Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2013

Yli 700 haki mersuntekijäksi Uuteenkaupunkiin – ensimmäiset töihin syyskuussa

Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointikampanja sadan uuden autonrakentajan palkkaamiseksi tuotti yhteensä yli 700 hakemusta. Valmet Automotive tarvitsee uusia työntekijöitä Mercedez-Benzin A-sarjan valmistukseen.

HR-asiantuntija Tomi Salo pitää hakemusten määrää tyydyttävänä. Salon mukaan ensimmäiset 60 uutta työntekijää aloittavat työnsä syyskuussa. Loput 40 pääsevät töihin syksyn aikana.

Ensi vuoden alussa yritys aikoo työllistää lisää mersuntekijöitä. Silloin työpaikkoja voi löytyä jopa kahdelle sadalle.

Lähde: Yle Uutiset 31.7.2013

Taantuman aikana vähemmän vuokratöitä

Taantuman paine näkyy henkilöstöalalla, kertoo Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) toimitusjohtaja Merru Tuliara.

”Kun tällaisena aikana ei paljon rekrytoida, se on meidän bisneksestä pois. Henkilöstön vuokrausta puolestaan käytetään tilapäiseen tarpeeseen, ruuhkahuippuihin ja sijaisuuksiin. Ruuhkahuippuja ei nyt pahemmin ole, ja uusia tilauksia ei tule niin paljon kuin ennen.”

Töitä tehdään yrityksissä aiempaa enemmän omalla porukalla ja kun ajat ovat tiukat, sijaisuuksiakaan ei välttämättä täytetä.

Suhdannemuutokset huomataan Tuliaran mukaan ensimmäisenä henkilöstöpalvelualalla.

”Ensimmäisenä ryhdytään vähentämään vuokratyöntekijöistä ja me oikeastaan aina ensimmäisenä nähdään, kun talous lähtee laskemaan tai toisaalta nousemaan.”

Lähde: Kaleva 29.7.2013

Lastensuojelussa pulaa pätevistä työnhakijoista

Lastensuojelussa on jatkuva pula pätevistä työnhakijoista, kertoo Ylen teettämä kysely. Ongelmaa ei poista edes valtion koulutukseen varaamat lisärahat. Samaan aikaan avoimiin virkoihin ei joissain Suomen kunnissa hae välttämättä yhtään työntekijää.

Esimerkiksi Salon kaupunki sai aluehallintovirastolta heinäkuussa 2013 huomautuksen lastensuojelutoiminnan lainvastaisuudesta. Huomautuksen syinä olivat ilmoitusten pitkät käsittelyajat sekä riittämättömät henkilöstömäärät.

Sama toistuu Ylen kyselyn mukaan myös muualla Suomessa. Murheellisin tilanne on heikosti voivissa kunnissa.

”Talousvaikeuksissa painivat kunnat ovat joutuneet leikkaamaan muitakin palveluja, eivätkä kykene kilpailemaan palkalla suhteessa paremmin voiviin kuntiin. Köyhien kuntien lienee vaikeaa saada kelpoisuuslain mukaisia sosiaalityöntekijöitä”, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Tiina Ronkamo Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

Listat lastensuojeluun varatusta henkilöstöstä ovat paikoin karua luettavaa. Räikeimmillään yksi sosiaalityöntekijä huolehtii 120 lapsesta. Syynä käsistä riistäytyneeseen tilanteeseen on pitkittynyt työvoimapula.
Lastensuojelu ei myöskään houkuta valmistuvia, sillä opiskelijoita pelottaa työn määrä ja vastuu.

Lähde: Yle 29.7.2013

Yritysten luottamus talouteen on edelleen alamaissa

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit pysyivät heinäkuussa lähes ennallaan, ja vaisu suhdannekuva on jatkunut. Kaikkien toimialojen luottamus on uusimpien tulosten mukaan pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.


Teollisuuden
luottamus on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilauskanta on alle keskimääräisen ja tuotannon odotetaan pysyvän lähes ennallaan. Varastot kasvoivat aavistuksen heinäkuussa. Heinäkuun saldoluku on -7, kun kesäkuun tarkistettu saldoluku oli -6. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

Rakentamisen luottamus pysyi selvästi miinuksella. Tilauskanta on alle normaalin ja henkilöstön määrän ennustetaan vähenevän. Uusin saldoluku on -17, kun kesäkuun lukema oli -18. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on -6.

Palvelujen luottamusindikaattori elpyi hieman, mutta se on silti alle tavanomaisen. Myynti kasvoi heinäkuussa hieman, ja sen odotetaan jatkavan loivaa nousua lähikuukaudet. Heinäkuun saldoluku on +7 (kesäkuun tarkistettu lukema +1) ja pitkän aikavälin keskiarvo +15.

Vähittäiskaupan luottamus heikkeni aavistuksen heinäkuussa. Myyntiodotukset ovat varsin heikot, ja myynnin volyymin ennustetaan laskevan lähikuukausina. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku on -10, kun edelliskuun tarkistettu lukema oli -8. Indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on 0.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 29.7.2013

Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa

Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on siirtymässä yhä enemmän kuntien harteille.

Parasta aikaa valmisteilla on useita uudistuksia, jotka voivat kasvattaa kuntien roolia tuntuvasti. Kunnan arvioidaan olevan paras kantamaan vastuu pitkäaikaistyöttömistä, koska usein pitkään työmarkkinoilla olleet tarvitsevat myös sosiaali- ja terveyspalveluita.

Työvoimapolitiikkaa pitkään tutkinut dosentti Vappu Karjalainen epäilee ajatusta siitä, että vastuu ainakaan kokonaan siirtyisi kunnille. Hän muistuttaa, että työvoiman etsinnässä ja tarjonnassa työvoimaviranomaiset ovat asiantuntijoita.

Laajempaa uudistusta tunnustellaan parasta aikaa kuntakokeilussa, jossa on mukana yli 60 kuntaa. Tuloksia arvioidaan vuonna 2015. Tätä ennen pitkäaikaistyöttömien palveluita yritetään tehostaa tarjoamalla heidän tarvitsemiaan palveluita keskitetysti. Koko Suomeen on tarkoitus muodostaa työvoiman palvelukeskusten verkosto, jossa kunnat, työ- ja elinkeinotoimistot sekä Kela toimivat yhdessä.

Kuntaliiton pääsihteerin Erja Lindbergin mukaan vielä käydään kuitenkin rajanvetoa siitä, kuinka tiukasti kunnat, Kela ja työvoimaviranomaiset velvoitetaan yhteistyöhön.

Lähde: Turun Sanomat 27.7.2013

Pelkkä ylioppilastutkinto voi riittää työelämässä

Ylioppilastutkinnosta vaikuttaa olevan hyötyä työelämässä myös niille, jotka eivät jatka korkeakouluun.

Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden työttömyys oli vuonna 2011 neljä prosenttia. Tämä on noin puolet siitä, mitä samanikäisten väestöstä keskimäärin, ja kolme kertaa vähemmän kuin pelkän peruskoulun käyneistä.

Vaikka asiantuntijat uskovat, että ylioppilastutkinnosta on hyötyä työelämässä, he painottavat, että kyseessä ei ole työelämätutkinto. He myös muistuttavat, etteivät tilastot tiedä kaikkea.

”Kuinkahan moni heistä on pätkä- tai osa-aikatöissä”, pohtii SAK:n kehittämisjohtaja Markku Liljeström.

Ylioppilaiden matala työttömyys voi selittyä osin esimerkiksi sillä, että keskeneräiset korkeakoulututkinnot eivät näy tilastoissa.

”Työpaikat, joihin voi päästä pelkällä ylioppilastutkinnolla, ovat vähentyneet ja vähenevät edelleen”, sanoo johtaja Jari Rajanen opetusministeriöstä.

Asiantuntijat arvelevat, että etenkin palvelualalle mahtuu kielitaitoisia ylioppilaita. Osa tekee töitä vain välivuoden tai parin ajan.

Yli puolet ikäluokasta jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon, mutta vain kolmasosa ylioppilaaksi valmistuneista jatkaa suoraan korkeakouluun. Osa ei päädy sinne koskaan.

Lähde: Turun Sanomat 29.7.2013

Kampaamoala ei ole toipunut arvonlisäveron noususta

Arvonlisäveron reipas nousu koettelee yhä kampaamoalaa. Suomen Hiusyrittäjien mukaan puolentoista vuoden aikana yli tuhat kampaamoalan yrittäjää on joutunut lopettamaan toimintansa.

Puolitoista vuotta sitten kampaamoiden arvonlisävero nousi yhdeksästä prosentista 23 prosenttiin. Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Arja Laurilan mukaan arvonlisäveron huomattava kohoaminen on kasvattanut työttömyyttä alalla. Tämä on johtanut Laurilan mukaan myös harmaaseen talouteen alalla.

”Harmaa talous kasvaa koko ajan juuri tämän seurauksena, että yrityksiä ei pystytä pyörittämään kannattavasti”, Laurila kertoo.

Laurila nostaa esimerkiksi kymmenen vuotta alalla toimineen yrittäjän, joka ei pysty maksamaan yrityksensä kustannuksia.

”Sellaisen ei ole tänä päivänä helppoa työllistyä hiusalalle tai muillekaan aloille. Vaihtoehdoksi jää se, että palvellaan omia asiakkaita joko omassa tai heidän kotonaan.”

”Surkeimmassa tilanteessa ovat suurin toivein valmistuneet nuoret, joiden on vaikea työllistyä alalle”, Laurila toteaa.

Lähde: Yle 26.7.2013

Uusia yrityksiä perustetaan entistä vähemmän

Uusia yrityksiä perustetaan yhä harvemmin. Tilastokeskuksen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vain 9 211 uutta yritystä aloitti toimintansa. Tämä on noin 700 yritystä vähemmän kuin vuosi sitten.

Yritysten perustaminen on hiljentynyt taantuman painamana. Enimmillään uusia yhtiöitä syntyi kuusi vuotta sitten, jolloin 12 000 yritystä aloitti toimintansa alkuvuoden aikana.

Taantuma näkyy myös lopettaneiden yritysten määrässä. Tilastokeskuksen neljännesvuosiluvut ovat vuoden 2012 lopulta, jolloin lähes 11 000 yritystä lopetti toimintansa. Suurin osa lopettaneista yrityksistä oli kaupan toimialalta.

Maakuntakohtaisen tarkastelun perusteella vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä lukumääräisesti eniten uusia yrityksiä syntyi Uudellamaalla, jossa aloittavia yrityksiä oli 3 308. Seuraavaksi eniten yrityksiä aloitti Pirkanmaalla (917) ja Varsinais-Suomessa (819). Toimialoittaisen tarkastelun perusteella eniten uusia yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla.

Lähde: Tilastokeskus 25.7.2013

Turussa vuokrataan kohta opettajia

Turussa on aloittamassa tiettävästi ensimmäinen luokan- ja aineenopettajan sijaisia vuokraava yksityisyritys. Kouluun.com-palvelu välittää sijaisopettajia Turun lähiympäristön kouluihin ja päiväkoteihin.

Yritys aikoo työllistää pääasiassa epäpäteviä opettajaopiskelijoita ja tarjota heille työkokemusta koulumaailmasta. Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa ajatus sijaisten koordinoinnista ja rehtoreiden työtaakan helpottamisesta saa kiitosta. Turkulaisyrityksen palkkauksen lainmukaisuus kuitenkin epäilyttää OAJ:ta.

Opetusalan virkaehtosopimuksen mukaan pätevälle yläasteen ja lukion aineenopettajalle kuuluisi ainakin 35 euron tuntipalkka sijaisena, epäpätevälle aineenopettajalle reilu parikymppiä. Kouluun.com-koordinaattori Petri Hyrskyn mukaan yritys maksaa vuokratyövoimalleen palkkaa 15 eurosta ylöspäin. Palkat neuvotellaan jokaisen työntekijän kanssa erikseen.

OAJ:n tiedossa ei toistaiseksi ole muita vuokrasijaisia välittäviä yrityksiä.

Lähde: Yle 25.7.2013

Työpaikkojen määrä kääntyy kasvuun ensi vuonna

Työpaikkojen määrä alkaa kasvaa uudelleen ensi vuonna, ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Käännettä työllisyyden kasvuun saatetaan TEMin mukaan kuitenkin joutua odottamaan pitemmälle kuin vuoden alkuun.

Uusia työpaikkoja syntyy TEMin lyhyen ajan työmarkkinaennusteen mukaan ensi vuonna nettomääräisesti 5 000. Tänä vuonna työpaikkoja menetetään ministeriön ennusteen mukaan 19 000.

Teollisuuden työllisyys heikkenee tänä vuonna 7 000 hengellä, mutta ei kuitenkaan romahda. Teollisuudessa työllisyyden kohentumista joudutaan TEMin tutkijoiden mukaan odottamaan vuoteen 2015, sillä työvoima kääntyy kasvuun vasta vuoden puolivälissä.

Rakentamisen työllisyys heikkenee ennusteen mukaan tänä vuonna hyvin vähän ja pysyy ennallaan seuraavana vuonna. Palveluissa työpaikat vähenevät 10 000:lla ja kasvavat ensi vuonna yhtä paljon. Lasku on pieni palvelujen koko työntekijämäärään verrattuna.

Työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin. Se pysyy ensi vuonna samalla tasolla. Työttömien määrä laskee ennusteen mukaan 4 000 hengellä tästä vuodesta, eli keskimäärin 286 000 työttömään.

Lähde: STT/TEM 23.7.2013

« Vanhemmat artikkelit