla henkilöstömenoista leikataan keskimäärin 1,9 prosenttia. Tämä on yli 400 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista. Kunta-alan palkkasumma on henkilöstösivukuluineen tänä vuonna lähes 22 miljardia euroa.

Tänä vuonna yt-neuvotteluja säästötoimenpiteistä on käyty 87 kunnassa tai kuntayhtymässä. Ensi vuonna yt-neuvotteluja käydään arviolta noin 88 kunnassa tai kuntayhtymässä.

Tänä vuonna kunnissa ja kuntayhtymissä lomautetaan noin 7 200 henkilöä, mikä on 1,8 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä. Lomautuksen pituus on keskimäärin 13 kalenteripäivää. Ensi vuonna 41 kuntaa tai kuntayhtymää arvioi joutuvansa lomauttamaan yhteensä 31 400 henkilöä keskimäärin 11 kalenteripäiväksi. Tämä on 7,8 prosenttia tiedusteluun vastanneitten kuntaorganisaatioiden henkilöstöstä.

Lomautusten arvioidaan koskevan noin joka toista kunta-alan työskentelevää henkilöä. Tätä suurempiin lomautuksiin on kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun alun laman aikana.

Ensi vuonna myös irtisanomisten arvioidaan lisääntyvän. Tänä vuonna irtisanotuksi joutuu 15 kunnassa yhteensä noin 300 henkilöä. Toteutuessaan irtisanomiset koskisivat ensi vuonna 36 kuntatyönantajaa ja näissä yhteensä noin 1 000 henkilöä.

Vuonna 2014 kuntatyönantajat leikkaavat henkilöstömenoistaan aiempaa enemmän. Henkilöstömenoissa varaudutaan 2,8 prosentin eli yli 600 miljoonan euron säästöihin. Selvityksen mukaan säästötarvetta on lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

Tiedot selviävät KT Kuntatyönantajien tekemästä säästöselvityksestä.

Lähde: KT Kuntatyönantajat, 11.12.2013

Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa

Vuonna 2012 yhteensä 2,2 miljoonaa osallistujaa kävi oppilaitosten tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta. Osallistujia oli puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Opetusta annettiin yhteensä 5,5 miljoonaa tuntia. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Eniten osallistujia oli vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa. Myös opetustunteja kertyi eniten vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa eli yhteensä 2,9 miljoonaa tuntia. Etenkin kulttuuriala kiinnosti osallistujia, ja suurin kiinnostus kohdistui käsi- ja taideteollisuuden opintoalaan.

Lähde: Tilastokeskus, 11.12.2013

Salo irtisanoo esimiehiä

Salon kaupungin esimiehiä koskevat yt-neuvottelut päättyivät tiistaina. Esimieskuntaa päätettiin supistaa 19 prosentilla eli noin viidenneksellä.

Kaupunki irtisanoo enintään 11 esimiestä ja seitsemän jää eläkkeelle eikä heidän paikkojaan täytetä. Yksi esimies irtisanoutui neuvottelujen aikana, ja hänenkin paikkansa jää täyttämättä. Lisäksi 24 esimiestä menettää asemansa, ja työn vaativuuden muutokset alentavat myös joidenkin esimiesten palkkoja.

Irtisanomiset alkavat vuoden 2014 alussa. Vähennykset kohdentuvat ylätason johtoon, mutta rajuimmin karsitaan keskitason johtotehtäviä.

”Tämä prosessi oli välttämätön osa sopeuttamistoimia, jotka ovat edelleen kesken. Ensi vuonna ryhdymme sitten käymään läpi koko henkilöstöämme”, sanoo Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko.

Kaikkiaan tämän yt-kierroksen piirissä oli yli 180 kaupungin organisaatiossa työskentelevää esimiestä, joista esimiestehtävissä jatkaa 145 henkilöä.

Lähde: Turun Sanomat, s.8, 11.12.2013

Tiimari sulkee viimeisetkin liikkeensä alkuvuodesta

Konkurssiin ajautuneen Tiimarin liiketoiminnalle ei ole löytynyt ostajaa. Yhtiön viimeisetkin liikkeet suljetaan näillä näkymin helmikuun 2014 alkuun mennessä.

Konkurssipesän hoitaja Pekka Jaatinen on käynyt tiiviitä neuvotteluja noin kymmenen mahdollisen ostajakandidaatin kanssa, mutta ostajaa ei yhtiön liiketoiminnoille ole löytynyt.

”Nyt odotan, että vielä tulisi esiin joku taho, joka olisi kiinnostunut Tiimarin tavaramerkistä, brändistä. Se on arvokas”, Jaatinen muistuttaa.

Jaatisen mukaan neuvottelut nyt esillä olleiden varteenotettavien ostajien kanssa kaatuivat siihen, kuinka isoihin investointeihin ne olisivat olleet valmiita. Neuvottelujen katkeaminen tarkoittaa sitä, että Tiimarin vielä auki olevat liikkeet suljetaan vähitellen helmikuuhun mennessä.

Tiimari Oyj Ab ja Tiimari Retail Oy asetettiin konkurssiin syyskuussa. Kesän lopussa yhtiöillä oli parisataa myymälää Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Lähde: Yle, 10.12.2013

Suomalaisten työnantajien työllistämisarviot synkkiä alkuvuodelle

Suomalaisten työnantajien työllistämisarviot synkkiä alkuvuodelleTyönantajat eri puolella Suomea arvioivat työllistämisnäkymät heikoiksi ensi vuoden tammi–maaliskuun osalta.

Työmarkkinabarometrin mukaan 10 prosenttia suomalaisista työnantajista arvioi henkilöstötarpeensa kasvavan tammi–maaliskuussa 2014. Tutkimukseen osallistuneista työnantajista 16 prosenttia odottaa henkilöstömääränsä laskevan ja 73 prosenttia uskoo henkilöstömääränsä pysyvän nykyisellä tasolla.

Synkimmäksi tilanne arvioitiin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa työnantajien arviot työllistämisestä olivat varovaisen optimistisia.

Heikoimmat työllistämisnäkymät löytyivät kuljetus-, varastointi- sekä informaatio- ja viestintäaloilta, kun taas teollisuudessa työnantajat olivat uuden työvoiman palkkaamisen suhteen myönteisimpiä.

Työnantajien työllistämisaikeet pysyivät ennallaan aiempaan vuosineljännekseen verrattuna, kun taas viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna odotukset laskivat 10 prosenttiyksikköä.

”Kokonaisuudessaan tulevan vuosineljänneksen työllistämisnäkymät ovat synkät eri puolilla maata”, sanoo Leena Munter, ManpowerGroupin toimitusjohtaja Suomessa. ”Etelä-Suomen varovaisen optimistiset työllistämisodotukset voivat heijastaa muun muassa viime aikoina IT- ja pelialoille tehtyjä yritysinvestointeja. Lisäksi alueella on perustettu runsaasti uusia pienyrityksiä.”

Suomessa nyt kuudetta kertaa julkistettu Manpower Employment Outlook Survey mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kolmen kuukauden aikana. Suomessa haastateltiin 620:tä työnantajaa.

Lähde: ManpowerGroup, Manpower Employment Outlook Survey, 10.12.2013

Joulu tuo töitä siivousalan yrityksille

Lama ei ole vienyt asiakkaita siivousyrityksiltä, vaan joulu työllistää edelleen siivousalalla. Varsinkin kotisiivouksia olisi tarjolla enemmän kuin niitä ehditään tehdä.

”Likaa on aina ja siksi siivousta tarvitaan. Yrityksen perustamisen jälkeen asiakasmäärät ovat lisääntyneet, vaikka lama-aikaa on eletty”, kertoo viisi vuotta sitten perustamansa siivousfirman yrittäjä Helena Rusanen.

Joulun lisäksi muutkin juhlapyhät näkyvät siivoustarpeen lisääntymisenä.

”Pääsiäinen ja kevään ylioppilasjuhlat ovat ainakin sellaista aikaa, jolloin halutaan siivouspalveluja ja tietysti kevät, jolloin aurinko paistaa kirkkaasti ja pöly näkyy”, Rusanen kertoo.

Lähde: Yle, 10.12.2013

STX Finland Cabins on täystyöllistetty ensi syksyyn saakka

STX:n hyttitehtaalla Piikkiössä riittää töitä ensi syksyyn asti. Kahteen TUI:n risteilijään on vielä tekemättä noin 2 000 hyttiä. Tällä hetkellä valmisteilla on ensimmäisen TUI-risteilijän hytit. Yhdessä laivassa on noin 1 800 hyttiä.

”Meillä on täystyöllisyys näillä näkymin ensi syksyyn saakka, ja alihankkijoita työllistämme vielä 100 henkeä lisää”, kertoo STX Finland Cabins Oy:n toimitusjohtaja Petteri Heimo.

Tänä vuonna Piikkiön hyttitehtaalta valmistuukin suurin volyymi tuotteita koskaan. Tämä johtuu osittain siitä, että Paimion hyttitehdas on suljettu.

Risteilijöiden hyttien lisäksi STX Finland Cabins on toimittanut hyttejä jättiyhtiö Huyndai Heavy Industriesille. Hyttejä tarvitaan öljynporauslautoille. Hyttitehdas on saanut jalan offshoremarkkinoiden oven väliin melko tukevasti. Suomalaisvalmistaja kisaa laadulla.

Heimon mukaan hyttitehtaan liikevaihto kasvaa ja kannattavuus paranee tänä vuonna. Saatujen tilausten jälkeen ei kuitenkaan ole vielä tiedossa uusia tilauksia.

Hyttitehtaalla on vakituista henkilökuntaa tällä hetkellä noin 150, joista työntekijöitä on noin 100. Lisäksi telakalla on hyttejä asentamassa noin 70–80 henkeä. Parhaimmillaan Piikkiössä ja Paimiossa oli töissä yli 300 henkeä vakituisesti.

Lähde: Turun Sanomat, s. 20, 6.12.2013

Työnantajille korvataan tulevaisuudessa työntekijän kouluttaminen

Työnantajan on jatkossa mahdollisuus saada työntekijän koulutukseen taloudellista tukea koulutuskorvauksena tai verovähennyksenä. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden ammattiosaamista. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi keskiviikkona 4. joulukuuta asiasta mietinnön.

Koulutuskorvauksen tavoitteena on, että koulutukseen pääsisivät tulevaisuudessa myös ne työntekijät, jotka nykyisin usein jäävät sen ulkopuolelle.

Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä.

Uusi laki koskee niin osa-aikaisia kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Koulutuskorvauksen tai verovähennyksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Lakeihin tulee aiempaa tarkemmat säännökset koulutussuunnitelman sisällöstä.  Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista.

Lähde: Talouselämä, 5.12.2013

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »