Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2012

Nokia panee Salon säppiin 780 vaille töitä

Puhelinvalmistaja kertoo saaneensa Salon tehtaan yt-neuvottelut päätökseen. Salo mukaanlukien koko Suomesta vähenee 3 700 työpaikkaa. Yhtiöstä irtisanottaville on käynnistetty tukiohjelma.

Matkapuhelinvalmistaja Nokia on saanut päätökseen alkukesästä alkaneet yt-neuvottelut, jotka koskivat Salon tehtaan henkilökuntaa ja yhtiön tukitoimintoja.

Salon tuotannon yt-neuvottelut koskivat tehtaassa ja sen tukitoiminnoissa työskenteleviä noin 780 työntekijää. Tuotanto on päättynyt, ja tehtaan toiminnot ajetaan alas tulevana syksynä. Yt-neuvotteluissa käsiteltiin henkilöstövähennysten perusteita, aikataulua ja tukiohjelmaa, jonka Nokia tarjoaa irtisanottaville, Nokia kertoo tiedotteessa.

Nokia käynnistää tukiohjelman irtisanottaville ja jatkaa Salossa niin sanottua Bridge-ohjelmaa, joka tukee työntekijöitä uudelleentyöllistymisessä.

– Yrittäjyyttä harkitsevia on valmennettu sekä aloittavia yrityksiä on tuettu apurahoin. Uudelleenkoulutus on saavuttanut erittäin suuren suosion; jopa  500 Bridge-ohjelman piiriin tulleista työntekijöistä on hakeutunut uudelleenkoulutukseen, sanoo Nokia Suomen henkilöstöjohtaja Ville Valtonen tiedotteessa.

Osassa Nokian Suomen organisaatiota kesäkuussa ilmoitetut yt-neuvottelut ovat vielä kesken tai vasta alkamassa. Vähennykset toteutetaan vaiheittain ensi vuoden loppuun mennessä, ja niiden aikataulu vaihtelee.

Nokia kertoi kesäkuussa, että se aikoo vähentää 10 000 työntekijää maailmanlaajuisesti ensi vuoden loppuun mennessä. Suomesta on häviämässä kaikkiaan 3 700 työpaikkaa.

Lähde: Taloussanomat 27.7.2012

Kemianteollisuuden liikevaihto kasvoi selvästi

Kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja puhtaanapidon toimialat kasvoivat helmi-huhtikuun tarkastelujaksolla, kertoo Tilastokeskus. Kemianteollisuudessa kasvua oli lähes yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Ala osoittaa nousevaa trendiä, eikä sen liikevaihto ole ollut yhtä korkea yli kymmeneen vuoteen. Etenkin kemianteollisuuden vienti on jyrkässä kasvussa.

Elintarviketeollisuudessa kasvua oli yli viisi prosenttia ja puhtaanapidossa noin 3 prosenttia.

Kokonaisuudessaan teollisuuden liikevaihto kasvoi 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Kotimaan myynti kasvoi 2,2 prosenttia. Vientiliikevaihto sen sijaan laski puoli prosenttia. Teollisuuden liikevaihto on nyt suunnilleen vuoden 2006 tasolla.

Indeksien laskenta perustuu pääosin verohallinnon arvonlisäverotietoihin.

Lähde: Turun Sanomat 26.7.2012

Aloittaneiden yritysten määrä vahvassa laskusuunnassa

Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni lähes 29 prosenttia vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lopettaneiden yritysten määrä väheni 13 prosenttia vuoden 2011 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Lukumääräisesti eniten yrityksiä aloitti toimialakohtaisesti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja lopetti kaupan toimialalla, ja maakuntakohtaisesti yrityksiä aloitti ja lopetti eniten Uudellamaalla. Alustavien kokovuositietojen mukaan vuonna 2011 aloittaneiden yritysten määrä väheni noin kolme prosenttia ja lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi noin kahdeksan prosenttia.

Maakuntakohtaisen tarkastelun perusteella vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä lukumääräisesti eniten uusia yrityksiä syntyi Uudellamaalla, jossa aloittavia yrityksiä oli 2 598. Seuraavaksi eniten yrityksiä aloitti Pirkanmaalla (706) ja Varsinais-Suomessa (613).

Lähde: Tilastokeskus 26.7.2012, lue koko uutinen

Kasvavat kotieläintilat palkkaavat lisää työväkeä

Suurimmat sikalat eivät lopeta ensimmäisinä talousvaikeuksissa. Maaseutualat työllistävät vuosittain satoja henkilöitä edellisvuotta enemmän.

Eniten työllistävät suurenevat kotieläintilat, toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola Maaseudun Työnantajaliitosta arvioi.

Maaseudulla on vakituisissa sekä kausitöissä jopa 20 000 palkattua henkilöä.

Kotieläintilat ovat talousvaikeuksissa rehujen hinnan kallistuessa. Sikayrittäjien puheenjohtajan Martin Ylikännön mukaan sikalat eivät silti vähennä työväkeä.

”Suuret sikalat eivät pysty lopettamaan. Pienet saattavat löytää jonkin muun tuotantosuunnan.”

Ylikännöllä on 850 emakkoa Vampulassa.

”Rehujen kallistuminen merkitsee tilan taloudelle enemmän kuin viidelle työntekijälle maksetut palkat.”

Järjestäytyneet työnantajat työllistävät 10 000 henkilöä maaseutuelinkeinoissa. Kausityöntekijät ovat pääasiassa ulkomailta, heitä on jopa kymmenisen tuhatta. Lomituksessa tarvitaan lisää työntekijöitä, samoin hevostiloilla. Puutarhojen työntekijämäärä supistuu.

Maatalousyrittäjä Niels Borup Lapinjärveltä palkkasi uuden työntekijän viimeksi kesäkuussa. Kartano työllistää yhdeksän työntekijää ja koko yritys parikymmentä. Suomalaisia työntekijöitä Borup palkkaisi lisää, mutta heitä on vaikea löytää. Enemmistö on silti suomalaisia.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 25.7.2012

Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa A-sarjan Mersuja – 100 000 autoa neljässä vuodessa

Valmet Automotive alkaa valmistaa A-sarjan Mercedes-Benz-autoja Suomessa Uudessakaupungissa, yhtiö kertoi tiistaina.

Valmet Automotive aloittaa projektin välittömästi. Tarkoitus on viimeistellä sopimus syksyn 2012 kuluessa. Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa suunnitellaan valmistettavaksi yli 100 000 A-sarjan autoa vuodesta 2013 vuoteen 2016.

”Olemme innostuneita päästessämme valmistamaan autoja maailman arvostetuimpiin kuuluvalle automerkille”, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Korhosen mukaan kumppanuus Daimlerin kanssa on hyvin merkittävä Valmet Automotivelle.

Nykysuunnitelmien mukaan A-sarjan valmistuksen ansiosta Valmet Automotive voi työllistää lomautetut henkilöt (keskimäärin 300-400 vuonna 2012) vuoden 2013 aikana. Vuodesta 2014 lähtien uusia työpaikkoja syntyy muutamia satoja riippuen tuotantovolyymien kehityksestä Valmet Automotiven tuotelinjoilla.

Lähde: Talouselämä 24.7.2012, lue koko artikkeli

Nokian irtisanotut ehkä Mersujen tekoon

Tiensä päähän tulleen Nokian Salon tehtaan työntekijöille saattaa löytyä uusia työpaikkoja Uudestakaupungista. Valmet Automotiven autotehtaalla aloitetaan ensi vuonna Mercedes-Benzin A-sarjan autojen tuotanto. Valmet Automotiven toimitusjohtajan Ilpo Korhosen mukaan Nokialta vapautuvat tuotantotyöntekijät olisivat juuri autotehtaan tarpeisiin sopivia.

– Se olisi meille hyvä työvoiman lähde, sillä Nokialla on hyvin samantyyppisiä tehtäviä kuin Valmet Automotivella, Korhonen kertoo Turun Sanomille.

Myös autotehtaan pääluottamusmies Juhani Viholainen pitää nokialaisten palkkaamista hyvänä ideana. Muutaman sadan uuden työntekijän lisäksi tehtaalta lomautettuina olevien työt jatkuvat, kun Mersu-tuotanto käynnistyy.

Lähde: Turun Sanomat 25.7.2012, lue koko artikkeli

Työttömyys lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 22 500 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 800 henkilöllä. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa kesäkuulle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Viime vuoden kesäkuusta määrä kasvoi 200 henkilöllä eli 0,8 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 1,9 prosentilla.

Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,5 % (9,3 %, 6/2011). Koko maassa osuus kasvoi 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 9,3 % (9,2 %, 6/2011). Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa, mutta se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä aleni vain muutamissa maakunnissa (kuten Satakunta ja Pirkanmaa) kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on kasvussa miltei kaikkien ELY – keskusten alueilla; Varsinais-Suomessa kasvu on koko maan vauhdissa kun Satakunnassa nuorten työttömyys väheni edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa lähes koko maassa

Uusia avoimia työpaikkoja 15 % vähemmän kuin vuosi sitten

Kesäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 7 % vähemmän kuin 200 oli uusia, kesäkuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin palveluissa (erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa), mutta kysyntä hiipui myös teollisuudessa. Kysyntä oli voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin kaupassa ja rakennusalalla.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 100 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Turunmaalla, Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Kesäkuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 900 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää olevan lievässä kasvussa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 300 eli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee yhä Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Työttömien määrä kasvoi 4 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 2 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä vähenee ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa ja joissakin palvelualan tehtävissä työttömyys jopa kasvaa. Kesäkuussa vain teollisuudessa ja rakennusalalla työttömien määrä vähentyi vuoden takaisesta kun muilla aloilla määrä oli kasvussa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on metalliteollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa lähes viidenneksellä.

Työttömyys kasvussa joka kolmannessa Varsinais-Suomen kunnista

Työttömien määrä väheni viime vuodesta kahdessa ja kasvoi kahdessa Varsinais-Suomen seutukunnassa. Loimaan seudulla työttömien määrä supistui ripeimmin eli 8 prosentilla, kun se Salon seudulla kasvoi 10 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (11,6 %) sekä Turun kaupungissa (13,6 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,2 %) ja Sauvossa (4,4 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa (Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta – kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.7.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Älä luovuta, näin saat työpaikan ilman kokemusta

Ei työtä ilman työkokemusta, ei kokemusta ilman töitä. Tuttu kehäongelma erityisesti nuorille, mutta paha ongelma myös työtehtävää tai ammattia vaihtaville. Työkokemuksen puute tekee hakijasta erityisen haavoittuvaisen, kun vapaista paikoista tapellaan ankarasti. Työnantaja yleensä vaatii loisteliasta työhistoriaa tehtävästä riippumatta. Miten uuden paikan voi saada ilman aiempaa kokemusta?

Töitä ei kannata etsiä sieltä, mistä kaikki muutkin. Rekrytoinnin asiantuntijat painottavat, että kotiläksyihin pitää panostaa.

– Mainostoimistoista esimerkiksi moni ajattelee, että ne nyt ovat aika samanlaisia. Eivät ole. Työnantajaa pitää opiskella. Näin toimii mainostoimistojenkin pitchaus (myyntipuhe). Ne opettelevat toimialaa, sen prosesseja, ehkä vähän kieltä, Jouni Kantonen, rekrytointiyhtiö Some Huntersin johtava konsultti sanoo.

– Täytyy tehdä tiedustelutyötä ja vain jaksaa jatkaa hakemista, myyntimiehen sinnikkyydellä.

– Selkeä töppäys voi olla sellainen, että jos Ikea hakee työntekijää, kerrot hakeneesi paikkaa, koska olet hirveän innostunut sisustuksesta. He ovat todennäköisesti paljon kiinnostuneempia henkilöstä, joka innostuu heidän kaupantekomallistaan, toimitusjohtaja Hannu Solanne Uranuksesta kertoo.

Helsingin TE-toimiston työvoimaneuvoja Matias Fredriksson neuvoo, että työkokemusta vailla olevan kannattaa osoittaa alan tuntemusta lyhyesti ja ytimekkäästi työhakemuksessa.

– Voi esimerkiksi hakea urheiluvälinemyyntiin, jos harrastaa jotain urheilulajia ja kertoa, että on tietoa ja taitoa siitä. Kokemusta voi hankkia muutenkin kuin työssä, harrastuksissa tai järjestötyössä.

Kohteeksi pienet ja vähemmäntunnetut yritykset

Uranuksen Solanteen mukaan työhakemuksien rustaamisen sijaan kannattaa ehkä käyttää aikansa tutustumalla siihen, millaisia työnantajia löytyy internetistä. Enemmän huomiota saa vapaamuotoisella suorahakukirjeellä.

– Suuret yritykset ostavat pienempiä ja tehostavat toimintoja. Ei niihin synny kovin paljon työpaikkoja. Niiden henkilöstöosastojen CV-tietokannat ovat jo täynnä mitä mainioimpia tyyppejä. Yritä miettiä pieniä yrityksiä, joista olet kuullut hyvää ja jotka ovat ehkä kasvuvaiheessa, Solanne neuvoo.

Verkko paljastaa,mitä osaat

Kantosen mukaan työmarkkinoilla on kyllä töitä, joillakin aloilla jopa työvoimapulaa. Ongelmana on se, että oikeat tyypit ja työt eivät kohtaa.  – Tällä hetkellä rekrytointimarkkinat ovat sellaisessa vaiheessa että, jos Matti lähtee, häntä ei ehkä korvata Matilla, vaan ihan toisenlaisella tyypillä, joka vie organisaation muutosta eteenpäin.

Kun työnhakija yrittää saada töitä esimerkiksi it-, media- ja markkinointialoilta, työnhausta ei voi puhua ilman sosiaalista mediaa. Se ei tarkoita työhakemusta yhteisöpalvelun, kuten Facebookin, Twitterin tai LinkedInin kautta, vaan työnantajaa kiinnostavaa ”verkkoidentiteettiä”. Sellaista voi ehkä kehittää, kun on vielä vanhassa työssä.

Kantosen mukaan tietyillä aloilla työnantajaa tai rekrytoijaa ei enää kiinnosta CV vaan enemmän verkon jalanjäljet: mitä ihminen tekee ja osaa, millä foorumeilla hän vaikuttaa, kenet tuntee ja ketkä häneen viittaavat.

Lähde: Taloussanomat 24.7.2012, lue koko artikkeli

Työelämään tutustujista kilpaillaan työmarkkinoilla

Monen koulu- tai lukioikäisen nuoren ensimmäinen työpaikka järjestyy Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta. Pelkästään kaupan ala palkkaa ohjelman kautta vuosittain noin 10 000 nuorta.

Mistä on kyse? Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma on tarkoitettu peruskoulu- ja lukioikäisille nuorille Ohjelmassa mukana oleva työskentelee jossakin yrityksessä 30 tuntia kahden viikon ajan Yritys maksaa työstä 320 euron palkan Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat liitoilleen ohjelmaa, ja mukana olevista aloista päätetään liittokohtaisesti

Moni koululainen saa oppia yrityksistä Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta. Kesäharjoitteluohjelmassa peruskoulu- tai lukioikäinen nuori voi tutustua työelämään kahden viikon ajan. Yritys maksaa työstä reilun 300 euron korvauksen. Ohjelmaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria.

16-vuotias Joona Holopainen tutustuu kaupan alaan helsinkiläisessä Alepassa. Töitä on 30 tuntia viikossa kahden viikon ajan.

– Olen täyttänyt hyllyjä ja roudannut tavaraa, aika tällaista peruskauppahommaa.

Kaikkien ohjelmaan osallistuvien nuorten määrää ei tilastoida, mutta pelkästään nuorten suurin työllistäjä kaupan ala arvioi palkkaavansa sen kautta vuosittain noin 10 000 nuorta. Paljon nuoria työllistää myös muun muassa majoitus-ja ravitsemisala.

Yritys maksaa nuorelle kahden viikon työstä 320 euroa. Se riittää Joona Holopaiselle.

– Kyllä se on ihan ok työhön nähden, kun se on helppoa ja yksinkertaista. Ei voisi enempää vaatia.

Yritykset kilpailevat nuorista harjoittelijoista

Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelmaa on toteutettu 90-luvun alusta lähtien. Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat liitoilleen ohjelman toteuttamista, ja mukana olevista aloista päätetään liittokohtaisesti.

Kilpailu tulevaisuuden työntekijöistä on kovaa, minkä takia liitot miettivät keskenään keinoja, joilla löytää nuoria työntekijöitä. – Mirja Hannula

– Ohjelman ideana on nimenomaan tarjota kesätyö sellaisille nuorille, joilla ei aikaisempaa työkokemusta ole. Kilpailu tulevaisuuden työntekijöistä on kovaa, ja sen takia liitot miettivät keskenään keinoja, joilla löytää nuoria työntekijöitä, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mirja Hannula.

Ohjelman avulla yritykset voivat esitellä toimintojaan nuorille.

– Yritykset saavat näin kosketuksen tulevaisuuden osaajiin. Lisäksi saamme nuoret näkemään, millaisia yrityksiä on. Suurin osa meidän jäsenyrityksistämme on muualla kuin siellä torin laidalla, missä normaalisti kuljetaan, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Birgitta Ruuti.

Joona Holopainen uskoo kaupan alan työllistävän myös tulevaisuudessa.

– Kuitenkin kauppaa käydään aina, niin ei tämän pitäisi olla mihinkään loppumassa.

Lähde: Yle.fi/uutiset

Nokialta lisää irtisanomisia Salossa – toistasataa paikkaa vaarassa

Nokian Salon tutkimus- ja tuotekehityksestä on vaarassa saada potkut jopa toistasataa ihmistä, kun matkapuhelinyhtiö karsii henkilöstöään Suomessa, kertoo Salon Seudun Sanomat. Salossa irtisanomisuhan alla on tällä hetkellä satoja toimihenkilöitä.

Tutkimus- ja tuotekehityksen eri osastoilla ja yksiköissä on parhaillaan käynnissä kuudet yt-neuvottelut ja seitsemännet ovat lehden tietojen mukaan ilmeisesti alkamassa. Irtisanomisuhan alla ovat esimerkiksi logistiikan ja laskennan työntekijät. Vain Windows Phonen tuotekehittäjiä on rajattu yt-neuvottelujen ulkopuolelle työskentelyrauhan turvaamiseksi.

Nokia ilmoitti 14. kesäkuuta sulkevansa Salon matkapuhelintehtaan sekä vähentävänsä Suomesta yhteensä 3 700 työpaikkaa ensi vuoden loppuun mennessä.

Lähde: Turun Sanomat 19.7.2012

« Vanhemmat artikkelit