Kuukausittaiset arkistot: marraskuu 2012

Euroalueen työttömyys uuteen ennätykseen

Euroalueen työttömyysaste nousi lokakuussa uuteen ennätykseen, 11,7 prosenttiin. EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan työttömänä on euroalueella jo lähes 19 miljoonaa ihmistä. Työttömien määrä lisääntyi syyskuusta 173 000:lla.

Erot euroalueen sisällä ovat suuria. Itävallassa työttömänä oli lokakuussa 4,3 prosenttia työvoimasta, kun Espanjassa sama luku on 26,2 prosenttia.

Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana selvästi koko EU:n alueella.

Lähde: Turun Sanomat / STT 30.11.2012

CV-netti uudistuu joulukuussa: Esittelyt vain työnantajien näkyville

Työ- ja elinkeinotoimiston yhteisen verkkosivun http://www.mol.fi:n CV-netti -palvelun työnhakijaesittelyt näkyvät jatkossa vain työnantajille. Uudistus otetaan käyttöön joulukuun 2012 aikana. 

Uudistuksen jälkeen työnhakijoiden CV-esittelyitä voi hakea ja katsella ainoastaan käyttäjät, jotka ovat hankkineet verohallinnon Katso- tunnisteen. Katso-tunniste on ns. vahva tunniste, joka myönnetään yrityksille, yhteisöille ja julkisille organisaatioille.

Katso-tunnisteen käyttö on helppoa ja maksutonta. Useimmilla y-tunnuksella toimivista organisaatioista on tunniste jo käytössä, koska sitä käytetään asioinnissa verohallinnon kanssa. Jos tunnistetta ei vielä ole, verohallinnon Katso-tuki auttaa sen luomisessa.

Työnantajat tavoittavat työnhakijat entistä tarkemmin

Uudistuksen myötä työnhakijan tietosuoja paranee. CV:n julkaisija voi paremmin luottaa siihen, että omaa esittelyä katsovat vain työnantajien edustajat. 

Uudistus tukee sitä, että omasta esittelystään voi tehdä entistä tarkemman ja henkilökohtaisemman. Myös yhteystiedot voi esittää ilman ns. anonyymiä julkaisutapaa. Näin työnantajat löytävät osaajat entistä paremmin ja helpommin.

Lähde: Työ- ja elinkeinotoimisto, mol.fi

Tuhannet nuoret lähtivät lätkimään ammattikoulusta

Vähintään 8 000 ammatillisissa kouluissa opiskellutta nuorta lopetti viime lukuvuonna opintonsa kesken kaiken. Pahimmillaan joka viides koulun opiskelija keskeytti opintonsa.

Opintojen keskeyttäminen on ammattikouluissa jatkuvasti paljon yleisempää kuin lukioissa. Opetushallitus keräsi tuoreimmat eli viime lukuvuoden eroamistiedot 50 koulutuksen järjestäjältä, joiden oppilaitoksissa opiskeli noin 100 000 nuorta. Selvitys kattaa siten valtaosan ammatilliseen perusopetukseen osallistuneista nuorista.

Tulos oli, että peräti 8 000 nuorta lopetti opintonsa kesken kaiken. Kouluvuoden ensimmäisten viikkojen liikehdintä ei edes ole luvuissa mukana. Kokonaisten koulutusalojen tilanne ei poikennut kovin paljon toisistaan. Vaikkapa matkailun, tekniikan tai sosiaali- ja terveysalan eroamisluvut heiluivat kokonaisuutena kymmenen prosentin kahta puolta.

Talotekniikka pitää opiskelijansa

Erot näkyivät vasta tutkintotasolla, kertoo opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta.

– Meillä on tiettyjä tutkintoja, jonne ehkä innokkaasti mennään, mutta niin kuin luonnonvaratutkinnossa näytti olevan, se tuntuu ja kuulostaa hienolta, mutta sitten arkitodellisuus on toista.

Kiinteistöpalvelujen opinnot jätti kesken joka neljäs, hevostalouden opinnot joka viides. Vähiten keskeytettiin talotekniikan ja sähköpuolen opintoja, jotka jätti vain viisi prosenttia opiskelijoista. Lähihoitajan opinnot keskeytti kahdeksan prosenttia opiskelijoista.

Neljäkymmentä prosenttia lopettaneista lähti jo ensimmäisen lukukauden aikana, yli puolet ensimmäisenä vuonna. Uusi havainto oli, että eroajissa oli nyt yhtä paljon tyttöjä ja poikia.

Asuntola kiinnittää kouluun

Enimmillään koko koulun opiskelijaporukasta keskeytti lukuvuoden aikana peräti viidennes.

Suurimpien keskeytysprosenttien koulut ovat Uudeltamaalla. Sieltä löytyvät tosin myös parhaiten opiskelijansa pitävät koulut. Niissä vain pari prosenttia nuorista keskeytti opintonsa.

Käytännöllinen syy jatkaa opintoja näyttäisi olevan asuntola. Asuntolassa asuneista nuorista vain viitisen prosenttia keskeytti ammattikoulun.

Runsaat poissaolot olivat yleisin syy erota tai erottaa opinnoista, mutta toiseksi yleisintä oli, että eroamisen syy jäi epäselväksi. Näissä kahdessa syyryhmässä on kouluilla paljon pohdittavaa, arvioi opetusneuvos Penttinen. Toiseen kouluun lähti joka kuudes keskeyttäjä. Väärä valinta mainittiin perusteeksi joka 10. eroamiselle.

Lähde: Yle.fi uutiset, 22.11.2012

”Mitä saisi olla?”, kysyy Rautakansleri

Artikkelin on alun perin kirjoittanut Tarja Tötterman ja julkaistu 23.11.2012.

Viime aikoina olen paljon pohdiskellut miltä maailma mahtaa näyttää nuoren työnhakijan näkökulmasta. Varmaankin siksi, että perheeseeni kuuluu neljä nuorta, jotka kaikki ovat äskettäin olleet tai ovat parhaillaan siinä tilanteessa että miettivät työ- tai opiskelupaikan hakuun liittyviä asioita. Itse kun olen jo viisikymppinen, niin on tuota aikaa päässyt vierähtämään siitä, kun olin noiden asioiden äärellä. Se oli joskus silloin kun dinosaurukset vielä laidunsivat vapaasti ja olit joko metsästäjä tai keräilijä …

Suurin ihmetyksen aiheeni on oikeastaan ollut se, että miten saisimme nuoret työnhakijat kiinnostumaan niistä palveluista joita TE-toimisto heille tarjoaa. Onko työkkärin julkisuuskuva nuorten silmin kerta kaikkiaan niin kuiva ja tylsä, että sieltä ei ole lupa odottaa oikeaa, konkreettista apua vaikeaan tilanteeseen? Onko Ketosen ja Myllyrinteen kuvaama pelottava ”Rautakansleri” se tyyppi, jonka nuori odottaa TE-toimistossa asioidessaan kohtaavansa?

Mitä palvelua nuoret haluaisivat TE-toimistosta saada? Mistä olisi nuorten itsensä mielestä heille oikeasti eniten apua? Ja miten osaisimme nuorille tiedottaa niin että olisimme kiinnostavia? Nuorisotakuun myötä entistä enemmän panostamme TE-toimistoissa nuoriin ja ideoimme uusia tapoja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vanhojakin konsteja kokeillaan edelleen samalla, mm. järjestetään rekrytointitapahtumia, joissa on paikan päällä työpaikkoja tarjoavia työnantajia. Miksi silti näissäkin tapahtumissa on usein vain pari tusinaa osallistujaa? Näin vanhan dinosauruksen on vaikea ymmärtää mikä voisi nuorta työnhakijaa enemmän kiinnostaa kuin tyrkyllä oleva työpaikka!

Onko nykyään niin, että nuorilla mielessä siintää niin voimakkaasti se tulevaisuuden tavoitteeksi asetettu unelmatyöpaikka, että ei tunnu motivoivalta tutustua työelämään ensin muita hommia tekemällä – niitä ns. ”hanttihommia” siis? Työnantajat kuitenkin työntekijöitä valitessaan arvostavat työkokemusta , oli se kokemus miltä alalta tahansa. Jos työnantajalla on valintatilanteessa vaihtoehtoina kaksi työnhakijaa, joilla on sama koulutus, mutta toisella ei ole lainkaan työkokemusta, niin veikatkaapas kumpi todennäköisesti tulee valituksi!

Aidosti kuitenkin nyt nuorilta mielelläni kuulisin mikä on kiinnostavaa. Erityisesti pidän radikaaleista ehdotuksista ja uusista näkökulmista. Ne saavat vielä vanhankin dinosauruksen tuntemaan, että on vasta äskettäin kuoriutunut ja haistaa jotakin tuoretta ja mielenkiintoista.

Työttömyyden kasvu kiihtyy Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2012

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 22 500 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömien määrä kasvoi 400 henkilöllä. Viime vuoden lokakuusta määrä kasvoi 2 800 henkilöllä eli 13,9 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,5 prosentilla.

Lokakuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,8 % (8,7 %, 10/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä, ollen 9,5% (8,6 %, 10/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja mutta silti se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä kasvoi kaikkien ELY-keskusten alueella. Nuorten työttömien osalta määrän kasvu oli sitä suurempaa miltei kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömyyskin kasvaa koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 9% vähemmän kuin vuosi sitten
Lokakuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 400 kappaletta eli 6 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna lokakuun aikana 3 800 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, lokakuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä supistui kaikilla aloilla lukuun ottamatta eräitä palvelutehtäviä. Kysyntä oli hoito-, tarjoilu- ja siivoustehtävissä voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvussa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 21 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 2 800 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi muissa seutukunnissa paitsi Turunmaalla – suurinta kasvu oli Salossa. Lokakuun aikana nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 000 eli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa alueen kaikissa seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 14 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se kasvoi 13 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikissa ammattiryhmissä
Kaikilla ammattiryhmissä ja -aloilla työttömyys on kasvussa, Kun vielä kesällä se kasvoi lähinnä palvelutehtävissä, on kasvu syksyn mittaan levinnyt rakennusalalle ja teollisuuteen.

Työttömyys kasvussa joka toisessa Varsinais-Suomen kunnista
Työttömien määrä kasvoi viime vuodesta kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Turun seudulla työttömien määrä kasvoi 9 prosentilla, kun se Salossa kasvoi yli kolmanneksella. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (13,9 %) sekä Salon kaupungissa (14,6 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (6,2 %) ja Nousiaisissa (4,8 %). Työttömyysaste oli yli 10% kolmessa (Uusikaupunki, Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta, kun vuotta aiemmin tilanne oli vastaava Turussa ja Salossa.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.11.2012

Metallialalla puolet palkannut lisää – viidennes irtisanonut

Lähes puolet metallialan yrityksistä on syksyn aikana palkannut uusia työntekijöitä. Vain viidennes yrityksistä on samaan aikaa irtisanonut. Tiedot perustuvat Metalliliiton luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 112 luottamusmiestä eri yrityksistä eri puolilta maata.

Tulosten perusteella uutiset suurten yritysten, kuten Metson ja Rautaruukin yt-neuvotteluista antavat vajavaisen kuvan kokonaistilanteesta.

Palkkaamiset ja irtisanomiset johtuvat tilausten ja tuotantomäärien muutoksista. Tuotanto on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan 42 prosentissa yrityksistä. Taantuma on nipistänyt lähes yhtä monen yrityksen tuotantoa. Suuri lovi tuotantoon on syntynyt 17 prosentissa yrityksistä.

Yli 60 prosenttia luottamusmiehistä uskoo, että työpaikan näkymät säilyvät seuraavat puoli vuotta nykyisellään. Huonompia aikoja ennustaa reilu viidennes ja tilanteen parantumista vajaa viidennes.

Kiristynyt taloustilanne luo työpaikoilla paineita myös henkilöstön ja johdon suhteisiin. Lähes kolmannes arvioi suhteiden heikentyneen ja joka kymmenes parantuneen. Suurin osa luottamusmiehistä ei ole havainnut mitään muutoksia.

Lähde: Turun Sanomat, 20.11.2012

Nyt se on tutkittu: Kaarina on Suomen paras

Yritysten päättäjät antoivat Kaarinalle parhaan yleisarvosanan Taloustutkimuksen juuri valmistuneessa Kuntien imagotutkimuksessa. Parhaimmin tutkimuksessa menestyneitä kuntia yhdistää niiden koettu hyvä liikenteellinen sijainti ja yhteydet. Toisille yrittäjille toimipaikaksi suositeltavin kunta taas on Seinäjoki, jonka vahvuuksia ovat keskuksen kaupalliset palvelut sekä helppo yhteydensaanti kunnan virkamiehiin.

Kaarina sai yrityksiltä Taloustutkimuksen uudessa Kuntien imagotutkimuksen parhaan yleisarvosanan (keskiarvo 7,90), kun asiaa selvitettiin kunnissa toimivilta yrityksiltä. Kärkikolmikkoon sijoittuivat myös jaetulle kakkossijalle Oulu ja Tampere keskiarvosanalla 7,80. Kaikkien kärkikolmikkokuntien vahvuutena oli niiden liikenteellinen sijainti ja yhteydet.

Sen lisäksi Kaarinan ja Oulun erityisvahvuutena oli kuntien yrittäjämyönteisyys. Tampere taas sai erityiskiitosta keskuksen kaupallisista palveluista.

Lähde: Talouselämä 12.11.2012, lue koko artikkeli

Yhteispalvelupiste on löytänyt paikkansa

On asiasi melkein mikä tahansa: bussikortin lataaminen, lainakirjojen palauttaminen, koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen, vuokra-asunnon hakeminen, liikuntakortin osto tai eläkeasioiden selvittely, niin apu löytyy yhdestä paikasta. Monitori on Turussa ensimmäinen yhteispalvelupiste, jossa samojen seinien sisältä löytyvät Turun kaupungin, Kelan ja Turun työ- ja elinkeinotoimiston palvelut.

– Toimintamme kehittyy jatkuvasti. Meillä on nyt nämä palvelut, mutta puolen vuoden päästä voi olla taas jotain uutta, Monitorin palvelupäällikkö Outi Laikko hymyilee.

Monitori sijaitsee kauppakeskus Skanssissa. Ovelta ei heti hahmota, kuinka isosta palvelupisteestä on kysymys. Tilaa on kaikkiaan 355 neliötä ja ne mahdollistavat useita toimintoja. Monitorissa järjestetäänkin monenlaisia infotilaisuuksia.

Nämä palvelutMonitorissaTurun kaupungin neuvontapisteKirjaston lainaus- ja palautuspisteKelan palveluneuvoja tiistaisin ja torstaisin klo 12–16Terveysneuvontaa eläkeläisille tiistaisin klo 11–13Asiointineuvontaa somalin, viron ja venäjän kielilläTyö- ja elinkeinotoimiston työnhaku- ja koulutusneuvontaMaksuttomat nettipisteetBussikorttien latausLiikuntakorttien myyntiKaupungin työkeskuksen ja nuorten työpaja Fendarin myyntipiste

– Meillä on ollut työvoimahallinnon tilaisuuksia, joissa on haettu esimerkiksi sesonkityöntekijöitä, sekä terveyttä edistäviä tapahtumia, joissa on mitattu verenpainetta ja kolestrolia, Laikko kuvailee.

Monitorin tavoitteena on tarjota palveluita työikäisille, jotka ovat elämänmuutostilanteessa, esimerkiksi työnhaun, työttömäksi tai eläkkeelle jäämisen takia.

– Mutta tänne voi tulla muutenkin, esimerkiksi palauttamaan ja lainaamaan kirjastokirjoja.

Monitori käynnistyi apulaiskaupunginjohtajana toimivan Maija Kytän aloitteesta. Turun kaupunki on jo päättänyt jatkorahoituksesta, mutta yhteistyökumppaneiden rahoitus on vielä puumerkkiä vailla.

– Meillä on hyvä henki. Uskon, että sopimus syntyy ja Monitori jatkaa toimintaansa yhteispalvelupisteenä, Laikko toteaa.

– Kävijämäärämme ovat kasvaneet kaiken aikaa, palvelupisteellä on potentiaalia kehittyä. On vain kestänyt yllättävän kauan, että ihmiset ovat alkaneet löytää palvelumme.

Suurinta kysyntää Monitorissa on kuudelle tietokoneelle, joita ihmiset tulevat käyttämään tehdäkseen työhakemuksia ja laatiakseen cv:n itselleen.

– Kaikilla ei ole tietokonetta kotona tai ainakin tulostin puuttuu. Täällä on sekin etu, että samalla voi saada opastusta cv:n laadinnassa.

Monitori on avoinna ma-ke kello 11–18, to 12–19 ja pe 11–17.

 

Lähde: Turkulainen 8.11.2012

Tyksin ensihoitoon 20 vakanssia

Turun yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon palvelutasoa on tarkoitus nostaa ensi vuonna. Tyksiin ollaan perustamassa 10 sairaanhoitajan ja kahdeksan lähihoitajan tointa lisää. Niiden lisäksi tarvitaan kaksi uutta erikoistuvan lääkärin virkaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus esittää ensi vuoden budjettiin myös 36 miljoonaa euroa investointeihin. Rahat käytetään Tyksin T-sairaalan loppuun rakentamiseen ja varusteluun. Sen jälkeen rakennushankkeet keskittyvät A-sairaalan tilojen peruskorjauksiin, joihin varataan lähes 12 miljoonaa vuosille 2013–2017, sekä U-sairaalan korvaajaan, jonka rakentamiseen ja varustamiseen varataan 104 miljoonaa euroa vuosille 2014–2018.

Lähde: Turkulainen 7.11.2012

Karkkitehdas aloitti toimintansa Kaarinassa

Karkkimaailma Oy:n karkkitehdas aloitti toimintansa tänään Kaarinassa. Yrityksen ovat perustaneet kaksi entistä Leafin työntekijää, Tommi Heikkonen ja Timo Linte. Yhteensä miehillä on yli 40 vuoden kokemus makeisten valmistuksesta.

Karkkimaailma työllistää kesään mennessä noin kymmenen työntekijää. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa parissa vuodessa muutaman prosentin osuus Suomen makeismarkkinoista.

Karkkitehdas valmistui entisiin leipomotiloihin Turku–Helsinki-moottoritien varteen neljässä kuukaudessa. Tilaa on 1 200 neliötä. Karkkimaailma osti Kanadasta lähes 20 metriä pitkän makeiskoneen, jolla voi valmistaa viisi miljoonaa kiloa karkkia vuodessa.

– Koneen kapasiteetti on noin kymmenen kertaa suurempi kuin kuivatuskapasiteetti. Jos makeisten kysyntä on suurta, voimme nopeasti kasvattaa kokonaiskapasiteettia laajentamalla kuivatustilaa. Rakennussuunnittelu on jo aloitettu, Tommi Heikkonen sanoo.

– Valmistamme alkuun hedelmä-, salmiakki- ja marmeladimakeisia irtomyyntiin. Ensi vuoden aikana makeisia pakataan myös omalla tuotemerkillämme karkkipusseihin ja -rasioihin. Olemme löytäneet yhteistyökumppaneiksi paikallisia, pieniä pakkausvalmistajia, Heikkonen sanoo.

Virallisesti tehtaan avasivat tänään Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo ja Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta. Petteri Orpon mielestä Suomi tarvitsee pieniä, innovatiivisia yrityksiä, joista voi kasvaa suuria.

Turun Sanomat kertoi karkkitehtaan avautumisesta jo elokuussa.

Lähde: Turun Sanomat 5.11.2012

« Vanhemmat artikkelit