Kuukausittaiset arkistot: elokuu 2013

Finnsteve aloitti yt-neuvottelut Turun satamatoiminnoissa

Varustamokonserni Finnlinesiin kuuluva ahtausyhtiö Finnsteve aloitti torstaina yt-neuvottelut Turun satamatoiminnoissa. Finnstevella on Turussa 100 työntekijää.

Todennäköisimpää vaihtoehtoa tai vähennyksen tarvetta ei haluta eritellä. Vaihtoehtoja ovat muun muassa lomautukset ja irtisanomiset. Yhtiö ei myöskään ota kantaa neuvottelujen aikatauluun.

Lähde: Turun Sanomat, s. 15, 30.8.2013

STX Finlandin suurtilaus Raumalta Turkuun

STX Finlandin odotettavissa ollut suurtilaus menee Raumalta Turkuun. Rauman telakan työvoima on marssinut tiistaina 29.8. ulos työmaalta protestina.

STX:n korealainen emoyhtiö on pitkään ollut talousongelmissa, jotka vaikeuttavat myös Suomen telakoiden toimintaa. Telakkateollisuuden ongelmien taustalla on tilausten väheneminen ja tilausten siirtyminen muun muassa Aasian telakoille.

Lähde: Yle, 29.8.2013

Sairaanhoitopiiri tarjoaa palkka-alea tai pakkolomaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa 7000-päiselle henkilökunnalleen joko sopimusta palkanalennuksista tai lomautuksia. Lomautukset olisivat viikon tai kahden mittaisia. Piiri jätti esityksensä työntekijäjärjestölle tiistaina.

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti viikko sitten, että tulevissa yt-neuvotteluissa tavoitellaan 5,8 miljoonan euron henkilöstösäästöjä. Samalla päätettiin, etteivät irtisanomiset kuulu arsenaaliin. Säästöt on saavutettavaa vielä loppuvuoden aikana.

Lähde: Turun Sanomat 27.8.2013

EK: Luottamusindikaattorit 27.8.2013 – Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit laskussa

Kaikkien toimialojen luottamus heikkeni elokuussa

Elinkeinoelämän suhdannekehitys on ollut loppukesällä varsin heikkoa, kuten EK:n vajaa kuukausi sitten julkaisema Suhdannebarometri jo enteili. Luottamusindikaattorit laskivat elokuussa kaikilla toimialoilla, ja suhdannetilannetta kuvataan keskimääräistä synkemmäksi.

Teollisuuden luottamus laski elokuussa selvästi. Valmistuotevarastot kasvoivat, tilauskanta supistui ja tuotanto-odotukset pysyivät edelleen varovaisina. Elokuun luottamusindikaattorin saldoluku on -12, kun heinäkuun tarkistettu lukema oli -8. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

Rakentamisen luottamus heikkeni elokuussa. Tilauskanta on alle normaalin ja henkilöstön ennustetaan supistuvan. Tuorein saldoluku on -25, edelliskuun tarkistettu lukema oli -19. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on -6.

Palvelujen luottamusindikaattori kääntyi uudelleen laskuun. Myynnin arvioidaan silti kasvavan hieman. Saldoluku on -2, edelliskuun tarkistettu lukema oli +6 ja pitkän aikavälin keskiarvo on +14.

Vähittäiskaupan luottamus putosi elokuussa voimakkaasti. Myyntikehitys on ollut heikkoa, eikä tilanteeseen odoteta parannusta lähikuukausina.

Luottamusindikaattorin saldoluku painui -21 pisteeseen, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli -11. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.8.2013

Alle puolet vastavalmistuneista rakentajista saa oman alansa töitä

Rakennusliiton kyselyn mukaan viime keväänä ammattioppilaitoksesta valmistuneista rakennusalan ammattilaisista on työllistynyt omalle alalle vain 46 prosenttia.

Nuorisotyöntekijä Mikko Lindstedtin mukaan vakituinen paikka rakennusalalla on kiven takana vastavalmistuneella, sillä suurin osa heistä sai vain määräaikaisen paikan. Parhaiten työllistyvät talonrakentajat ja talotekniikan ammattilaiset. Vaikein tilanne on maalareilla, joista vain kolmannes saa oman alan töitä. Länsirannikolla työpaikkoja on ollut eniten, sillä Länsi-Suomen alueella 53 prosenttia sai oman alansa töitä.

Rakennusliiton kesän aikana tehdyssä kyselyssä koko maan ammattioppilaitoksista valmistuineista 22 prosenttia ei ole työllistynyt edes kesätöihin. Kolmelta tuhannelta valmistuneelta vastauksia on saatu tähän mennessä pari tuhatta. Kyselyyn osallistuneet valmistuivat talonrakentajan maalarin, sisustajan, maarakentajan ja talotekniikan ammattilaisiksi.

”Kyllä minä uskon, että ammattimies saa töitä, sillä näitä töitä ei pysty siirtämään Suomesta pois”, pamauttaa Lindstedt.

Lähde: MTV3, 26.8.2013

Tammi–heinäkuun konkurssit koskevat lähes 10 000 työntekijää

Tammi–heinäkuussa 2013 pantiin vireille 1 856 konkurssia. Määrä on 106 konkurssia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 188.

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–heinäkuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin, majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialoilla. Lukumääräisesti vireille laitetut konkurssit lisääntyivät eniten muiden palveluiden päätoimialalla, jossa niitä oli 507. Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala.

Ainoa ala, jolla konkurssien määrä laski, oli rakentamisen päätoimiala. Siellä luku oli tammi–kesäkuussa 440 konkurssia.

Lähde: Tilastokeskus 23.8.2013

Työttömiä eniten toimistotyöntekijöissä, myyjissä ja rakennustyöntekijöissä

Työ- ja elinkeinoministeriön kokoaman listan perusteella erityisesti rakennusala ja konepajateollisuus kärsivät nyt kaikkein suurimmasta työttömyydestä. Molemmilla aloilla työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuoden aikana hieman yli 18 prosenttia.

Ammattikohtaisesti tarkasteltuna eniten työttömänä on toimistotyöntekijöitä ja myyjiä. Myyjien työttömyys on kasvanut vuodessa lähes 17 prosenttia.

Työttömyysluvut ovat kasvaneet suurista ammattiryhmistä vuodessa nopeasti myös esimerkiksi perushoitajilla, kirvesmiehillä ja kokeilla. Perushoitajia on ministeriön tilastojen mukaan nyt noin neljännes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Lähde: Yle 20.8.2013

Työllisyyskatsaus 7/2013: Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun lopussa 28 800 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 700 henkilöllä. Viime vuoden heinäkuusta määrä kasvoi 4 100 henkilöllä eli 16,7 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 15,5 prosentilla.

Kesäkauden suurimmat työttömyysluvut nähdään yleensä heinäkuussa. Näin tapahtuu ilmeisesti kuluvanakin vuonna. Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueella ja Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli lähes yhtä kovaa kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Uusia avoimia työpaikkoja 3% enemmän kuin vuosi sitten

Heinäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 6% vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna heinäkuun aikana 3 500 kappaletta, joista 2 200 oli uusia, heinäkuun aikana avautuneita työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä väheni useimmilla ammattialoilla – poikkeuksina metalli- ja rakennusalat sekä myyntitehtävät.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 15 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 4 040 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi yleensä alueen seutukunnissa, mutta Vakka-Suomessa se väheni 8 prosentilla. Heinäkuussa työttömien nuorten määrä yleensä kasvaa – tällä kertaa 300 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 400 eli 16 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä Salon ja Turunmaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 19 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 15 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä

Kysynnän hiljeneminen sekä viennissä että kotimarkkinoilla näkyy myös työllisyydessä: kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Työttömyyden kasvuvauhti ei suuresti eroa alojen välillä. Voimakkainta kasvu oli kaupan alalla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hallintotyössä.

Työhallinnon palveluissa 3,3 prosenttia työvoimasta

Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa heinäkuun lopussa 7 500 henkilöä, eli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli heinäkuun lopussa 2 300 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 300 henkilöä. Työllistetyistä oli 77 % palkattu yksityiselle sektorille. Työkokeilussa oli 670 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 400 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 560 ja omaehtoisesti opiskelemassa 1 700 henkilöä. 

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013

Yli 4 000 työt päättyvät insinöörialoilla

Yli 4 000:n insinöörialojen työntekijän työt ovat päättymässä kesän yt-neuvotteluiden jäljiltä. Kesän aikana henkilöstön vähennysaikeista on kertonut yli 20 insinöörialojen yritystä, ja vaarassa on 4 500 työpaikkaa eri puolilla maata.

Lisää väenvähennyksiä odotetaan syksylle. Uhkaavimmalta tilanne näyttää kone- ja metalliteollisuuden alihankkijayrityksissä. Tilaukset ovat pudonneet pahimmillaan lähes 30 prosenttia viime vuodesta.

Metsä- ja paperiyhtiöissä näkymät ovat ristiriitaiset. Paperikoneiden valmistaminen vähenee, mutta massan ja paperin tuotannon määrissä on jopa nousua.

Teollisuuden valopilkkuja ovat lääke- ja kemianteollisuus. Paras työllisyystilanne on nyt tietotekniikka-alan ohjelmistopalveluissa ja ylipäätään liiketoiminnan palveluissa, arvioi tutkija Markku Lehmus Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT). Ohjelmistoyrittäjien yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha vahvistaa, että ohjelmistoalan pk-yritykset odottavat yhä keskimäärin kahdeksan prosentin liikevaihdon kasvua tälle vuodelle.

Työllistämisaikeet ovat kuitenkin heikentyneet olennaisesti. Vielä viime syksynä yritykset arvioivat kyselyssä tarvitsevansa satoja uusia työntekijöitä. Keväällä määrä putosi olennaisesti.

Ohjelmistoalalla työllistyvät nopeasti ihmiset, joilla on harvinaista erityisosaamista, esimerkiksi Java-yritysosvelluksissa tai pankkien Cobol-sovellusten uudistamisessa.

It-alalla suhteellisesti eniten palkkaavat pelinkehityksen yritykset, mutta ne ovat pääasiassa pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä.

Talouden käänteeseen kannattaisi REM:n ekonomisti Pekka Tiaisen mielestä varautua kouluttamalla työntekijöitä ja työttömiä uusiin tehtäviin.

”Ammatillisella toisen asteen koulutuksella ja yritysten omalla koulutuksella pitäisi varautua tulevaan talouden nousukauteen”, Tiainen sanoo.

Lähde: 3T, 16.8.2013

Yhtiöt panostavat viestintään – tiedottajien määrä on kasvanut

Tiedottajien määrä Suomessa on kasvanut rajusti, kun viestintä on muuttunut yhä haasteellisemmaksi. Suomalaisyritykset käyttävät entistä enemmän rahaa ja voimavaroja viestintään.

Yritykset hakevat positiivista julkisuutta aikaisempaa enemmän viestinnän keinoin. Perinteistä markkinointia pidetään liian kalliina tuloksiin nähden, sanoo viestintäalan etujärjestön ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin.

Akavalaisen viestinnän asiantuntijoiden ammattiliiton Viestin toiminnanjohtajan Pia Valtosen mukaan etenkin freelancereiden ja yrittäjien määrä alalla kasvaa. Yritykset ja julkishallinto panostavat viestintään, ja osatavat palveluita kasvavissa määrin projektiluontoisiin tehtäviin.

”Bränditietoisuus on kasvanut ja kilpailu on koventunut. Tämä on lisännyt arvostusta viestinnän asiantuntemusta kohtaan”, Valtonen sanoo.

Melgining mukaan viestinnän alalla on mennyt varsin hyvin taantumasta huolimatta.

Lähde: Helsingin Sanomat 16.8.2013

« Vanhemmat artikkelit