Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2011

Päivärahalla opiskelu kiinnostaa työttömiä

Työtön on voinut jo vuoden 2010 alusta opiskella menettämättä päivärahaansa. JobCafen koulutusneuvoja Sanna Kankaanpään mukaan uudistus on lisännyt opiskeluista kiinnostuneiden määrä on lisääntynyt.

– Tietoisuus on levinnyt ja kyselijöitä riittää. Aikaisemmin vaihtoehtona oli vain työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Nyt koulutustarjonta on paljon laajempi.

Työttömiä hakeutuu tasaisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Myös yliopisto-opinnot kiinnostavat.

– Selvä piikki on ollut myös niissä, jotka haluavat suorittaa keskeneräiset yliopisto-opinnot loppuun.

Kaikki työttömät eivät työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun pääse vaan tietyt kriteerit pitää täyttää. Ensinnäkin hakijalla tulee olla opiskelupaikka. Lisäksi hänen tulee olla vähintään 25-vuotias. Myös opiskelun tukemisesta täytyy olla sovittu ennen opintojen aloittamista. Lisäksi koulutuksen pitää olla päätoimista.

Myönteinen koulutuspäätös ei myöskään heltiä sellaisille, jotka ovat varta vasten irtisanoutuneet työstä tarkoituksenaan opiskelun aloittaminen. Lisäksi opiskeluoikeuden saaminen voi olla hankalaa sellaisille, joilla on tuore tutkinto mutta haluaisivat heti suorittaa uuden. Sen sijaan Turku ei ole linjannut alakohtaisia kriteerejä koulutukseen. Eli vaikka alan työllisyystilanne olisi huono, ei koulutusta sillä perusteella evätä.

Kankaanpään mukaan koulutuksesta kiinnostuneita mietityttää ensisijaisesti opintojen rahoitus ja se, miten ala työllistää. Hoitoalan lisäksi kysyntää osaajista on nyt taloushallinnossa ja kiinteistöalalla.

– Meillä on paljon sellaisia asiakkaita, jotka ovat olleet pitkään töissä. Koulutuspohja heillä voi olla olla kansakoulu tai vanha ylioppilastutkinto. Heitä on mennyt paljon hoitoalalle.

Paljon on myös sellaisia, joille toimeentulo ei ole ykköskriteeri vaan halu opiskella alalle, jossa he tulisivat viihtymään.

Vaikka Kankaanpään mukaan JobCafessakin pyritään ensisijaisesti löytämään työttömäksi jääneille uusi työpaikka, niin koulutuksen merkitys on hyvä muistaa.

– Koulutus on se vaihtoehto b. Sellaisia töitä on enää tosi vähän, mihin ei tarvita mitään koulutusta, Kankaanpää muistuttaa.

Lähde: Turkulainen 30.12.2011, lue koko artikkeli

Pohjois-Ruotsissa ankara työvoimapula

Ruotsin Norrlannissa vallitsee paha työvoimapula varsinkin koulutetusta työvoimasta. Läänin alueella on käynnissä tai alkamassa useita suuria rakennushankkeita, joihin on vaikea löytää työvoimaa, kertoo Dagens Nyheter -lehti.

Kiirunan kaupungissa tarvitaan kipeästi rakennusalan ammattilaisia, sillä koko kaupunki aiotaan siirtää laajenevan kaivoksen tieltä. Pajalassa ollaan avaamassa maan uutta rautakaivosta.

Luulajan alueella vallitsee rakennus- ja kuljetusalan korkeasuhdanne, sillä alueelle rakennetaan mm. suurta tuulivoimapuistoa ja Facebook-yhtiö on perustamassa seudulle palvelinkeskusta.

Pohjois-Ruotsissa tarvitaan varsinkin hyvinkoulutettua työvoimaa, mutta myös esimerkiksi kuljetusalan ammattilaisista on pulaa. Lisäksi rakennushankkeiden hyväpalkkaiset työntekijät työllistävät suuret määrät itselleen palveluja tuottavaa väkeä.

Ruotsissa koko maan työttömyysaste on nyt 4,4 prosenttia, mutta esimerkiksi Kiirunassa enää 2,8 prosenttia. Vaikka työvoimatoimistot yrittävät kouluttaa työttömiä uusiin ammatteihin, ei maakunta selviä ilman ulkopuolelta muuttavaa työvoimaa.

Lehden haastattelema Northland Resources -kaivosyhtiön edustaja arvelee Norrlannin rakennusbuumin jatkuvan jopa 30 vuotta.

Lähde: YLE Uutiset 29.12.2011

Julkinen työnvälitys on tärkein rekrytointikanava

Työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys on toimipaikkojen mukaan tärkein ja tehokkain kanava uuden työntekijän palkkaamiseen. Julkisen työnvälityksen avulla etsitään erityisesti ennestään tuntemattomia hakijoita tilanteissa, joissa edellinen työntekijä on vaihtanut työpaikkaa tai jäänyt eläkkeelle.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön 29.12.2011 julkaisemasta analyysistä, joka käsittelee rekrytoinnin syitä, ongelmia ja hakukanavia. Analyysin on laatinut tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

– Julkisella työvoimapolitiikalla pyritään siihen, että ihmiset siirtyvät työmarkkinoille ja pääsevät uuteen työhön mahdollisimman sujuvasti. Työnvälitys on työ- ja elinkeinotoimiston keskeisin tehtävä. Se, että työnantajat ja työntekijät löytävät toisensa näin hyvin, on arvokasta palautetta työnantajilta työ- ja elinkeinotoimistojen tekemälle työlle, kiittelee työministeri Lauri Ihalainen.

– Samalla nykyinen tuloksellisuus asettaa työ- ja elinkeinotoimistoille haasteen pärjätä jatkuvasti muuttuvilla rekrytointimarkkinoilla myös jatkossa. Työ- ja elinkeinotoimistot kilpailevat koko ajan muiden rekrytointikanavien kanssa. Tehokas toiminta edellyttää muun muassa sähköisten rekrytointimenetelmien ja työnhaun kehittämistä edelleen, ministeri Ihalainen toteaa.

Uutta tietoa rekrytointitilanteista ja hakukanavista

Nyt julkaistu analyysi tuo Ihalaisen mielestä arvokasta uutta tietoa siihen, miten erilaisissa rekrytointitilanteissa palkataan eri työmarkkina-asemista tulevia henkilöitä ja kuinka eri hakukanavia käytetään.

Esimerkiksi työttömien, koululaisten ja opiskelijoiden mahdollisuudet näyttävät olevan etenkin erilaisissa sijaisuuksissa, edellisen työntekijän paikan vaihdoissa ja uusien työpaikkojen tilanteissa. Työssä olevia ja vastavalmistuneita palkataan eniten silloin, kun edellinen työntekijä poistuu toimipaikasta esimerkiksi eläkkeelle.

Työnantajat käyttävät paljon epävirallisia henkilöyhteyksiä hakiessaan työntekijää. Tämä on kuitenkin paikan täytössä selvästi tehottomampi keino kuin työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitys tai lehti-ilmoittelu. Pienistä rekrytointikanavista yksityiset työvoiman vuokraus- tai hankintaliikkeet ovat suhteellisen tehokkaita.

Lähde: TEM 29.12.2011, lue koko tiedote ja analyysi: Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytointiongelmat ja hakukanavat Suomessa v. 2010

Työttömyys alenee Varsinais-Suomessa – nuorisotyöttömyys kasvussa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa 20 040 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 280 henkilöllä. Viime vuoden marraskuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 5,5 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,3 prosentilla.

Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,9 % (9,3 %, 11/2010). Koko maassa osuus aleni hieman ripeämmin eli 0,5 prosenttiyksiköllä, ollen 8,8 % (9,3 %, 11/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun ja Salon seutujen tilanteen johdosta. Työttömyysaste on nykyisin Turussa korkeampi kuin Tampereella. Nuorten työttömien määrä on kasvussa Varsinais-Suomessa, kun se yleensä maassa vähenee. Voimakkainta kasvu on Salon ja Loimaan seuduilla samalla kun Vakka-Suomessa ja Turunmaalla nuorten työttömyys yhä vähenee.

Uusia avoimia työpaikkoja 3% vähemmän kuin vuosi sitten

Marraskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 23 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 4 000 kappaletta, joista 2 600 oli uusia, marraskuun aikana avautuneita, työpaikkoja. Näin työvoiman kysyntä näyttää olleen marraskuussa lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin rakentamisessa sekä teollisuudessa – erityisesti metallialalla, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt jo toista vuotta. Majoitusalalla oli avoimia työpaikkoja tarjolla puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työttömyys kasvussa, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lopuillaan

Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kasvoi 7,4% vuoden takaisesta VarsinaisSuomessa eli 2 400 henkilöön. Marraskuulle tyypilliseen tapaan nuorten työttömien määrä kasvoi marraskuun aikana – nyt 10 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää saavuttaneen huippunsa Varsinais-Suomessa vaikka se kasvaa edelleen vuoden takaisesta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 100 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 2 % kasvua vuodessa. Loimaan seudulla pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömien määrä kasvoi naisten keskuudessa lievästi (1%) ja väheni miesten keskuudessa 10 prosentilla.

Työttömyys vähenee erityisesti teollisuudessa

Viime vuoden marraskuuhun verrattuna ammattien pääryhmissä työttömien määrä on vähentynyt tai kasvanut lievästi. Yleinen linja on että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt kun taas palveluissa työttömyys on kasvussa. Ripeintä työttömien määrän aleneminen on teollisuudessa.

Työhallinnon toimenpiteissä 3,8 % työvoimasta

Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa marraskuun lopussa 8 700 henkilöä, eli 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksessa oli marraskuun lopussa 3 000 henkilöä parantamassa valmiuksiaan työmarkkinoille. Valtion, kuntien tai yksityisen sektorin tukityöllä oli puolestaan työllistetty 2 200 henkilöä. Työllistetyistä oli 74 % palkattu yksityiselle sektorille. Työharjoittelussa oli 1 200 ja vuorottelupaikkaan työllistettynä 450 henkilöä. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa oli 570 ja omaehtoisesti opiskelemassa 1 300 henkilöä.

Työttömyys vähenee lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Työttömien määrä väheni viime vuodesta Varsinais-Suomen seutukunnissa lukuun ottamatta Salon seutua, jossa se kasvoi (1,4%) kun Vakka-Suomessa työttömien määrä väheni 18 prosentilla. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (10,3 %) sekä Turun kaupungissa (12,0 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,5 %) sekä Paimiossa ja Nousiaisissa (4,5 %). Työttömyysaste oli yli 10% kahdessa alueen 28 kunnasta kuten vuotta aiemmin.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.12.2011, lue koko katsaus

Maisterit työllistyvät nopeasti – työ opintojen ohessa eduksi

Vanhoiksi ja hitaiksi moititut suomalaisopiskelijat menestyvät hyvin kansainvälisessä vertailussa, kun mittarina on nopea työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön valmistumisen jälkeen.

Yliopisto-opintojen alusta ammattiuralle kuluu Suomessa aikaa vain noin 7,5 vuotta, kun pisimmillään Sveitsissä ja Italiassa vastaava rupeama on liki 16 vuotta. Vertailussa oli 12 maata.

Suomessa maisterit pääsevät vakitöihin runsaan vuoden kuluttua valmistumisesta, kun vertailun muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta.

Professori Osmo Kivisen mukaan yliopistokoulutus on Suomessa työmarkkinasuuntautunutta. Suurin syy nopeaan työllistymiseen on kuitenkin se, että enemmistö opiskelijoista käy opintojen aikana ja jopa ennenkin niitä töissä.

Kivisen ja tutkija Jouni Nurmen tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat ovat töissä yhteensä noin kahden vuoden ajan ennen valmistumistaan. Noin puolet siitä on opintoalaan liittyvää.

Kivinen ja Nurmi kirjoittavat aiheesta Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Kivisen mukaan nykysysteemi sopii hyvin Suomeen, eikä sitä ole mitään syytä muuttaa.

Kivinen moittii opetusministeriötä, joka vuodesta toiseen yrittää keksiä keinoja vauhdittaakseen opintoja, ”Niistä on enemmän harmia kuin hyötyä, ja energiaa kuluu hukkaan”, hän suomii.

Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on toista mieltä: ”Systeemi ei missään tapauksessa toimi täydellisesti, jos viidessä vuodessa tutkinnon suorittaa joillakin suurilla aloilla vain noin 15 prosenttia ja keskiarvonakin vain puolet.”

Lehikoisen mukaan opintojen aikainen relevantti työkokemus toki edistää työllistymismahdollisuuksia, mutta opintoalaan liittymätön työ yleensä vain hidastaa valmistumista.

Lähteet: Helsingin Sanomat 19.12.2011, Yhteiskuntapolitiikka 16.12.2011, pääkirjoitus, tutkimusartikkeli