MyJobCafe.net

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2010 lopussa työttömänä olleista yli puolet oli työttömänä myös vuotta aiemmin. Töissä työttömistä oli ollut reilu neljännes ja opiskelemassa alle 10 prosenttia. Työelämästä työttömiksi siirtyneiden osuus oli pienempi vuosiin 2008 ja 2009 verrattuna. Työssäkäyntitilaston tieto työttömyydestä perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteriin.

Vuonna 2010 työllisen miehen riski joutua työttömäksi oli 3,6 ja naisen 3,0 prosenttia. Suurin työttömyysriski oli 18–24 -vuotiailla (4,8 %) ja 55 vuotta täyttäneillä miehillä (4,5 %). Miesten riski joutua työttömäksi oli kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin naisten, ja ero oli suurin juuri nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa.

Suurin työttömyysriski oli rakentamisessa (8,2 %), teollisuudessa (7,5 %) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (6,9 %). Pienin riski taas oli sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (1,5 %) ja rahoitustoiminnassa (2,2 %). Maakunnittain tarkasteltuna suurin riski joutua työttömäksi oli Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Lähde: Tilastokeskus 29.6.2011, lue koko tiedote

ICT-toimialan yritysjohtajista lähes 60 % ilmoittaa kannattavuuden parantuvan, mikä kertonee markkinatilanteen paranemisesta sekä mahdollisesti jatkossa paremmista hinnoista ja katteista mynnissä.

Puolet ICT-alan yritysjohtajista näkee henkilöstön määrän kasvavan ja vain 6 % kertoo työntekijöiden määrän vähenevän. Eniten vaihtelua henkilöstömäärien kehityksessä on suurissa yrityksissä. Henkilöstömäärien kehityksen kärjessä ovat Pirkanmaa, Lappi ja Satakunta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti pysyy vaihtelevana. Helpoimmaksi se koetaan lähitulevaisuudessa Oulun ja Turun alueilla.

Turun alueen ICT-alan yrityksistä 73 %:ssa suhdanteet kehittyivät viimeisen vuoden aikana paremmin tai odotetusti. Tulevien 12 kuukauden suhdannenäkymien odotetaan paranevan noin 40 %:ssa alan yrityksistä. Henkilöstömäärä  kasvanee 35 %:ssa alan yrityksessä ja pysynee ennallaan 44 %:ssa seuraavien 12 kuukauden aikana. ICT-yritysjohtajista 13 % arvioi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantuneen ja 61 % arvioi sen toteutuneen odotetusti. Seuraavan vuoden aikana kolmannes näkee ammattilaisten saatavuuden paranevan ja miltei puolet sen pysyvän ennallaan.

Lähde: Turun kauppakamari, ICT-barometri 2011, lue koko tiedote.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomesta on vähitellen muodostunut gateway eli porttikäytävä Venäjän markkinoille. Tätä ovat edesauttaneet muun muassa Suomen sijainti Venäjän naapurissa ja kokemus venäläisten kanssa toimimisesta. Suomen asemaa astinlautana Venäjän markkinoille on tutkinut KTM Eemil Kukkola.

Kukkolan mukaan strateginen logistinen osaaminen on merkittävä kilpailuedun lähde Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Logistiikan lisäksi suomalainen kilpailuedun lähde on erityisesti palvelujen markkinointiin liittyvä markkinointiosaaminen. Myös Suomen pitkä perinne Venäjän kauppakumppanina näkyy kohdemaan kulttuurin tuntemisena.

Suomalaisten yritysten osaamisen painopiste on erityisesti strategisissa kysymyksissä, kuten toimitusketjujen kokonaisvaltaisessa hallinnassa ja erilaisten verkostojen hyödyntämisessä. Kukkolan mukaan Venäjällä eduksi yritykselle on myös ketterä, differointipainotteinen strategia.

– Lisäksi läsnäolo Venäjällä on tärkeää. Yrityksellä on hyvä olla tytäryhtiö tai muu toimipiste Venäjällä, Kukkola toteaa.

Lähde: Turun yliopisto / Turun kauppakorkeakoulu 21.6.2011, lue koko juttu.

Tutustu myös:

• 2.8.2011 KOULUTUSESITTELY: Tulevaisuuden työ Venäjän kaupassa?

Työttömyys alenee yhä hitaasti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa 19 800 työtöntä työnhakijaa. Toukokuun aikana työttömien määrä väheni 800 henkilöllä. Viime vuoden toukokuusta määrä väheni 1 500 henkilöllä eli 6,9 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 10,1  prosentilla.

Toukokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa lähes edellisen vuoden tasolla 8,3 % (8,8 %, 5/2010) toisin kuin koko maassa, jossa se aleni lähes prosenttiyksiköllä: 8,2 % (9,1 %, 5/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu kovana koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on ollut pitkään selvästi maan nopeinta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.6.2011, lue koko katsaus

Kevään yhteishaussa autoalalle haki 12 750 nuorta. Hakijoista yli 3 500 halusi ensisijaisesti autoalalle. Viime vuoteen verrattuna sekä aloituspaikkojen että hakijoiden määrä kasvoi selvästi. Tänä syksynä autoalalla on 2 181 aloituspaikkaa.
Käytännössä viime vuosina autoalalle valmistuneista kaikki ovat työllistyneet; jos eivät autoalalle niin jollekin sen lähialoista. Myös jatkossa valmistuneille riittää töitä, sillä autoalalta eläköityy vuosittain noin 1 000 ammattilaista. Tällä hetkellä autoalalla työskentelee 27 300 ammattilaista.

Autoalan aikuiskoulutusta toteutetaan Autoalan Pätevöitymisohjelman APOn avulla. APO on täydennyskoulutusohjelma, jonka avulla työntekijä voi pätevöityä omassa ammatissaan ja edetä urallaan vaativampiin tehtäviin. Autoalan Pätevöitymisohjelma on Suomessa ainutlaatuinen, sillä muilla aloilla ei ole vastaavaa täydennyskoulutusväylää. Viime vuonna Suomessa suoritettiin aikuiskoulutuksen piirissä ennätykselliset 810 autoalan tutkintoa. Edellisvuodesta tutkintojen määrä nousi 5,6 prosenttia. Näyttötutkintojärjestelmä tuli autoalalle vuonna 1994 ja sen jälkeen on suoritettu kaikkiaan 7 468 perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa.

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus 20.6.2011, lue koko tiedote

Joka kuudes yrittäjä lähestyy eläkeikää. Asiakastiedon tutkimus kertoo, että nuoria yrittäjiä kyllä löytyy, mutta heitä kiinnostavat osittain eri toimialat kuin eläköityviä konkareita.

Kaikista suomalaisista yrittäjistä joka kuudes on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle eli noin 58 000 yritystä tarvitsee toiminnalleen jatkajan. Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimus osoittaa, että kiinnostusta yrittämiseen nuorilta kyllä löytyy eli useimpien yritysten toiminnan jatkuminen on todennäköistä.

Viime vuonna yritysten perustajista lähes kaksi kolmasosaa oli korkeintaan 40-vuotiaita. Nuorten kiinnostus ja väistymässä olevien yrittäjien edustamat toimialat eivät silti täysin kohtaa. Eniten sukupolvenvaihdosta lähestyviä yrityksiä on kiinteistöalalla ja kaupassa, mutta nuorten suosikkitoimialoja ovat viime vuosina olleet kauppa ja rakentaminen. Jos kiinteistöyhtiöille ei löydy jatkajia, voi alalla olla edessä keskittyminen nykyistä harvempien toimijoiden käsiin.

Suomessa perustetaan vuosittain yli 30 000 uutta yritystä. Vuonna 2008 alkanut taantuma taittoi parhaan terän aloitusmääristä, mutta nyt ne ovat jälleen kääntyneet kasvuun. Erityisen paljon uusia nuoria yrittäjiä on Juko Leinon ja Atte Hännisen tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

Uusillakin yrittäjillä on jo hankittuja kannuksia

Varsin suurella osalla uutta toimintaa aloittavista yrittäjistä on joko ammatissa toimimisen tai yrittämisen kautta syntynyttä kokemusta. Esimerkiksi vuonna 2010 perustetuista yrityksistä 41 prosentilla oli vähintään yksi vastuuhenkilö, jolla oli aiempaakin yrittäjätaustaa. Saman toimialan yrittäjäkokemusta löytyi lähes joka kuudennen yrityksen päätöksentekijöistä. Aiempi kokemus samasta toimialasta on yleisintä kiinteistöbisneksessä ja harvinaisinta kaupanalalla ja teollisuudessa

Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 20.6.2011, lue koko tiedote