Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2011

Tilastokeskus: yksityisen sektorin keskipalkat Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan yksityisellä sektorilla kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 655 euroa ja naisilla 2 838 euroa lokakuussa 2010. Mediaanipalkka oli tilaston mukaan 2 890 euroa, miehillä 3 306 euroa ja naisilla 2 550 euroa. Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto kuvaa noin 652 000 palkansaajan tietoja, joista miehiä oli noin puolet.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietoja keskipalkoista myös ammattiryhmittäin ja ikäluokittain.

Lähde: Tilastokeskus 27.9.2011, lue koko tiedote

Suomalaisyritysten yt-neuvottelut lisääntyneet

Suomalaisten yritysten yt-neuvottelut ovat lisääntyneet maailmantalouden näkymien käännyttyä synkäksi loppukesällä. Julkisista lähteistä koottujen tietojen mukaan yritykset ovat ilmoittaneet elo- ja syyskuun aikana halustaan vähentää lähes 3000 työntekijää, kun vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden vähennystarve jäi 4 600 ihmiseen.

Kaikkiaan yt-neuvotteluiden alle on kesälomien jälkeen joutunut yli 6 600 työntekijää. Toisin kuin vuoden 2008–2009 taantuman aikaan, nyt työnantajat tuntuvat haluavan suoraan irtisanoa eikä lomauttaa työntekijöitä.

Yt-neuvottelutilastot paljastavat sen, että irtisanomis- ja lomautuskutsuja on jaettu erityisesti Helsingin pörssiin listautuneissa yrityksissä. Kehitys on samanlainen kuin syksyllä kolme vuotta sitten. Tilastokeskuksen aineistosta selvisi myöhemmin, että irtisanojien ja lomauttajien joukosta erottui selvästi yli tuhat ihmistä työllistäneet yhtiöt. Suuryhtiöt reagoivat finanssikriisiin nopeasti ja tekivät ripeästi isoja säästöjä syksyn aikana.

Pk-yrityksillä ei ole vielä ollut syytä käynnistää yt-neuvotteluita. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Lehto muistuttaa, että pk-yritysvaltaisella palvelualalla näkymät ovat olleet vielä hyvät alan luottamuskyselyissä. Lisäksi pörssissä on isoja hyvin keskittyneillä toimialoilla toimivia yrityksiä, mutta harvoja palvelualojen pk-yrityksiä.

Lähde: Taloussanomat 27.9.2011, lue koko artikkeli

Tutustu myös:

EK: Yritysten luottamus talouteen alamäessä

Teollisuuden luottamus pysyi syyskuussa varsin vaisulla tasolla, koska tilauskanta jatkoi laskua ja varastot olivat nousussa. Tuotannon arvioidaan kuitenkin kasvavan hieman seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla.

Rakentamisen luottamusindikaattori laski syyskuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Lasku johtui heikkenevistä henkilöstöodotuksista.

Palvelualojen luottamus heikkeni, mutta jäi vielä hieman pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle. Suhdanteiden paraneminen on päättynyt, mutta myynnin ennustetaan kasvavan lähikuukaudet.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori toipui aavistuksen edelliskuun pudotuksesta. Varastot ovat kuitenkin normaalia suuremmat.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.9.2011, lue koko tiedote

Turkuun halutaan ruotsinkielistä lääkärikoulutusta

Turussa halutaan aloittaa ruotsinkielinen lääkärikoulutus. Alustavan ehdotuksen mukaan Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan otettaisiin jo ensi vuonna kahdeksan opiskelijaa opiskelemaan ruotsiksi.

– Lokakuussa aiomme keskustella opetusministeriön kanssa. Sen jälkeen on yliopiston asia tehdä päätös, sanoo tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa.

Asiaan vaikuttaa se, että Vaasan sairaanhoitopiiri harkitsee siirtymistä Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteistyöalueelta Turun alueelle. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättänee asiasta marraskuun lopulla.

Nykyisin Suomessa on ruotsinkielistä lääkärikoulutusta vain Helsingissä. Siellä opiskelleista vain pieni osa hakeutuu töihin Pohjanmaan rannikolle, missä useat kunnat ovat ruotsin- tai kaksikielisiä.

Lähde: TS–STT 26.9.2011

 

FinNode avaa innovaatioverkoston Intiassa

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies avaa suomalaisten innovaatiotoimijoiden FinNode-verkoston Intian toiminnan 27.9. New Delhissä. FinNode verkottaa suomalaisia ja intialaisia asiantutijoita innovaatioiden synnyttämiseksi. FinNode Intian tuottamien uusien avausten tavoitteena on lisätä suomalaisten yritysten kiinnostusta Intiaan ja viedä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä eteenpäin.

Intia on nousemassa Suomen kannalta selvästi aiempaa tärkeämpään asemaan. Intian talous on kasvanut keskimäärin seitsemän prosentin vuosivauhtia.   Intiassa toimii tätä nykyä noin 100 suomalaista yritystä, joista pääosa teknologiateollisuudessa ja ohjelmistoalalla.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 26.9.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös:

Nuoret osaaviksi ja työelämään

Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan esitykset siten, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta.

Työ- ja elinkeinohallinto tukee nuoria työnhaussa monin tavoin. Työnhakijana olevan nuoren kanssa tehdään työllistymissuunnitelma, johon sisältyy työllistymistä edistäviä palveluja ja toimenpiteitä.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella.

Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa syrjäytymisen ehkäisemistä jo ennalta, mahdollisimman varhaista ongelmien havaitsemista ja tukea niiden ratkaisemiseksi.

Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 26.9.2011, lue koko tiedote

Joka päivä satoja uusia työpaikkoja!

Viime päivät eivät ole olleet pelkkää Itellan irtisanomista. Ankeuden keskelle on pulpunnut iloisia työpaikkauutisia.

Viime viikon keskiviikkona konsulttiyhtiö Capgemini tiedotti palkkaavansa tänä vuonna Suomessa 200 uutta työntekijää. Lisäksi yhtiö etsii kymmeniä nuoria lupauksia koulutusohjelmaansa.

Holiday Club Saimaan noin 200 työntekijästä on 122 jo palkattu, työpaikan saa vielä 70-80 matkailualan ammattilaista. Valituissa on13 eri kansallisuutta. Kosolti työpaikkoja syntyy myös yrityksen kumppaniverkostoon.

Maanantaina Valmet Automotive uutisoi, että sähköllä kulkeva urheiluauto Fisker Karma puolestaan tuo tänä vuonna 200 lisätyöpaikkaa Uudenkaupungin autotehtaalle. Tämä siis yrityksessä, joka moneen kertaan tuomittu auringonlaskun tehtaaksi ylikilpaillulla alalla. Karma käy kaupaksi kuin häkä ja autotehdas tarvitsee lisää väkeä sen tuotantoon.

Länsirannikon työpaikkailoittelu alkoi jo viime viikolla, kun STX Finlandin Rauman telakka kertoi yli 300 miljoonan euron tilauksista. Kaksi huoltoalusta Brasilian öljykentille työllistää jopa 1500 telakkatyöläistä ainakin vuodeksi. Ensi vuonna telakalla on täystyöllisyys.

Lähde: Talouselämä 23.9.2011, lue koko artikkeli

Akateemisille pätkätyöläisille kuntoutusmalli

Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä epävarmuus on useiden tutkimusten mukaan yhteydessä stressiin ja vähentää psyykkistä hyvinvointia. Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarvetta ei kuitenkaan arvioida systemaattisesti työterveyshuollossa eikä työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Kuntoutussäätiön ja Avire-Kuntoutus Oy:n toteuttamassa TUULI-hankkeessa (2008–11) tavoitteena oli löytää akateemisille pätkätyöläisille soveltuvia kuntoutustarpeen arviointikeinoja. Hankkeeseen osallistuneet kertoivat määräaikaisuuteen liittyvän epätietoisuuden haittaavan työssä jaksamista. Hieman vajaa kolmasosa koki tämän haittaavan paljon. Selvä enemmistö raportoi työn henkisen kuormituksen ongelmista.

Osallistujat kokivat, että kuntoutusinterventio kohensi heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan sekä vahvisti psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja stressin hallintaa. Myös työkyvyn koettiin kohentuneen.

Lähde: Kansaneläkelaitos 23.09.2011, lue koko tiedote

Tutustu myös: 

Ministeriö oikoo käsityksiä CV-netistä

Työ- ja elinkeinoministeriö pitää harhaanjohtavina väitteitä, joiden mukaan niin sanotun CV-netin tekeminen olisi pakollista työttömyysturvan menettämisen uhalla.

– CV-netin laatiminen on vapaaehtoista, eikä sitä sisällytetä työnhakijaa sitovaan työllistymissuunnitelmaan, ellei niin yhdessä työnhakijan ja TE-toimiston kanssa sovita, ministeriö painottaa.

Työllistymissuunnitelma laaditaan TE-toimistossa yhdessä työnhakijan kanssa. Sen tavoitteena on mahdollisimman nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja siinä sovitaan yhdessä työnhakijan kanssa tarkoituksenmukaisista palveluista ja toimenpiteistä.

Suunnitelmaan kirjataan vain sellaisia asioita, joista sovitaan työnhakijan kanssa yhteisesti. Siihen voidaan sisällyttää myös CV-netti-esittelyn tekeminen.

Työnhakija hyväksyy työllistysmissuunnitelman allekirjoituksellaan ja sen jälkeen suunnitelma on sitova ja edellyttää, että työnhakija noudattaa siihen kirjattuja asioita.

– Työllistymissuunnitelman sitovuudesta kerrotaan työnhaun alkaessa, työllistymissuunnitelmaa laadittaessa sekä aina sitä päivitettäessä. Jos työnhakija laiminlyö työllistymissuunnitelmaan kirjatut asiat ilman pätevää syytä, hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen yleensä määräajaksi, ministeriö painottaa.

CV-netin uskotaan auttavan ja nopeuttavan työhakua ja toisaalta työntekijän etsimistä. CV-netissä työnhakija esittelee itsensä, osaamisensa, vahvuutensa ja työtoiveensa vapaamuotoisesti. Työnantaja puolestaan löytää nopeasti tarvitsemansa työntekijän CV-netissä olevien kuvausten perusteella.

CV-netissä työnhakija laatii esittelynsä itse ja päättää, mitä tietoja siihen sisällyttää. CV-netissä voi esiintyä ilman julkisesti näkyvää nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta. Ensi vuoden puolella CV-netti-esittelyjä pääsevät lukemaan vain vahvalla tunnisteella rekisteröityneet työnantajat.

Lähde: Verkkouutiset 22.9.2011

Pakkoyrittäjyys yleistyy Suomessa rajusti

Suomen työelämään on syntynyt viime vuosina uudenlainen ilmiö: yritykset vähentävät henkilöstöä, ja työntekijät joutuvat työllistämään itse itsensä.

Ilmiötä kutsutaan pakko- tai näennäisyrittäjyydeksi, neutraalimmin itsensä työllistämiseksi.

Tilastokeskuksen mukaan yhden hengen yrityksiä on Suomessa nyt noin 150 000. Määrä kasvoi erityisesti edellisen taantuman aikaan.

”Tämä on suurempi työelämän muutos kuin pätkätöiden lisääntyminen. Ja myös kansainvälinen trendi”, sanoo työelämän tutkija, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta.

Freelancer-ilmiö alkoi kulttuurista ja viestinnästä. Nyt se leviää uusille aloille.

”Selvimmin se näkyy nyt rakennus- ja kuljetusalalla ja lastenhoidossa. Hirvittää ajatellakin, minkälaisia sopimuksia toiminimille pakotetut perhepäivähoitajat tekevät kuntien kanssa”, Suoranta sanoo.

Työnantajalle palkkion maksaminen tulee palkkaa halvemmaksi. Itsensä työllistäjät maksavat oman sosiaaliturvansa, yrittäjäeläkkeen, eikä heillä ole työterveyshuoltoa.

Lähde: Helsingin Sanomat 22.9.2011, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit Uudemmat artikkelit »