Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2013

Musta tuntuu, että töitä voi saada

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Marco Mikkola ja julkaistu 25.1.2013.

Musta tuntuu, että töitä voi saada jos kovasti hakee. Työskentelen maahanmuuttajien työllisyysprojektissa nimeltään Triangeli. Hankkeessa mm. haetaan työtä muualla kuin Suomessa syntyneille. Eräänä päivänä havahduin, että työkaverini on ihonväriltään aavistuksen tummempi kuin minä. Vaikka vapaa-aikaani kesän ja keväänkin tullen käytän auringon alla maaten, en usko, että pääsen samaan sävyyn kuin hän on. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta. Toinen kollegani pitää värikkäistä vaatteista, silti en kutsu häntä värikkääksi. ”Miten värillä voi olla muka väliä?” kuului taannoin suomalaisen yhtyeen sanoituksissakin. Entä saako taksin TE-toimiston eteen Möttönen nopeammin kuin Hussein työkkärin eteen? Anteeksi vain kaikki Möttöset, varsinkin Heidekenillä syntyneet varsinaiset suomalaiset.

Virossa asuessani olin pitkään ”suomalainen”, kunnes sain oikean identiteetin ja minua alettiin kutsua ihan omalla nimelläni. Ei nimi miestä pahenna sanotaan. Nimi liittyy vahvasti ihmisen identiteettiin ja on paljon kivempi terminä kuin ”suomalainen”. Kahden ystävättäreni yhteinen nimi on Laiha. Sinällään näppärä ja aikaa säästävä kun heitä ei tarvitse nimillä erikseen kutsua ja käyttää kahta eri nimeä. Yksi nimi sisältää jo kaksi yksikköä. Mutta mihin sitä aikaa sitten tarvitsee niin kovasti säästää? Erässä kirjassa puhutaan ajan luomisesta. Samaisessa opuksessa ei kyllä puhuttu kiireestä mitään. Ennemminkin ajan käytöstä ja sen suunnittelusta. Tämä kannattaa muistaa myös työn hakemisessa. Hyvä suunnitelma siitä mitä ja miten hakee on hyvä aloitus työnhaulle. Informaatiota on kyllä riittävästi saatavilla, kyse on pikemmin siitä miten lajitella sitä omaksi hyödykseen.

Arkipäivän työtehtävissäni olen huomannut, että viime kädessä merkitystä on sillä kuinka aktiivinen itse on, oli sitten kyse taksin tai työn saamisesta. Ensiksi mainitun saanee helpommin. Työn saaminen on haastavampaa, mutta ei mahdotonta. Ensin on luotava edellytykset sille, että sen mahdollistuminen olisi todennäköisempää. On turha kirjoittaa työhakemukseen ”Minuun voitte ottaa yhteyttä niin puhelimitse kuin sähköpostitse” mikäli sähköpostiaan ei lue usein. Hyvä tapa on myös vastata puhelimeensa sen soidessa. Aloitusrepliikiksi suosittelen myös jotakin muuta kuin ”häh”. Kontaktin saaminen työnantajaan on se mistä on hyvä lähteä. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tehdä itsestään esittely, näppärin tapa on ansioluettelo ja työhakemus. Ellei itse tiedä mitä siihen kirjoittaisi, saa siihen apua monestakin paikasta.

Autoin erästä asiakastani tekemään työhakemusta ja ansioluetteloa. Hän puhuu useita ymmärrettäviä suomenkielisiä sanoja osittain loogisessa järjestyksessä. Hänen ansioluettelossaan lukee suomen kielen osaamisen kohdalla ”kehittyvä peruskielitaito”. Vaikka dokumentit jotka teimme, näyttivät enemmän minun kuin hänen näköiseltään, saimme niiden avulla kontaktin työnantajaan ja hänet kutsuttiin haastatteluun. Tällä hetkellä hän kokeilee alan sopivuutta työkokeilun avulla, koska aina ei voi olla varma siitä ”mitä sitä haluaa isona tehdä”. Työnantaja lupasi, että hän saa ainakin määräaikaista työtä, mikäli ala hänelle soveltuu. Tällä hetkellä hänen kohdallaan asiassa onkin kyse siitä onko riittävästi työtä tarjolla eikä siitä valitaanko hänet siihen työhön. Kontakti on jo saatu ja kyvykkyys osoitettu. Enää toiveena on intiaanikesä, koska työllistyminen riippuu osittain siitä. Työpaikkani kahvihuoneessa on pieni maapallo, joka oikein tarkkaan katsoen näyttää kristallipallolta. Sitä tuijottaessa musta tuntuu, että ensi kesästä on tulossa lämmin.

Mikäli itse olet maahan muuttanut ja tarvitset apua esim. työnhakuun niin ota yhteyttä. Täällä Varissuolla apua saavat ne vähän kauempana syntyneet.

>> Triangeli-projekti

Työllisyyskatsaus 12/2012: Työttömyyden kasvu kiihtyy Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 25 300 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 300 henkilöllä. Viime vuoden joulukuusta määrä kasvoi 3 500 henkilöllä eli 16,0 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 11,1 % (9,7 %, 12/2011). Koko maassa osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksiköllä, ollen 10,7 % (9,7 %, 12/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueilla ja kovinta kasvuvauhti oli Varsinais-Suomessa. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta määrän kasvu jatkui kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 100 kappaletta eli 40 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 2 800 kappaletta, joista 1 600 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla aloilla lukuun ottamatta eräitä palvelutehtäviä, kuten tavaroiden myyntitehtävissä.

Kaikilla ammattialoilla ja -ryhmissä työttömyys on kasvussa, Kun työttömyys vielä kesällä kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen. Voimakkainta kasvu oli teollisuudessa ja rakentamisessa sekä hoitoalalla, joissa kasvu oli lähellä 20 % vuoden takaisesta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.01.2013

Turun telakalle etsitään kuumeisesti rahoitusta

Turun telakan rahoitus on yhä auki. STX Finlandin pelastamisesta ei tehty päätöksiä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tiistaina.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan hallitus tekee kaikkensa Turun telakan kahden risteilijän rahoituksen turvaamiseksi.

”Nyt käännetään jokainen kivi ja kanto, jotta tuo (rahoitus) tavalla tai toisella mahdollistuu.
Rahoitus pitäisi varmistaa mahdollisimman nopeasti, jotta telakka pystyy rakentamaan kaksi TUI-varustamon jo tilaamaa risteilijää.”

Joulukuussa STX hävisi kisan Oasis-risteilijästä Ranskalle. Hallitus oli aiemmin evännyt telakalta 50 miljoonan euron pääomalainan.

Helsingin Sanomien mukaan Oasis-tilaukselle suunniteltiin rahoitusta, johon olisivat osallistuneet valtio, eläkeyhtiöt Varma, Ilmarinen ja Eläke-Fennia sekä Nordea. Lehden mukaan vastaavaa yritetään nyt uudelleen.

Eläkeyhtiöt eivät kommentoineet tietoja. Urpilaisen mielestä sijoituskuvioon osallistuminen olisi yhtiöiden oma asia.

Neuvotteluja koko ajan

Varsinaissuomalaisen telakkatyöryhmän koonnut Petteri Orpo (kok.) sanoi, että korealainen omistaja, STX Finland ja valtion vientitakuulaitos Finnvera käyvät rahoitusneuvotteluita koko ajan.

Hän ei kommentoinut tietoja yritysten osallistumisesta neuvotteluihin.

”Asian ratkeaminen edellyttää STX:ltä itseltäänkin paljon. Toiminta pitää saada kannattavalle pohjalle.”

Lähde: 3T 16.1.2013

Turun telakan romahdus iskisi rajusti myös alihankintaketjuun

STX:n Turun-telakan vaikeuksien syveneminen iskisi rajusti myös meriteollisuuden satoihin alihankkijoihin. Vaarassa voisi olla tuhansia työpaikkoja varsinkin Turun seudulla ja Lounais-Suomessa.

– Vaikutukset voivat ulottua hyvinkin laajalle, kehityspäällikkö Antti Saurama Turun kauppakorkeakoulusta arvioi.

Risteilijäbisneksen ympärille on vuosikymmenten kuluessa rakentunut todella laaja verkosto, johon kuuluu satoja yrityksiä.

Tuoreen selvityksen mukaan telakoiden alihankkijoista vajaat sata toimii ainoastaan meriteollisuudessa, ja niistä noin 50:llä on asiakkainaan vain kotimaisia telakoita. Lisäksi Suomessa on satoja yrityksiä, joiden tuloista lähes puolet kertyy meriteollisuuden tilauksista.

Alihankkijat osallistuvat laivojen suunnitteluun ja toimittavat niihin esimerkiksi moottoreita, potkurijärjestelmiä ja sisustusta.

Jos risteilijöiden rakentaminen Suomessa loppuu, osalle erikoisosaajista voi löytyä korvaavia töitä muualta, mutta tuskin kaikille.

– Monet verkostoyrityksistä ovat jo aiemmin toimineet esimerkiksi Saksan ja Ranskan telakoiden alihankkijoina, ja osa saanut hyvinkin isoja tilauksia ulkomailta. Mutta jos firmalla ei aiemmin ole ollut kansainvälistä liiketoimintaa, sen aloittaminen ei ole helppoa, Saurama sanoi.

TUI-tilausten menetys kohtalokasta

Turun telakan kohtalonkysymys on, saako STX Finland kuntoon TUI Cruisesin jo Turusta tilaamien risteilijöiden rakennusaikaisen rahoituksen.

– Tilanne olisi silloin todella vaikea. Telakalle ei jäisi mitään tilauksia, ei yhtä ainutta, arvioi Saurama Turun kauppakorkeakoulusta.

Uusia risteilijätilauksia on vaikea saada mistään, sillä harvat isoja risteilijöitä rakennuttavat laivayhtiöt ovat juuri tilanneet uusia aluksia. Autolauttojen tilauspäätöksiä taas pantataan vuoteen 2015, jolloin alusten ympäristömääräykset muuttuvat.

– Edessä voi olla jopa 2–3 vuoden kuiva kausi. Niin pitkää aikaa ei mikään telakkayhtiö voi odotella toimettomana, oli sitten missä kunnossa tahansa, Saurama sanoi.

On siis todellinen riski, että Turun telakan toiminta loppuu kokonaan?

– Kyllä näen asian näin. Koko meriteollisuus ei kuitenkaan ole uhan alla, sillä telakkatoiminta tuo 10–20 prosenttia sen liikevaihdosta.

Lähde: Turun Sanomat 8.1.2013

Turku kouluttaa Suomen ensimmäisiä päivystyksen erikoislääkäreitä

Turussa käynnistyi vuoden vaihteessa Suomen ensimmäisten akuuttilääketieteen erikoislääkärien koulutusohjelma. Kuusivuotisen koulutuksen päättyessä Turusta odotetaan valmistuvan ainakin 10 akuuttilääketieteen erikoislääkäriä.

Suomi on akuuttilääketieteen koulutuksessa monia maita jäljessä. Euroopan unionin alueella 15 valtiolla on jo erikoiskoulutuksensa päivystyksessä työskenteleville lääkäreille. Alan johtavia maita ovat Yhdysvallat ja Australia.

Suomen ensimmäiseksi akuuttilääketieteen professoriksi Turun yliopistoon nimetty Maaret Castrén näkee koulutuksessa suuren kehitysaskeleen. Tähän saakka suurimmassa osassa sairaaloita sisätautien kaltaisten vanhojen spesialiteettien lääkärit ovat piipahtaneet kuukaudeksi pariksi päivystykseen ja sen jälkeen paikalle on tullut uusi lääkäri.

– Maailmalla on lukuisia julkaisuja siitä, että jos lääkärin ikioma työpaikka on päivystys, hänellä on halua kehittää nimenomaan päivystystyötä. Hoitajatkaan eivät joudu koko ajan opettelemaan vaihtuvien lääkäreiden toimintatapoja. Kun on enemmän rutiineja ja tutkimusta, potilasturvallisuus kasvaa, Castrén sanoo.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa on tyytyväinen, kun vuosien työ uuden koulutusohjelman luomiseksi on saatu päätökseen. Lopullisen ratkaisun asiassa teki valtioneuvosto vasta joulukuussa 2012.

Turun lisäksi koulutusohjelman vuoden alussa aloittaa Helsingin yliopisto, professoria ei Helsingissä kuitenkaan ole vielä nimitetty. Muut yliopistolliset keskussairaalapaikkakunnat Tampere, Oulu ja Kuopio aloittavat koulutuksensa myöhemmin.

Lähde: Turun Sanomat 3.1.2013

Metalli: STX aloittaa yt-neuvottelut Turussa ja Raumalla

Telakkayhtiö STX aloittaa ensi tiistaina yt-neuvottelut Turun ja Rauman telakoilla henkilöstövähennyksistä, Metalliliitto tiedottaa.

Taustalla on pitkälti Ranskaan menetetty risteilijätilaus. Yhtiön mukaan taloudellisen tilanteen ja ohitse menneen risteilijätilauksen takia kiinteitä kustannuksia tulee vähentää 30 prosenttia.

Turun telakan pääluottamusmiehen Jari Aallon mukaan tämä saattaa tarkoittaa jopa ”useiden satojen” työpaikkojen karsimista, koska STX:n Suomen telakat ovat toimineet useamman vuoden tappiolla ja molemmat telakat toimivat nyt vajaakapasiteetilla.

Turun telakka on saanut kaksi tilausta autolautoista TUI Cruises-varustamolta. Näistä ensimmäisen tuotanto on jo aloitettu. Molempien hankkeiden rahoitus on kuitenkin vielä kesken, mikä uhkaa molempien laivojen tuotantoa.

– Nyt onkin äärimmäisen tärkeää, että TUI:n tilauksiin saadaan rahoitus kuntoon. Jos ne laivat menetetään, se tarkoittaa suomalaisen telakkateollisuuden alasajoa. Maailmalla ei tällä hetkellä liiku yhtään sellaista risteilijä- tai autolauttakauppaa, mitä voisi tänne saada, Aalto sanoo Metalliliiton tiedotteessa.

Lähde: Turun Sanomat 2.1.2013