Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2012

Työttömyyden alenemistahti kiihtyi Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 21 900 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 800 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päättyttyä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt töitä vaille. Viime vuoden joulukuusta määrä väheni 1 700 henkilöllä eli 7,2 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,2 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Koko maassa osuus aleni saman verran eli 0,6 prosenttiyksiköllä, ollen 9,7 % (10,3 %, 12/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on sama kuin koko maassa ja se on yhä maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli ensi kertaa kolmeen vuoteen ripeämpää kuin koko maassa – Turun ja Salon seutujen tilanteesta huolimatta. Nuorten työttömien määrä pysyy ennallaan Varsinais-Suomessa kun se yleensä maassa vähenee

Uusia avoimia työpaikkoja 21% enemmän kuin vuosi sitten

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 900 kappaletta eli 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 900 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuudessa kysynnän kasvu painottui metallialalle, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuotta.

Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys: muutos eriytymässä seutujen kesken?

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa sama kuin vuosi sitten eli 2 600 henkilöä. Nuorten työttömyys kasvoi Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun se väheni Vakka-Suomessa, Turunmaalla ja Turun seudulla. Joulukuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi kuukauden aikana – nyt 260 henkilöllä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa ja joulukuussa se oli lievässä laskussa vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 0,6 % alenemista vuodessa. Laskuun pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt Turun ja Loimaan seuduilla. Työttömien määrä väheni naisten keskuudessa lievästi (1%) ja miesten keskuudessa selvästi ripeämmin eli 11 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.1.2012, lue koko työllisyyskatsaus

Talouskriisi ei ole puraissut kuntien kesätyötarjontaa

STT:n selvityksen mukaan suurimmista kaupungeista esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Jyväskylä aikovat palkata nuoria töihin suunnilleen saman verran kuin viime kesänäkin. Myös kesätöiden tarjontapiikki sijoittunee tuttuun tapaan helmi-maaliskuulle.

Välttäväksi kaupungiksi kesätyötilanteen suhteen tunnustautuu ainoastaan Kuopio. Kaupungin rekrytointipäällikkö Tarja Savolainen kertoo, että kesätyötarjonta on pysynyt melko vaatimattomana tiukan taloudenpidon takia.

Valtaosa isoista kaupungeista ei tarjoa yrityksille porkkanoita, jotta nämä työllistäisivät nuoria kesäksi. Poikkeuksia ovat kuitenkin ainakin Oulu ja Vaasa.

Oulussa on ollut vuodesta 2009 asti käytössä nuorten kesätyöseteli. 15–17-vuotiaille suunnatulla, 280 euron arvoisella setelillä on mahdollista hakea kesätyötä paikallisesta yrityksestä, yhdistyksestä, järjestöstä tai säätiöstä.
Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa. Viime kesänä 2640 nuorta löysi töitä sen avulla.

Helsingin kaupungin kesätyöpaikat houkuttavat kaiken ikäisiä ihmisiä, sanoo rekrytointikonsultti Milma Arola kaupungin henkilöstökeskuksesta.

– Nuoret, opiskelijat ja ihan kaikenlaiset ihmiset ovat kiinnostuneita. Viime vuonna vuosiloman sijaisuuksia hoitoalalla oli tekemässä jopa muutamia eläkeläisiä.

Arolan mukaan 16–17-vuotiaiden työllistyminen pyritään varmistamaan kaupungin budjettiin varatulla erillisellä määrärahalla. Raha kattaa noin tuhat kesätyöpaikkaa, kun kaikkiaan kaupungin kesätöitä on nyt tarjolla noin 4300 ihmiselle.

Palveluvastaava Tarja Tötterman Turun TE-toimiston rekrytointikeskuksesta muistuttaa, että nuorten kannattaa olla itse aktiivisia ja kysellä töitä yrityksistä, sillä suuri osa kesätyöpaikoista ei tule mihinkään julkiseen hakuun. Yhtenä syynä tähän on se, että työnantajat haluavat välttyä suuren hakemusruuhkan käsittelyltä.

– Julkisesti kesätyöpaikoista ilmoittaneet yritykset saavat satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Siinä joukossa hakijan on vaikeaa erottua, Tötterman sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkistaa vasta kuun lopussa omat tavoitteensa nuorten kesätyöpaikoista. EK asettaa vuosittain tavoitemäärän, jonka verran nuoria toivotaan työllistyvän liiton jäsenyrityksiin kesäksi.

Lähde: Verkkouutiset 23.1.2012, lue koko artikkeli

Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa

Työ- ja elinkeinohallinnon puhelinpalvelut Työlinja ja Yritys-Suomi-puhelinpalvelu on keskitetty uuteen valtakunnalliseen TE-asiakaspalvelukeskukseen vuoden alusta lukien. 

Työlinja on työ- ja elinkeinohallinnon yhteyskeskus, josta asiakas saa tietoa ja neuvontaa työ- ja elinkeinotoimiston palveluista ja niiden käytöstä puhelimitse tai sähköpostilla. Työlinja palvelee henkilö-, yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaita.

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu antaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa yritystoiminnan aloittamisesta ja julkisista yrityspalveluista.

TE-asiakaspalvelukeskuksessa asiakkaita palvellaan puhelimen, verkon tai muiden sovittujen sähköisten kanavien kautta. Ministeriön mukaan tavoitteena on ohjata työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaat nykyistä useammin verkkoasiointiin ja valtakunnallisiin puhelinpalveluihin.

Lähde: Verkkouutiset 2.1.2012, lue koko artikkeli