”Mitä saisi olla?”, kysyy Rautakansleri

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Tarja Tötterman ja julkaistu 23.11.2012.

Viime aikoina olen paljon pohdiskellut miltä maailma mahtaa näyttää nuoren työnhakijan näkökulmasta. Varmaankin siksi, että perheeseeni kuuluu neljä nuorta, jotka kaikki ovat äskettäin olleet tai ovat parhaillaan siinä tilanteessa että miettivät työ- tai opiskelupaikan hakuun liittyviä asioita. Itse kun olen jo viisikymppinen, niin on tuota aikaa päässyt vierähtämään siitä, kun olin noiden asioiden äärellä. Se oli joskus silloin kun dinosaurukset vielä laidunsivat vapaasti ja olit joko metsästäjä tai keräilijä …

Suurin ihmetyksen aiheeni on oikeastaan ollut se, että miten saisimme nuoret työnhakijat kiinnostumaan niistä palveluista joita TE-toimisto heille tarjoaa. Onko työkkärin julkisuuskuva nuorten silmin kerta kaikkiaan niin kuiva ja tylsä, että sieltä ei ole lupa odottaa oikeaa, konkreettista apua vaikeaan tilanteeseen? Onko Ketosen ja Myllyrinteen kuvaama pelottava ”Rautakansleri” se tyyppi, jonka nuori odottaa TE-toimistossa asioidessaan kohtaavansa?

Mitä palvelua nuoret haluaisivat TE-toimistosta saada? Mistä olisi nuorten itsensä mielestä heille oikeasti eniten apua? Ja miten osaisimme nuorille tiedottaa niin että olisimme kiinnostavia? Nuorisotakuun myötä entistä enemmän panostamme TE-toimistoissa nuoriin ja ideoimme uusia tapoja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vanhojakin konsteja kokeillaan edelleen samalla, mm. järjestetään rekrytointitapahtumia, joissa on paikan päällä työpaikkoja tarjoavia työnantajia. Miksi silti näissäkin tapahtumissa on usein vain pari tusinaa osallistujaa? Näin vanhan dinosauruksen on vaikea ymmärtää mikä voisi nuorta työnhakijaa enemmän kiinnostaa kuin tyrkyllä oleva työpaikka!

Onko nykyään niin, että nuorilla mielessä siintää niin voimakkaasti se tulevaisuuden tavoitteeksi asetettu unelmatyöpaikka, että ei tunnu motivoivalta tutustua työelämään ensin muita hommia tekemällä – niitä ns. ”hanttihommia” siis? Työnantajat kuitenkin työntekijöitä valitessaan arvostavat työkokemusta , oli se kokemus miltä alalta tahansa. Jos työnantajalla on valintatilanteessa vaihtoehtoina kaksi työnhakijaa, joilla on sama koulutus, mutta toisella ei ole lainkaan työkokemusta, niin veikatkaapas kumpi todennäköisesti tulee valituksi!

Aidosti kuitenkin nyt nuorilta mielelläni kuulisin mikä on kiinnostavaa. Erityisesti pidän radikaaleista ehdotuksista ja uusista näkökulmista. Ne saavat vielä vanhankin dinosauruksen tuntemaan, että on vasta äskettäin kuoriutunut ja haistaa jotakin tuoretta ja mielenkiintoista.