Yhä useampi kaipaa urasuunnitteluohjausta

Yliopistot keskittyvät nyt räätälöimään työnantajille tietoa opiskelijoista.

”Tilanne on pitkään ollut työnantajapuolella mahdoton. Saadakseen tietoa korkeakoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä työnantajan on täytynyt vierailla yksitellen eri korkeakoulujen verkkosivuilla”, aloittaa Lähde työelämään -hankkeen projektikoordinaattori Jenni Iivonen.

Nyt valtakunnalliseen korkeakouluosaajat.fi -verkkopalveluun on koottu keskitetty, erityisesti työnantajille suunnattu tietopalvelu opiskelijoiden harjoittelusta, opinnäytetöistä ja projektitöistä. Tavoitteena on välittää tietoa opiskelijoista niille työnantajille, jotka eivät aiemmin ole tehneet korkeakouluyhteistyötä. Tällaisia työnantajia ja harjoittelupaikkojen tarjoajia ovat esimerkiksi pienyritykset.

Iivosen mukaan työnantajille välittynyt kuva korkeakouluyhteistyöstä on aiemmin ollut puutteellista ja vaikeaselkoista. Hän uskoo, että työnantaja ei aina edes ole selvillä erilaisista mahdollisista tutkinnoista, joita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi suorittaa.

Helsingin Sanomat uutisoi 27.10., että korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nyt nopeammin kuin yleinen työttömyys. Uutisen mukaan työttömiä maistereita oli syyskuussa 13 000.

Verkostojen puute pelottaa

Turun yliopiston työelämäpalvelu Rekryn johtava suunnittelija Sanna Tuominen kertoo, että yliopiston järjestämiin urasuunnittelupienryhmiin olisi kysyntää enemmän kuin niitä nykyresursseilla pystytään järjestämään.

Lisäksi Rekry alkaa järjestää myös jatko-opiskelijoille suunnattua pienryhmäohjausta. Tilausta olisi myös kansainväliselle eli englanniksi järjestetylle urasuunnittelupienryhmälle.

Tuomisen mukaan valmistumaisillaan olevat opiskelijat joko pohtivat, ovatko he valinneet oppialansa oikein tai pelkäävät, onko heillä liian vähän ammatillisia verkostoja.

Tuomisen mukaan työnantajalle merkkaavat edelleen kuitenkin hieman yllättävästikin niin sanotut vanhanaikaiset hyveet.

”Substanssiosaamisen lisäksi työhaastattelutilanteessa arvostetaan nöyryyttä mutta ei nöyristelyä. Myös pukeutumista ja käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa katsotaan yhä useammin”, hän listaa.

Tuomisen mukaan tarve uraohjaukseen on edelleen kasvussa. Tällä hetkellä ohjauksen tarpeen kasvavaan määrään vaikuttavat hänen mukaansa eritoten monilla aloilla vellovat yt:t ja säästöohjelmat.

”Opiskelijan oman osaamisen tunnistaminen jo opintojen alkuvaiheessa olisi erittäin tärkeää, jotta hämmennykseltä vältyttäisiin myöhemmin. Tähän voisi kiinnittää huomiota esimerkiksi HOPSin laatimisen yhteydessä”, hän kehottaa.

Lähde: Turun Ylioppilaslehti, 1.11.2012