Kuukausittaiset arkistot: huhtikuu 2013

Elinkeinoelämän luottamus talouteen edelleen alamaissa

”Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit pysyivät huhtikuussakin alhaalla. Kaikilla toimialoilla luottamus oli pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa”, luonnehtii Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila suhdannetilannetta.
Teollisuuden luottamus elpyi aavistuksen maaliskuuhun verrattuna, kun varastot supistuivat. Heikosta suhdannekuvasta kertoo kuitenkin matala kapasiteetin käyttöaste ja niukka tilauskanta. Luottamus on yhä selvästi alle keskimääräisen. Huhtikuun luottamusindikaattorin lukema on -7, kun maaliskuun tarkistettu luku oli -10. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +2.

Suomen teollisuuden suhdannetilanne on uusimpien, maaliskuussa mitattujen vertailutietojen mukaan EU-maiden keskiarvoa heikompi.

Rakentamisen luottamus pysyi huhtikuussa ennallaan, mutta luottamusindikaattori on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa matalammalla. Luottamusindikaattori oli huhtikuussa -20 pisteessä, eli samalla tasolla kuin edelliskuun tarkistettu lukema. Aikasarjan pitkäaikainen keskiarvo on -6.

Yksityisten palvelujen luottamusindikaattori heikkeni huhtikuussa. Huhtikuun saldoluku on -2, kun maaliskuun vastaava lukema oli vielä +4. Luottamus on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa (+15) heikompaa

Vähittäiskaupan luottamus heikkeni huhtikuussa edelleen, kun myyntimäärät jatkoivat laskua. Uusin saldoluku on -11, kun lukema oli maaliskuussa -7. Pitkäaikainen keskiarvo on 0.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 29.4.2013

TUI-laivat takaavat töitä noin 10 000 henkilötyövuoden verran

Turun telakalla rakenteilla olevien TUI-risteilyalusten rakentamiseen sovitun rahoituspaketin toteuttamiseen liittyvät epävarmuudet on saatu ratkaistua. Päätös takaa sen, että kaksi saksalaisen TUI Cruises -varustamon tilaamaa risteilijää valmistetaan STX:n Turun telakalla.

Alusten työllistävä vaikutus on merkittävä – tilaukset turvaavat rautakourille töitä noin 10 000 henkilötyövuoden verran.

Helmikuun lopulla sovitun neuvotteluratkaisun pohjalta valtio sitoutui myöntämään yhteensä 31 miljoonaa euroa laivanrakennuksen innovaatiotukea sekä hankkimaan Turun maa-alueen omistukseensa. Innovaatiotuista on tähän mennessä maksettu 9,6 miljoonaa euroa ja telakan maa-aluetta koskeva kauppa on allekirjoitettu.

Finnvera osallistuu rakennusaikaisen rahoituksen takaamiseen. Finnveran vastuut laivojen rakennusaikana ovat enimmillään 292 miljoonaa euroa.

Risteilijät valmistuvat aikataulun mukaan vuosina 2014–2015.

Lähde: Turun Sanomat 26.4.2013

Turun kaupungin työvoima kasvoi niukasti viime vuonna

Turun kaupungin palveluksessa tehtiin viime vuonna 12 183 henkilötyövuotta. Pudotus on raju verrattuna vuoteen 2011, jolloin kirjattiin 13 517 vuotta. Jos luvuista puhdistetaan pois uusiin tytäryhtiöihin eli Turun Seudun Kuntatekniikkaan, Turun Seudun Kiinteistöpalveluun ja Turun Seudun Rakennustekniikkaan siirtynyt väki, saadaan tulokseksi niukka 60 henkilötyövuoden lisäys.

Henkilökunta kasvoi viime vuonna lähinnä varhaiskasvatuksessa, vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa. Muualla muutokset ovat vähäisiä tai työvoiman käyttö vähentyi. Sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatus- ja opetustoimen palveluksessa on Turun henkilöstöstä noin 71 prosenttia.

Luvut löytyvät Turun kaupungin henkilöstöraportista.

Lähde: Turun Sanomat s.8, 28.4.2013

STX:n emoyhtiölle iso hätälaina

Turun telakan korealainen emoyhtiö STX Offshore & Shipbuilding on saanut 540 miljoonan dollarin eli noin 420 miljoonan euron hätäluoton. Turun ja Rauman telakoilla emoyhtiön rahoitustilanteen paraneminen on hyvä uutinen. Korealaisilla on nyt mahdollisuus hoitaa oma osuutensa rahoitussopimuksesta, jolla on pyritty turvaamaan laivanrakennuksen jatkuminen Turun telakalla.

Sopimuksen mukaan Suomen valtio maksaa STX Finlandin rakentamille TUI-risteilijöille innovaatiotukea. STX:n emoyhtiön on puolestaan määrä rahoittaa Suomen telakoita summalla, jonka on julkisuudessa arveltu olevan useinta kymmeniä miljoonia. Vientitakuulaitos Finnvera puolestaan voisi taata alusten rakennusaikaisen lainan, mikäli telakan taloustilanne pääoman avulla parinisi.

Hätälaina ei vielä pelasta STX:ää, mutta se antaa konsernille aikaa löytää ratkaisu ongelmiinsa.

Lähde: Turun Sanomat 26.4.2013

Kauppa nipistää kesätyöpaikoista

Kauppa työllistää joka kesä yli 10 000 nuorta. Nyt moni alan yritys, esimerkiksi Stockmann ja Anttila, palkkaa vähemmän kesätyöläisiä kuin viime vuonna.

Kauppa on Suomen suurimpia työllistäjiä, ja Kaupan liiton mukaan viidennes alle 25-vuotiaista työskentelee kaupassa. Kesätyöpaikkoja on vuosittain 15 000–20 000. Liiton loppuvuodesta keräämien tietojen perusteella vaikutti siltä, että alan yritykset palkkaavat kesällä viime vuoden tapaan. Kaupan taloudellinen tilanne on kuitenkin Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkalan mukaan tiukentunut.

Esimerkiksi yt-neuvotteluja käyvä Stockmann kertoo vähentävänsä tänä vuonna kesä- ja kiireapulaisten määrää selvästi. Viime vuonna Stockmann palkkasi 500 kesätyöläistä. Tämän vuoden tarkka luku ei ole vielä tiedossa.

Myös Anttilat, Kodin ykköset ja K-Citymarkettien käyttötavarakauppa palkkaavat noin 250 työntekijää vähemmän kuin viimevuonna, eli yhteensä 750 kesätyöntekijää. Sen sijaan S-ryhmän palkkaa heikoista suhdanteista huolimatta suunnilleen viime vuoden tapaan, eli yhteensä 13 000 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa.

Lähde: Helsingin Sanomat s. B 9, 25.4.2013

Nordea palkkaa satoja uusia työntekijöitä

Nordea-pankki palkkaa satoja uusia työntekijöitä Suomessa tänä vuonna. Uutta väkeä tarvitaan, koska henkilöstöä jää paljon eläkkeelle.

– Rekrytoimme henkilökuntaa ennen kaikkea asiakaspalvelutehtäviin, kertoi varatoimitusjohtaja Topi Manner keskiviikkona.

Kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, joten henkilöstömäärä laskee Suomessa joillain kymmenillä.

Nordea ottaa tänä vuonna myös aiempaa enemmän kesätyöntekijöitä. Työpaikan saa noin 450 nuorta.

Lähde: Turun Sanomat – STT 24.4.2013

Suuryritykset vähentävät satoja työpaikkoja

Konepajayhtiö Metso, kemikaaliyhtiö Kemira, metsäjätti Stora Enso sekä Nokian ulkoistamia tietohallinnon palveluja hankkinut Tata Consultancy Services (TCS) ilmoittivat eilen kaikki aloittavansa merkittävät säästötoimet.

Muun muassa Salossa toimiva TCS:n yt-neuvotteluissa on vaarassa kaikkiaan 290 työpaikkaa. Yhtiö saattaa myös siirtää työntekijöitään uusiin tehtäviin. Metso aloittaa 100 miljoonan euron vuotuisen kustannussäästöihin kulukuurin. Kemikaaliyhtiö Kemira aloittaa yt-neuvottelut, jotka saattavat johtaa kaikkien 60 Vaasan työntekijän irtisanomiseen. Yhtiö suunnittelee lopettavansa tuotannon kaupungissa vuoden loppuun mennessä.

Metsäyhtiö Stora Enso aikoo aloittaa säästökuurin, jolla haetaan 200 miljoonan euron vuotuisia säästöjä kiinteisiin kuluihin. Suunnitelma tietää mittavia yt-neuvotteluja.

Lähde: Turun Sanomat s. 20, 24.4.2013

Nuoria pestattiin Skanssissa

Julkaistu 24.4.2013, Katriina Mäkelä

Turun Skanssin keskustorilla oli torstaina 18.4. kova vilinä. Skanssiaisissa shoppailevien lisäksi paikalle saapui suuri määrä nuoria, jotka etsivät itselleen töitä. Kauppakeskuksen keskustorille oli nimittäin järjestetty rekrytointitapahtuma, ja paikalla oli useita nuoria rekrytoivia yrityksiä esittäytymässä sekä etsimässä uusia innokkaita työntekijöitä.

Tapahtuma oli yksi nuorisotakuun innoittama vastaisku nuorten työttömyydelle. Oli upea todistaa, kuinka työnantajat ja kouluttajat olivat innolla lähteneet mukaan, ja esittelypöytiä kannettiin paikalle lisää tapahtuman jo alettua. Rekrytointitapahtumaan oli haastettu mukaan työnantajia moneltakin alalta. Esimerkiksi mukana ollut LähiTapiola oli mielestäni ymmärtänyt tapahtuman tarkoituksen.

”Kun saimme haasteen osallistua, olimme jo palkanneet 12 kesätyöntekijää”, kertoi LähiTapiolan Salo-Lohjan paikallisjohtaja Olli Alho. ”Päätimme kuitenkin ottaa haasteen vastaan, ja haluamme nyt palkata vielä kymmenen nuorta meille kesäksi.”

Kesätyönhakijat olivatkin lähteneet liikkeelle, sillä nuoria pörräsi pöytien ympärillä taukoamatta. Muutama rohkea nuori oli uskaltautunut myös tapahtuman ”pestuu-pöydän” ääreen kertomaan itsestään ja osaamisestaan paikalla oleville työnantajille. Jokaisella heistä oli käsissään nippu omia ansioluetteloitaan. Näin kovan kilpailun aikana työnhaku vaatii uskallusta ja uusia lähestymistapoja, ja tämä oli mielestäni näiltä nuorilta hieno osoitus, että he hakevat töitä tosissaan.

Pestaa Nuori -kampanja haastaa työnantajia

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston, Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Trooli Junior -projektin kanssa osana Pestaa Nuori -kampanjaa. Samalla julkaistiin uudet www.pestaanuori.fi-verkkosivut, joiden kautta yritykset voivat haastaa toisiaan palkkaamaan nuoria työnhakijoita.

Tällä hetkellä nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 37 000. Heistä 3 200 asuu Varsinais-Suomen alueella. Ei ihme, että nuorten työttömyys koetaan vakavana asiana.

”Viimeisen vuoden aikana nuorten työttömyys on kasvanut 25 prosentilla Varsinais-Suomen alueella”, Varsinais-Suomen TE-toimiston toimialajohtaja Jaana Hernelahti painottaa. ”Ainoastaan 15 prosenttia tarjolla olevista työpaikoista voidaan täyttää pelkästään perusasteen koulutuksen saaneilla. Loput työt vaativat korkeamman koulutuksen. Haastammekin nyt kaikki työnantajat tarjoamaan töitä nuorille.”

Myös Trooli junior -projektin projektikoordinaattori Eija Erlamo kannustaa työnantajia kantamaan kortensa kekoon nuorten syrjäytymistä vastaan.

”Tarkoituksemme on saada 500 yritystä merkittyä Pestaa Nuori -tarroilla, jotka yritys saa laittaa näyteikkunaansa, kun on palkannut nuoren”, hän kertoo ja esittelee punaista kampanjatarraa.

Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Tämä osaltaan estää syrjäytymistä ja edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassamme. Näin varmistetaan, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta.

Työllisyyskatsaus 3/2013: Työttömyys kasvoi vuodentakaisesta

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 25 600 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 500 henkilöllä. Määrä kasvoi viime vuodesta 5 100 henkilöllä eli 24,5 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 16,6 prosentilla.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskuksen alueilla, ja Varsinais-Suomessa kasvuvauhti oli kovinta. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Uusia avoimia työpaikkoja 28 % vähemmän kuin vuosi sitten

Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistossa 3 600 kappaletta eli 12 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna maaliskuun aikana 8 000 kappaletta, joista 3 300 oli uusia, maaliskuun aikana avautuneita työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla ammattialoilla – poikkeuksina tarjoilu- ja vartiointitehtävät.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 29 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 200 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi kaikissa alueen seutukunnissa. Maaliskuussa työttömien nuorten määrä väheni – tällä kertaa 100 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 600 eli prosentin verran enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa ja voimakkaimmin näistä Salon ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä kasvoi 27 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 23 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä

Kysynnän hiljeneminen sekä viennissä että kotimarkkinoilla näkyy myös työllisyydessä. Kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa. Työttömyyden kasvuvauhti ei suuresti eroa alojen välillä. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa, rakentamisessa ja hallintotyössä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.4.2013

Viidennes suomalaisyrityksistä suunnittelee yli 5 %:n henkilöstölisäystä

21 prosenttia suomalaisista yrityksistä suunnittelee lisäävänsä henkilöstömääräänsä yli 5 prosenttia tänä vuonna, kertoo Reguksen tuore Business Confidence -indeksi. Indeksin mukaan 76 prosenttia suomalaisista yrityksistä suunnittelee henkilöstömäärän lisäämistä tai pitämistä ennallaan vuonna 2013.

Tutkimukseen osallistui yli 26 000 yritystä 90 maasta. Tulokset osoittivat, että suomalaiset yritykset ovat palkkaamassa lisää myynti-, markkinointi- ja muuta henkilöstöä.

”Tulokset eivät kerro pelkästään siitä, että yritykset ovat palkkaamassa lisää henkilöstöä. Yritykset aikovat panostaa myyntiin ja markkinointiin, ja katsovat, että nyt on oikea aika ryhtyä myymään”, toteaa Reguksen, maailmanlaajuisen työtilaratkaisujen tarjoajan, edustaja Juha Hakala.

”Tulokset viittaavat siihen, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille on kysyntää tulevina kuukausina. Yritysten on pyrittävä palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan parhaat resurssit, jotta he pystyvät säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla.”

Lähde: Regus 18.4.2013

« Vanhemmat artikkelit