Kuukausittaiset arkistot: Touko 2013

Ulkomaisten työntekijöiden määrä kasvoi vuonna 2012

Ulkomaisten työntekijöiden määrä Suomessa sijaitsevilla työpaikoilla kasvoi selvästi vuonna 2012. Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen yhteisen Rajahaastattelututkimuksen perusteella Suomessa työskenteli viime vuonna noin 59 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli muu kuin Suomi.

Määrä oli yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa työskenteli vuonna 2012 noin 30 000 henkilöä, joiden vakituinen asuinmaa oli Viro, 6 500 työntekijää Puolasta, 5 500 työntekijää Ruotsista ja 4 700 työntekijää Venäjältä.

Ulkomaiset matkustajat kävivät Suomessa yhteensä 317 000 kertaa työpaikan vuoksi. Noin kolme neljästä, 235 000 vierailua, oli Virosta käsin. Sekä Ruotsista että Venäjältä käsin tehtiin noin 18 000 vierailua.

Tutkimuksessa ei haastateltu ulkomaisia matkustajia, jotka asuivat Suomessa yli 12 kuukautta.

Lähde: Tilastokeskus 30.5.2013

Uusia työpaikkoja pieniin kasvaviin yrityksiin

Uudet työpaikat syntyvät tutkimuksen mukaan pääasiassa hyvin pieniin, kasvujanoisiin yrityksiin. Uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan eniten työssä jo olevia (38 %), mutta opiskelijoiden ja koululaisten osuus on selvästi suurempi (27 %) kuin muissa rekrytointitilanteissa. Myös työttömiä palkataan melko paljon (25 %). Vastavalmistuneita palkattiin 5 % ja työmarkkinoiden ulkopuolisia 4 %. Lähes kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on määräaikaisia. Työt ovat useimmiten kokoaikaisia.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön analyysista ”Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät”, joka perustuu Tilastokeskuksen kaikkiaan 8 415 työnantajalta keräämiin tietoihin vuodelta 2011.

Kaikesta rekrytoinnista 45 % oli työvoiman hankintaa uusiin työpaikkoihin. Lähteviä työntekijöitä korvattiin 31 %:ssa rekrytoinneista ja vaihtuvia 18 %:ssa. Kuudessa prosentissa rekrytoinnin syy jäi epäselväksi. Vuonna 2012 uusien työpaikkojen osuus laski 42 %:iin.

Uusista työpaikoista 48 % syntyi enintään yhdeksän hengen toimipaikkoihin ja 91 % alle 50 hengen toimipaikkoihin. Suurempien toimipaikkojen rekrytointi oli hieman vilkkaampaa muissa rekrytointitilanteissa. Yritysten jälkeen kunnat ovat toinen merkittävä rekrytoija, joskin kuntasektori synnytti uusia työpaikkoja kaikista työnantajasektoreista niukimmin. Kunnat rekrytoivat etenkin korvatakseen pois lähteviä työntekijöitä.

Uusia työpaikkoja syntyi eniten vähittäiskaupassa, koulutuksessa sekä rakennusalalla. Ammateissa, joissa uusien työpaikkojen osuus on suurin, on mukana myös kausi- tai projektiluontoisia tehtäviä, kuten puutarha-, kasvihuone- ja rakennustyöntekijät.

Työvoiman hakukanavina työnantajat käyttävät eniten epävirallisia henkilöyhteyksiä ja sisäistä hakua, seuraavaksi eniten työ- ja elinkeinotoimistoa, omia verkkosivuja ja lehti-ilmoitusta. Tulosten kannalta tehokkaimmat kanavat ovat TE-toimisto ja lehti.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, 29.5.2013

Akateeminen työttömyys edelleen kasvussa

Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, ja tämä on kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.

Vastavalmistuneiden akateemisten koulutettujen tilastot ovat vielä synkempiä. Heidän työttömyytensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.

Yhdeksi selitykseksi akateemiselle työttömyydelle on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on vähennetty henkilökuntaa. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään. Sama tilanne toistuu yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet lähes jokapäiväisiä.

Lähde: Kauppalehti 28.5.2013

Vuoden kysytyimpiä työntekijöitä ovat ammattiosaajat, autonkuljettajat ja myyntiedustajat

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia.

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013

1.    Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
2.    Autonkuljettajat
3.    Myyntiedustajat
4.    Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
5.    Mekaanikot
6.    Keittiömestarit/kokit
7.    IT-alan henkilöstö
8.    Myyntipäälliköt
9.    Insinöörit
10.   Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Globaalin keskiarvon mukaan eniten pulaa on viime vuoden tavoin ammattiosaajista, insinööreistä ja myyntiedustajista. Osaavia teknikkoja, kirjanpidon ja taloushallinnon ammattilaisia sekä johto- ja esimiestason työntekijöitä on työnantajien mukaan myös hankala löytää.

Osaajapulan tiedostamisesta huolimatta 22 prosenttia työnantajista ei ole tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi. 27 prosenttia suomalaisista työnantajista kertoo kamppailevansa osaajapulan kanssa. Maailmanlaajuisesti samassa tilanteessa kertoo olevansa 35 prosenttia työnantajista.

Tulokset selvitti ManpowerGroup julkaisemassaan vuosittaisessa Talent Shortage Survey -tutkimuksessaan. Tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueittain kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa.

Lähde: ManpowerGroup, Talent Shortage Survey -tutkimus, 28.5.2013

Hallitus sopi lisäbudjetista: Työllisyyttä tukevia panostuksia telakkateollisuudelle ja aloittaville yrityksille

Hallitus sopi tiistaina 21. toukokuuta vuoden 2013 lisätalousarvioesityksen sisällöstä. Esitys annetaan eduskunnalle torstaina 23. toukokuuta valtioneuvoston yleisistunnossa.

Määrärahoja kohdennetaan muun muassa telakka- ja meriteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen ja aloittavien yritysten tukemiseen. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 23,2 miljoonaa euroa ja meriteollisuuden kehittämisohjelmaan 4 miljoonaa euroa. Lisäksi 0,25 miljoonaa euroa suunnataan telakkateollisuuden rakennemuutosten asiantuntija- ja neuvontapalveluihin ja 0,8 miljoonaa euroa kansainvälistymisen edistämiseen.

Finnvera Oyj:lle esitetään 10 miljoonaa euroa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Lähde: Valtioneuvosto 21.5.2013

Elinkeinoelämän suhdannekuva jatkui vaisuna

Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva jatkui toukokuussakin vaisuna. Kaikkien toimialojen luottamusindikaattorit ovat pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella.

Myönteistä on teollisuuden tuotanto-odotusten pieni parannus: teollisuusyritykset arvioivat tuotantonsa kasvavan lähikuukausina loivasti.

Teollisuuden toukokuun luottamusindikaattorilukema on -5, kun huhtikuun tarkistettu tulos oli -6. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

Rakentamisen luottamusindikaattori painui selvästi keskiarvoa alemmas. Tilauskanta on niukka ja henkilöstön arvioidaan vähenevän. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku on -33, kun huhtikuun lukema oli -20. Aikasarjan pitkäaikainen keskiarvo on -6.

Yksityisten palvelujen luottamusindikaattori heikkeni hieman, kun myynnin määrä kääntyilaskuun. Toukokuun saldoluku on -3, kun huhtikuun tarkistettu lukema oli 0. Luottamus on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa (+15) heikompaa.

Vähittäiskaupan luottamus pysyi toukokuussa heikkona. Myynti jatkoi laskussa edelliskuiden tapaan.Vähittäiskaupan yritysten luottamus pysyi toukokuussa matalalla. Luottamusindikaattorin lukema oli -11, eli sama kuin kuukautta aiemmin. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27.5.2013

STX Finland vakuuttaa rakentavansa tilatut alukset Suomen telakoillaan

STX-konssernin emoyhtiön  ajautuminen pankkien haltuun ja mahdolliseen velkasaneeraukseen Etelä-Koreassa ei STX Finlandin mukaan vaikuta toimintaan Suomessa. Kuhina telakan mahdollisesta omistajanvaihdoksestakaan ei ole vaikuttanut toimintaan.

Varatoimitusjohtajan Jari Anttilan mukaan STX Finland voisi periaatteessa ottaa jopa uusia tilauksia. Koska molemmat TUI-alukset ovat rakenteilla samanaikaisesti, telakan työntekijämäärä kasvaa kohinalla jälleen tuhansiin.

”Tällä hetkellä meillä telakan porttien sisällä työskentelee 1 500 omaa ja alihankkijoiden työntekijää. Enimmillään telakalla työskentelee TUI:n tilauksien takia yhtä aikaa noin 3 000 työntekijää”, Anttila kertoo.

STX:n korealainen emoyhtiö on ilmoittanut, että muun muassa Suomen telakat ovat myynnissä. Suomenkin alihankkijat ovat keskustelleet telakoiden ostamisesta yhdessä valtion kanssa.

Lähde: Turun Sanomat 25.5.2013

Tutkimus: Hakijan motivaatio ja työkokemus painavat rekrytoinnissa eniten

Rekrytointipäätökseen vaikuttaa yrityksissä eniten hakijan motivaatio sekä aikaisempi työkokemus, kertoo Kansallinen Rekrytointitutkimus 2013. Näiden jälkeen vaikuttavimmiksi tekijöiksi nousevat persoonallisuuden sopivuus tiimiin ja luonteenpiirteisiin liittyvät vahvuudet.

Sisäinen haku nousi tutkimuksen mukaan tärkeimmäksi rekrytointikanavaksi. Tätä  seurasivat omat kotisivut, henkilöstön kontaktit, puskaradio ja mol.fi. Annetuista vaihtoehdoista vastanneet yritykset käyttävät vähiten rekrytointiin televisiota, radiota, Facebookia, Twitteriä ja LinkedIniä.

Viidennes kyselyyn vastanneista yrityksistä ulkoistaa rekrytointiaan. Tyypillisesti rekrytointiprosessiin käytetään aikaa keskimäärin kaksi kuukautta. 66 % vastaajista saa 20 hakemusta ilmoitusta kohden, ja 32 % saa yli 50 hakemusta rekrytointia kohden. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että vain alle 25 % hakijoista on päteviä tehtävään. Tyypillisin haastateltavajoukko on alle viisi kandidaattia.

17 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän yrityksensä ei aio rekrytoida yhtään uutta henkilöä vuoden 2013 aikana.

Skyhood Oy toteutti keväällä 2013 kansallisen kyselytutkimuksen suomalaisten yritysten rekrytoinnista. Kyselyn tavoitteena oli selvittää rekrytoinnin nykytila ja trendit. Vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin asiantuntija- ja esimiesrekrytointien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja siihen vastasi 147 rekrytoinnista ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä.

Lähde: Kansallinen Rekrytointitutkimus 2013, Skyhood Oy

Sähköverkkoasentajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää

Sähköverkkoalalta poistuu huomattava määrä työvoimaa jo lähivuosina, kertoo Sähköliitto.

”Viiden vuoden sisällä seitsemän prosenttia tekijöistä eläköityy ja seuraavan 15 vuoden aikana tekeviä ja osaavia käsipareja jää pois töistä todella laajasti, peräti 40 prosenttia. Samaan aikaan mittavat investoinnit sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin ovat menossa”, pohtii Sähköliiton puheenjohtaja Martti Alakoski.

Sähköliitosta kehotetaankin nuoria hakeutumaan sähköasentajakoulutukseen. Esimerkiksi Elenian sähköverkon maakaapelointihankkeet antavat jo nyt töitä vuosittain noin 700 alan ammattilaiselle vuosittain urakoitsijakumppanuuksien kautta.

Lähde: Sähköliitto 22.5.2013

Kasvuyrityksiin syntyy työpaikkoja nopeaan tahtiin

Kasvuyrityksiin syntyi kolmessa vuodessa yli 60 000 työpaikkaa. Runsaasti työntekijöitä palkanneita kasvuyrityksiä oli vuoden 2011 lopulla 758, kun niitä vuotta aiemmin oli 639. Nopeasti kasvavat yhtiöt ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä, koska ne tarvitsevat paljon uutta työvoimaa.

Finanssikriisin ja taantuman vuoksi kasvuyritysten lukumäärä väheni vielä vuonna 2010, mutta vuonna 2011 suunta kääntyi. Käännettä selittää osin talouden yleinen suhdanne. Jotkut yritykset ovat hyötyneet, kun kriisin runtelema talous lähti toissa vuonna nousuun. Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Etlassa arvioidaan, että kasvuyrittäjyyden arvostus on nousussa.

Luvut löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön uudesta tietokannasta, joka avattiin torstaina.

Lähde: Helsingin Sanomat 24.5.2013

« Vanhemmat artikkelit