Kuukausittaiset arkistot: Tou 2012

Työttömyyden väheneminen hidastui maaliskuusta

Julkaistu Kirjoittaja:

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa 20 000 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 500 henkilöllä, ja viime vuoden huhtikuusta määrä väheni 600 henkilöllä eli 2,7 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä kasvoi hieman eli 0,7 prosentilla.

Huhtikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,4 %. Koko maassa osuus kasvoi 0,1 prosenttiyksiköllä, ollen 8,7. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on jälleen pienempi kuin koko maassa, ja se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan sekä Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä aleni lounaisessa Suomessa (Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi) kun se muualla maassa kasvoi. Nuorten osalta työttömien määrä on lievässä kasvussa kaikkien ELY-keskusten alueilla; Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kasvu on kuitenkin hitainta koko maassa.

Uusia avoimia työpaikkoja 2% vähemmän kuin vuosi sitten
Huhtikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeino-toimistoissa 2 700 kappaletta eli 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna huhtikuun aikana 6 400 kappaletta, joista 3 100 oli uusia, huhtikuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän yleinen supistuminen vuotta aiempaan verrattuna ilmeni selvimmin vartiointitehtävissä, hotelli- ja ravintola alalla, siivouksessa sekä hallinnon tehtävissä. Kysyntä oli voimakkaampaa kuin vuotta aiemmin sosiaali- ja terveysalalla, kuljetuksissa, rakentamisessa sekä teollisuudessa tehtävissä.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: kehitys hakee suuntaa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 1 prosentin suurempi kuin vuosi sitten eli 2 200 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Turunmaalla, Salon ja Turun seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Huhtikuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä väheni kuukauden aikana – nyt 200 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa. Yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 5 100, kuten vuotta aiemmin. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla sekä Turunmaalla. Työttömien määrä kasvoi 5 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa se väheni 7 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa
Viime vuoden huhtikuuhun verrattuna työttömien määrä on teollisuutta ja rakentamista lukuun ottamatta kasvanut kaikissa ammattien pääryhmissä. Teollisuudessa työttömyyden alenemistahti on hidastumassa.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa
Työttömien määrä väheni viime vuodesta miltei kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Turunmaalla työttömien määrä supistui ripeimmin eli 6 prosentilla, kun se Salon seudulla suorastaan kasvoi (2,7 %). Työttömyysaste oli kor-kein Salon seutukunnassa (10,7 %) sekä Turun kaupungissa (11,9 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutu-kunnassa (5,0 %) ja Paimiossa (4,1 %). Työttömyysaste oli yli 10 % kolmessa (Turku, Salo ja Uusikaupunki) alueen 28 kunnasta – kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.5.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet 23 prosentilla

Julkaistu Kirjoittaja:

Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli yhteensä 72 600. Tämä on 23 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Avoimista työpaikoista 71 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoteen 2011 verrattuna työpaikkojen määrä kasvoi etenkin teollisuudessa, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Myös kaupan alalla työpaikkojen määrä kasvoi. Avoimena olevista työpaikoista 34 prosenttia oli vaikeasti täytettäviä. Osa-aikaisten ja määräaikaisten paikkojen osuus väheni viime vuodesta.

Lähde: Tilastokeskus, lue koko tilasto

Määräaikaisuus ja osa-aikaisuus ovat 2000-luvun työvoimatrendejä

Julkaistu Kirjoittaja:

Työvoiman käyttötapoja selvittävän työryhmän väliraportin mukaan muutokset työvoiman käyttötavoissa ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet pieniä. Pääsääntönä ovat edelleen kokoaikaiset toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Vahvimmat muutostrendit näkyvät niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden sisällä eli esimerkiksi siinä, mihin ikäryhmiin määräaikaiset työsuhteet painottuvat.

Määräaikaisten työsuhteiden määrä ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole juurikaan muuttunut. Niiden osuus kunta-sektorilla on runsaat 20 prosenttia ja valtionhallinnossa sekä yksityisellä sektorilla 10 prosenttia kaikista työsuhteista. Suurin osa määräaikaisista työntekijöistä on noin perheenperustamisikäisiä naisia.

Osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on noin 14 prosenttia. Monilla aloilla osa-aikatyö on myönteinen mahdollisuus, mutta joillain aloilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Tämä johtuu muun muassa voimakkaista kysyntävaihteluista. Osa-aikaisuus on yleisintä vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, ja osa-aikaista työtä tekevät yleensä nuoret ja vanhimmat ikäluokat.

Vuokratyöstä on tullut pysyvä ilmiö, mutta kaikista työllisistä vuonna 2011 ainoastaan runsas prosentti oli vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijöistä valtaosa on nuoria.

Ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 20 000 henkilöstä runsaaseen 30 000 henkilöön. Heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on 10 prosenttia. Ryhmän odotetaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa.

Työministeri Lauri Ihalaiselle 15.5.2012 luovutettu väliraportti kokoaa yhteen tietoa työvoiman käyttötavoista, niiden perusteista ja niitä koskevasta lainsäädännöstä. Väliraportin koonnut työryhmä on sopinut jatkotoimenpiteistä koskien muun muassa sosiaaliturvaa, työaikakysymyksiä, osa-aikatyötä ja itsensä työllistäjiin sovellettavaa lainsäädäntöä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, lue koko raportti

Syrjintä työpaikoilla on osa arkea

Julkaistu Kirjoittaja:

Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman tutkimuksen mukaan etenkin työntekijän ikä ja etninen tausta saattaa johtaa syrjintään työpaikalla. Pelkästään työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa usein työhaastatteluun pääsyä.

Tutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia työntekijöistä Suomessa on huomannut ikään perustuvaa syrjintää omalla työpaikallaan. Myös työntekijöihin ja -hakijoihin, jotka edustavat jotakin etnistä ryhmää, on huomattu kohdistuvan melkein yhtä paljon syrjintää. Ottaen huomioon etnisten vähemmistöjen pienen määrän Suomessa tulokset viittaavat siihen, että vähemmistöillä on suuri riski joutua syrjinnän kohteiksi suomalaisissa työpaikoissa.

Myös krooninen sairaus tai vammaisuus voi johtaa työntekijän syrjintään. Naisista 40 prosenttia ja miehistä 30 prosenttia on ilmoittanut itse joutuneensa syrjinnän kohteeksi nykyisessä työpaikassaan.

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen raportti koostuu kahdesta osasta ja tarkastelee kaikkia yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita. Ensimmäisessä osassa käsitellään jo olemassa olevaa tietoa syrjinnästä suomalaisessa työelämässä ja tarjotaan keinoja syrjinnän tarkkailuun. Raportin toisessa osassa esitellään ensimmäistä Suomessa toteutettua kenttätuntimusta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, lue koko raportti