Kuukausittaiset arkistot: lokakuu 2013

Raisio lomauttaa kasvisöljyteollisuuden koko henkilöstön toistaiseksi

Raisio on saanut syyskuussa kasviöljyteollisuuden toimintamahdollisuuksien uudelleenarvioimista koskeneet yt-neuvottelut päätökseen.

Neuvottelujen tuloksena yhtiö on päättänyt jatkaa öljykasvien puristusta, mutta lomauttaa alkuvuonna 2014 tehtaan henkilöstön toistaiseksi. Päätös koskee 15 henkilöä.

”Raision viime talvena toteuttama kasviöljyteollisuuden sopeuttaminen markkinatilanteeseen sekä tuotannon tehokkuuteen ja joustavuuteen tehdyt investoinnit eivät uudessa tilanteessa ole olleet riittäviä kannattavaan liiketoimintaan. Erityisesti EU:n päätös neonikotinoidien käytön kiellosta heikentää entisestään kotimaisen siemenen saatavuutta eikä tuontisiemenen puristaminen ole taloudellisesti kannattavaa”, yhtiö kertoo.

Lähde: Arvopaperi, 31.10.2013

Raision kaupunki saattaa irtisanoa henkilöstöä

Raision kaupungin säästötoimet voivat koventua ensi vuonna. Kaupunginhallitus päätti keskiviikkona esittää irtisanomisia mukaan keinovalikoimaan, joilla rahan kulutusta yritetään vähentää

”Irtisanomiset ovat viimeinen keino, jota käytetään. Ensisijaisesti henkilöstösäästöjä haetaan sijaisten käytön vähentämisellä sekä eläköitymisen kautta vapautuvien paikkojen täyttämättä jättämisellä”, kertoo Raision kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Leinonen. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen on Leinosen kanssa samoilla linjoilla.

Henkilöstösäästöjä halutaan tehdä yhteensä noin 800  000 euron edestä. Päätös henkilöstösäästöistä syntyi äänin 9–2.

Raision tarvitsee lisätä tulojaan ja hillitä menojaan, jotta kaupungista ei tule kriisikuntaa. Raision talous on painumassa noin kuuden miljoonan euron verran miinukselle, koska rahaa on kulunut ennakoitua enemmän muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja toimeentulotukeen. Samalla verotulojen kasvu on heikentynyt ja valtionosuudet vähentyneet.

Lähde: Turun Sanomat, 30.10.2013

Kiinteistöpalveluala tarjoaisi töitä tuhansille

Kiinteistöpalveluala tarjoaisi töitä tuhansilleKiinteistöpalveluala tarjoaisi varman työpaikan ja uran tuhansille suomalaisille. Osaavista tekijöistä on kuitenkin pulaa.

”Työpaikkoja hakee liian harva, ja toisaalta hakijoilla on usein liian vähän vaadittavaa työkokemusta sekä erikoisosaamista”, listaa työnantajia edustavan Kiinteistöpalvelut ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax suurimpia rekrytointivaikeuksien syitä.

Esimerkiksi siivousala työllistää erittäin hyvin, mutta tarjolla oleva työ ei joko kelpaa kaikille tai kaikki eivät kykene sitä tekemään.

”Siivoustyö on vuosien saatossa teknistynyt, mikä asettaa työntekijöiden osaamiselle aiempaa tiukemmat pätevyysvaatimukset. Kuka tahansa osaa pitää oman kotinsa siistinä, mutta nykypäivän ammattimainen siivous edellyttää vähintään jonkinasteista alan koulutusta ja ennen kaikkea asiakaspalveluhenkisyyttä”, Brax jatkaa.

Kiinteistöpalveluala työllistää yli 100 000 henkilöä. Vastoin yleistä käsitystä alan henkilöstöstä yli 90 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa ja näistäkin yli 60 prosenttia työskentelee kokoaikaisena.

Tulevaisuudessa työvoiman tarve vaan kasvaa, kun noin puolet alan työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Akuutein tilanne on pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja suurissa kasvukeskuksissa.

Lähde: Talouselämä, 30.10.2013

Ammattia vaihdetaan verkkaiseen tahtiin

Ammattia vaihdetaan verkkaiseen tahtiinKymmenesosa työllisistä vaihtaa tutkimuksen mukaan uudenlaiseen työhön joka vuosi. Asiaan vaikuttaa vaikea taloustilanne. Ammatinvaihdon taustalla on monesti kiire tai kyllästyminen vanhaan työhön.

Ammatinvaihdon uskotaan lisääntyvän talouskasvun myötä. Työntekijöiden luonteva liikkuminen ammatista toiseen nousee isoon rooliin, kun työvoimasta on pulaa.

Huippuvuonna 1997 ammattia vaihtoi 16 prosenttia suomalaisesta työväestä.

Lähde: Yle, 29.10.2013

Ohjelmistoalalla suunnitellaan lisähenkilöstön palkkaamista

Ohjelmistoalan yritykset aikovat palkata lisää työntekijöitä. Lähes puolet Ohjelmistoyrittäjät ry:n Jäsenpulssi-kyselytutkimukseen vastanneista ilmoitti lisäävänsä henkilöstöään seuraavan puolen vuoden aikana. Näistä selvä enemmistö havittelee senioritason ammattiosaajia.

”1990-luvun IT-kuplan jälkeen monelle on jäänyt se kuva, että ohjelmistoala rekrytoi osaajia suoraan koulun penkiltä. Kyselymme mukaan tämä ei tänä päivänä pidä paikkaansa, vaan selvästi enemmän etsitään nyt kokenutta väkeä, jopa guru-tason osaajia”, Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha sanoo.

23 prosenttia vastanneista ennakoi reipasta kasvua alan liikevaihtoon. Maltillista kasvua ennusti 47 prosenttia vastanneista. Kannattavuuden arvioi pysyvän samana tai kasvavan 80 prosenttia vastaajista.

Jo tammikuussa jäsenyritysten odotukset olivat positiivisia ja kasvua ja rekrytointitarvetta ennakoitiin. Esimerkiksi sähköisen taloushallinnon pilvipalveluihin erikoistunut ProCountor Oy vastasi kyselyyn tammikuussa ennakoiden kasvua. Nyt tammikuun odotukset ovat täyttyneet ja usko seuraavan puolen vuoden näkymiin on vahva.

”Toimialallamme on käynnissä murros kun tilitoimistot ja pk-yritykset siirtyvät vauhdilla pilvipalveluihin. Sekä liikevaihtomme että asiakasmäärämme ovat kasvaneet nopeasti. Tänä vuonna olemme palkanneet jo 17 uutta työntekijää ja haemme nytkin uusia. Arvostamme niin pitkän linjan osaajia kuin nuoria tekijöitäkin”, ProCountor Oy:n toimitusjohtaja Mikko Siivola kertoo.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n Jäsenpulssi tehdään kyselytutkimuksena puolen vuoden välein. Tämän alkusyksyn kyselyyn vastasi 126 jäsentä.

Lähde: Kauppalehti 29.10.2013

Nordkalk irtisanoo 50 työntekijää

Kalkkipohjaisia tuotteita valmistava Nordkalk vähentää Suomesta yt-neuvottelujen päätteeksi yli 50 työpaikkaa.

Vähennykset painottuvat Paraisille ja Lappeenrantaan. Molemmilla paikkakunnilla yhtiö työllistää yli 150 työntekijää. Lappeenrannasta lähtee 27, Paraisilta 17 ja Lohjalta seitsemän työpaikkaa. Muutamia työpaikkoja vähennetään myös muualla Suomesta sijaitsevista toimipaikoista.

Henkilöstövähennykset tehdään kesäkuun 2014 loppuun mennessä ja yhtiön mukaan iso osa niistä hoituu eläkejärjestelyillä.

Nordkalk perustelee vähennyksiä tarpeella hakea toimintamallia, joka varmistaa yhtiön kilpailukyvyn muuttuneessa markkinatilanteessa. Kalkkipohjaisten tuotteiden kysyntä on heikentynyt varsinkin rakennusaine- ja paperiteollisuudessa.

Lähde: Talouselämä, 29.10.2013

Kielitaito ja verkostot ovat valttia tulevaisuuden työmarkkinoilla

Kielitaito ja verkostot ovat valttia tulevaisuuden työmarkkinoillaTulevaisuuden työmarkkinoilla kielitaito ja verkostoituminen ovat avainasemassa. Tämä selviää Pohjanmaan liitossa maakunnan osaamistarpeista tehdystä selvityksestä.

Englannin kielen taito tulee säilymään tärkeänä, mutta tulevaisuudessa työmarkkinoille tarvitaan sellaisia, jotka osaavat myös muita kieliä.

”Tähän vaikuttaa yhä kansainvälistyvä elinkeinoelämä, mutta myös lisääntyvä työperäinen maahanmuutto”, kertoo työryhmien sihteerinä toiminut erikoissuunnittelija Pekka Kauppinen Pohjanmaan liitosta.

Selvityksen mukaan muita työmarkkinoilla arvokkaita tulevaisuuden taitoja ovat esimerkiksi kulttuuriosaaminen ja verkostoituminen sekä turvallisuus- ja kriisiosaaminen. Verkkokaupan lisääntyessä kaupan, logistiikan ja tieto-tekniikan yhdistelmä voi antaa etulyöntiaseman työnhaussa. Väestön ikääntyessä myös palveluala vaatii muutosta, ja eri ikäryhmien palveluosaaminen saattaa olla valttia CV:ssä.

Ennakointityö tähtää 10–15 vuoden päähän ja siihen on osallistunut sekä elinkeinoelämä että alueen toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut. Tavoitteena on ollut selvittää, minkälaisia osaajia alueen elinkeinoelämä tarvitsee tulevaisuudessa, ja sen myötä viedä näitä painotuksia myös koulujen opetussuunnitelmiin.

Pohjanmaan liitto on vuoden verran selvittänyt kaupan alan, vanhustyön ja energia-alan laadullisia osaamistarpeita Pohjanmaalla. Tehty selvitys on maakuntien joukossa ensimmäinen laatuaan. Aikaisemmin koulutustarpeita on ennakoitu vain määrällisesti.

Lähde: Yle, 28.10.2013

Yritysten luottamus vahvistui lievästi lokakuussa

Teollisuuden luottamusindikaattori koheni hieman EK:n lokakuussa 2013 tekemässä tiedustelussa. Indikaattorin viimeisin saldoluku on -9, kun syyskuussa tehdyssä tiedustelussa saldoluku oli -12. Pitkän aikavälin keskiarvo on +2. Yritysten lähikausien tuotanto-odotukset paranivat hieman lokakuussa, mutta tuotantolisäys jäänee loppuvuoden aikana vähäiseksi. Suomen teollisuuden luottamus on syyskuussa tehdyn tiedustelun mukaan EU:n heikompien joukossa, sillä ainoastaan Luxemburgissa tilanne on huonompi.

Rakentamisen luottamus elpyi lokakuussa syyskuun alhaiselta tasolta. Indikaattorin uusin saldoluku oli -7, kun syyskuisessa tiedustelussa saldoluku oli -26. Pitkän aikavälin keskiarvo on -6. Rakennusyritysten tilaustilanne kohentui lokakuussa. Henkilökuntaodotukset ovat edelliskuukausia myönteisemmät, ja työvoiman arvioidaan pysyvän loppuvuoden aikana keskimäärin ennallaan. Suomen rakennusyritysten luottamusindikaattori on syyskuussa kerättyjen tietojen mukaan hieman EU-maiden keskiarvoa heikompi.

Yksityisten palvelujen luottamus parani aavistuksen verran lokakuussa. Uusin saldoluku on -1, eli yhden pisteen syyskuista parempi. Pitkän aikavälin keskiarvo on +14. Myyntimäärät ovat lisääntyneet syksyn aikana lievästi, ja loppuvuoden aikana myyntiin odotetaan vain pientä lisäystä. Suhdannetilanne on vastaajien arvioiden mukaan heikentynyt hienokseltaan viime kuukausina. Suomen palvelujen luottamusindikaattori oli syyskuussa EU-maiden keskiarvoa alemmalla tasolla.

Vähittäiskaupan luottamus palautui lokakuussa hieman syyskuun alhaiselta tasolta. Indikaattorin viimeisin saldoluku on -13, kun saldoluku oli syyskuussa -20. Luottamusindikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on 0. Myyntimäärät alenivat syksyn aikana. Lähikuukausien myyntiodotukset ovat edelleen miinuksella, ja myynnin ennakoidaan vähenevän loppuvuoden aikana. Varastot ovat laskeneet normaalilukemiin. Suomen vähittäiskaupan suhdannetilanne oli syyskuussa selvästi EU-keskiarvoa huonompi.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 28.10.2013

Näitä osaajia tarvitaan IT-alalla

Suomessa tarvitaan kokeneita projektijohtajia ja järjestelmäintegraatio-osaajia. Tämä ilmenee Pohjoismaiden suurimman itsenäisesti toimivien ICT-, teknisen alan ja johdon konsulttien verkosto eWorkin selvityksestä.

Noin seitsemän kymmenestä (70 prosenttia) vastaajasta arvioi yrityksensä projektijohtamisen osaamistarpeen suureksi tai melko suureksi ja 76 prosenttia järjestelmäintegraatio-osaamisen. Projektipäällikön valinnassa arvostetuimmiksi ominaisuuksiksi mainittiin aiempi vähintään viiden vuoden työkokemus, johtamistaidot ja referenssit.

Projektinhallinta- ja järjestelmäintegraatio-osaajien lisäksi kysyntää on etenkin laadunvarmistuksen ja testauskonsultoinnin sekä tietoturvakonsultoinnin asiantuntijoille sekä tietovarasto- ja raportointiosaajille. Myös pilvipalveluosaamisen tarve kasvaa jatkuvasti.

eWork selvitti ICT-alan osaajatarpeita syys–lokakuun 2013 aikana. Vuodesta 2007 lähtien vuosittain tehtyyn kyselyyn vastasi tänä vuonna 80 ICT-päättäjää.

Lähde: STT/eWork, 23.10.2013

Kuljetusalaa uhkaa työvoimapula – töitä 4 000:lle vuosittain

Kuljetusyritykset tarvitsisivat vuosittain 4 000 raskaan liikenteen kuljettajaa. Näistä 3 000 kuljettajaa tarvittaisiin tavaraliikenteeseen.

Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ja Autoliikenteen työnantajaliitto arvioivat, että alaa uhkaa työvoimapula, koska kuorma-autokortin kiristyneet vaatimukset ovat näivettäneet työvoimavirran kuljetusalalle.

Vuoden alusta alle 21-vuotiaalta kuljettajalta on vaadittu 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus, joka maksaa enemmän kuin C-ajokortin suorittaminen.

”Monelle nuorelle tästä on tullut ylitsepääsemätön este tulla kuljetusalalle”, järjestöt sanovat tiedotteessaan.

Kuorma-autokorttia ja perustason ammattipätevyyttä tarvitaan lisäksi monissa sellaisissa tehtävissä, joissa ensisijainen työ on jotakin muuta kuin kuljettamista.

Vuoteen 2009 asti kuorma-autokortin suoritti eri oppilaitoksissa keskimäärin 20 000 henkeä vuodessa. Nyt määrä on puolittunut. Tärkein alalletulokanavaksi on muodostunut puolustusvoimien kuljettajakoulutus.

Logistiikan perustutkinnon aloituspaikkoja on kuuden vuoden aikana vähennetty neljä prosenttia, vaikka ensisijaisten hakijoiden määrät ovat nousseet 28 prosenttia.

Lähde: Taloussanomat, 23.10.2013

« Vanhemmat artikkelit