Kuukausittaiset arkistot: Tou 2011

Konkurssien määrä kasvoi lähes 7 prosenttia tammi-huhtikuussa 2011

Tammi–huhtikuussa pantiin vireille 1 091 konkurssia, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 4 816, mikä on 596 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi tammi–huhtikuussa teollisuutta sekä maa-, metsä ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät rakentamisen päätoimialalla.

Lähde: Tilastokeskus 31.5.2011, lue koko tiedote

TEM: Työllisyys kohenee, uudet työpaikat pääosin palvelualoille

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan talouskasvu jatkuu kohtuullisen hyvänä, työllisyys kohenee, työvoimaosuudet nousevat taantumaa edeltäneelle tasolle ja työttömyysaste laskee 7 prosenttiin.

Viime aikojen vahva talouskasvu jatkuu kohtuullisen hyvänä. Investointien kasvun odotetaan käynnistyvän tänä vuonna huolimatta kapasiteetin lievästä vajaakäytöstä. Suomalaisten kulutus ja kuluttajien luottamus on pysynyt hyvänä. Kulutuskysynnän kasvua hillitsevät reaaliansioissa tapahtuva lievä lasku ja julkisen talouden tasapainottamispaineet.

Vuonna 2011 työllisyyden odotetaan kohenevan yhteensä noin 30 000:lla ja vuonna 2012 edelleen 25 000:lla. Uusia työpaikkoja syntyy pääosin palveluelinkeinoihin. Työllisyyden nousua hidastaa mm. yrityksissä oleva vajaatyöllistetty henkilöstö, jonka käyttöä tehostetaan ensin ennen uuden työvoiman hankintaa. Työllisyyskehitystä hidastavat myös väestön ikääntyminen, sekä julkisen talouden edessä oleva tasapainottaminen.

Työvoiman saatavuustilanteen arvioidaan olevan heikompi jo vuoden kuluttua. Työttömyyden kestot ovat pidentyneet ja työttömissä on runsaasti henkilöitä, joiden työllistettävyys avoimille työmarkkinoille on taantuman aikana heikentynyt. Saatavuusongelmia ennakoidaan erityistesti Uudellemaalle, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin.

Lähde: TEM:n lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2011, lue koko tiedote

Rakennusalan diplomi-insinöörejä ei näy kortistossa

Rakennusalan diplomi-insinöörit ovat kysyttyä väkeä työmarkkinoilla.

”Rakentamisalan diplomi-insinööreillä on viimeiset kymmenen vuotta käytännössä vallinnut täystyöllisyys”, kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski Suomen Rakennusinsinöörien Liitosta RIL:stä toteaa.

RIL on selvittänyt vuosina 1990–2010 valmistuneiden 3680 kiinteistö- ja rakentamisalan diplomi-insinöörin opintojen sisällön kolmessa eri yliopistossa.Kaikista valmistuneista 2130 eli yli puolet valmistui TKK:lta, nykyisestä Aalto-yliopistosta. TTY:ltä valmistui hieman yli 1090 ja Oulun yliopistosta 570 diplomi-insinööriä tutkitulla ajanjaksolla.

Suosituimmat pääaineet olivat rakentamistalous 670 ja talonrakennus 570 diplomi-insinöörillä. Samat opintosuunnat olivat suosituimpia myös sivuaineina, tosin toisin päin eli suosituimpana oli talonrakennus. Kaikkiaan opiskelijat olivat luoneet itselleen yli 500 erilaista pääaine-sivuaine -yhdistelmää.

”Yhdistelmien valtava määrä heijastelee alan monipuolisia uramahdollisuuksia”, Vehmaskoski toteaa.

Lähde: Tekniikka&Talous 31.5.2011, lue koko artikkeli

Matkailu- ja ravintolapalveluiden kysynnän kasvu jatkuu

Hotelli-, ravintola- ja matkailupalveluiden kysyntä piristyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös kuluvana vuonna. Vaikean laman jäljet näkyvät sektorilla yhä ja palvelujen kysyntä saavuttaa vuoden 2007 tason vasta vuonna 2013. Myös työpanoksen kysyntä jatkoi laskuaan, koska 2008–2009 alentunut työn tuottavuus kääntyi viime vuonna jälleen selvään nousuun. Työtuntien määrä lähti kuitenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä jo hienoiseen nousuun.

Ravintolatoiminnan pääsektoreista parhaiten menestyivät pikaruokaravintolat, joissa sekä myynnin arvo että määrä kasvoivat – osin tarjonnan selvän lisääntymisen takia – selvästi. Myös anniskeluravintoloiden ensimmäisen vuosipuoliskon negatiivinen myynnin arvon ja volyymin kehitys taittuivat lieväksi nousuksi 2010. Catering-yritykset muodostivat kuitenkin poikkeuksen ravitsemistoiminnan yleiskehitykseen: sekä tammi-kesäkuussa että heinä-joulukuussa oli pudotusta sekä myynnin arvossa että sen määrässä.

Hotellien majoitusmyynti, jonka kehitys oli sekä arvoltaan että määrältään lievästi negatiivinen vielä tammi-kesäkuussa, kääntyi jyrkkään nousuun toisella vuosipuoliskolla. Viime vuonna myynnin arvo ja etenkin määrä olivat jo selvässä kasvussa.

Alan palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan tänä vuonna viimevuotista voimakkaammin. Positiivista kehitystä vauhdittavat viime heinäkuussa toteutunut ravintolaruoan arvonlisäveron alentaminen, kotitalouksien säästämisasteen ennakoitu lasku ja yleinen talouskasvun jatkuminen. Myös ensi vuosi näyttää alan kannalta ennakoidun yleisen talouskehityksen valossa kohtuulliselta. Kasvuvauhdin jonkinasteinen hidastuminen kuluvasta vuodesta on kuitenkin todennäköistä. 

Lähde: www.mara.fi 17.3.2011, lue koko tutkimus: Suhdanne 1/2011. Matkailu- ja ravintola-alan näkymät (pdf)

EK: Suhdanteet pysyivät ennallaan toukokuussa

– Tuotanto-odotukset ovat myönteiset, ja kesäkuukausille odotetaan yleisesti tuotannon kasvua. Tilauskirjat ovat lähellä normaalitasoaan. Valmiiden tuotteiden varastot pysyivät ennallaan eli vähän normaalia korkeampina, sanoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Rakentamisen luottamusindikaattori on elpynyt hiljalleen. Tilauksien arvioitiin laskeneen toukokuussa vähän normaalin tason alapuolelle. Henkilöstön määrää koskevat odotukset sen sijaan nousivat keskiarvolukujen yläpuolelle.

Yksityisten palvelujen luottamus oli toukokuussa vahva. Myyntimäärät lisääntyivät kevään aikana, ja kasvun uskotaan jatkuvan myös kesällä. Suhdannetilanne on kohentunut yleisesti alkuvuoden kuluessa.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori säilyi toukokuussa ennallaan. Myynti on kasvanut tasaisesti alkuvuoden aikana, ja myyntinäkymät ovat edelliskuukausien tapaan valoisat. Varastot ovat vähän tavanomaista täydemmät.

Lähde: Elinkeinoelämän keskuslitto 27.5.2011, lue koko tiedote

Teknologiateollisuus huolissaan: Nousu ei näy työpaikkoina Suomessa

Teknologiateollisuuden liikevaihto on kääntynyt selvään kasvuun niin Suomessa kuin ulkomaillakin, mutta tämä ei näy uusina työpaikkoina alan yrityksissä Suomessa. Sen sijaan ulkomailla suomalaisyritykset ovat tänäkin vuonna palkanneet lisää väkeä.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tilanne on toinen. Turusen mukaan näissä maissa yritykset ovat palkanneet lisää väkeä myös kotimaassa. Turusen mukaan tämä johtuu poliitikkojen järkevistä päätöksistä.

Turunen toivoo, että kokemuksista otettaisiin oppia, kun Suomessa parhaillaan rustataan hallitusohjelmaa.

Teknologiateollisuus ry:n tilastojen mukaan vuoden 2008 huipputilanteesta teknologiateollisuuden jäsenyritykset ovat vähentäneet Suomessa yli 40 000 työntekijää. Myös ulkomailla määrä väheni vuonna 2009, mutta se kääntyi nousuun jo viime vuonna, ja tänä vuonna nousu on edelleen jatkunut.

Suomessa työntekijöiden määrä on pysynyt tänä vuonna ennallaan. Näin siitä huolimatta, että liikevaihto myös Suomessa on selvästi kasvanut. Ala työllistää nyt Suomessa 290 000 henkeä ja muissa maissa 306 000. Ulkomaisesta työvoimasta yli 60 prosenttia on kehittyvissä maissa. Pelkästään Kiinassa ja Intiassa on yhteensä 96 000 henkeä, kun määrä kaksi vuotta sitten oli alle 70 000.

Lähde: Tekniikka&Talous 27.5.2011

STX Finland saa tukea uuden Viking Linen rakentamiseen

Telakkayhtiö STX Finland saa tukea uuden Viking Linen matkustaja-aluksen rakentamiseen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puoltaa 11 miljoonan euron innovaatiotuen myöntämistä STX Finlandille.

Innovaatiotukea voidaan myöntää uuden aluksen kehittämiseen ja suunnitteluun. Tukiehtoihin kuuluu, että alus on rakennettava Suomessa ja että tukea hakeva yritys on rekisteröity Suomeen.

STX:n hakema innovaatiotuki liittyy uuden Viking Linen polttoaineena käyttämään luonnonkaasuun ja sen ympäristöystävällisyyteen. STX arvioi, että luonnonkaasun käyttäminen voisi jatkossa tuoda yhtiölle hyvän kilpailuvaltin telakkateollisuuden vaikeassa nykytilanteessa.

Lähde: Yle uutiset 26.5.2011, lue koko artikkeli

Loppu lorvailulle: ”Eikö kotona opeteta työntekoa?” vs. ”Keppiä jo riittävästi”

Nyt loppui välivuosien vietto! Elinkeinoelämä on kyllästynyt nuorten lorvailuun koulun jälkeen, kun joka neljäs uusi ylioppilas ei edes pyri opiskelemaan kirjoitusten jälkeen. Työuria haluttaisiin pidentää myös niiden alkupäästä. – Eikö nuorille opeteta kotona työntekoa, jos välivuosi tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, kysyy EVA:n johtaja. – Jos ei ole valmis antamaan omaa panostaan yhteiskunnassa, ei pidä odottaa saavansa hirveästi, sanoo EK:n johtaja.

Opiskelijajärjestön edustaja muistuttaa nuorten välivuosilorvailua arvostelleita elinkeinoelämän johtajia siitä, että nykypäivän nuoret joutuvat kilpailemaan opintopaikoista aivan toisin kuin herrojen nuoruudessa.

Lähde: Taloussanomat 26.5.2011, lue artikkeli 1 ja artikkeli 2

Tuplapalkka? Katso kannattaako koulunkäynti

Koulutus ei aina kannata – joskus myös vähemmällä koulunpenkin kuluttamisella voi päästä hyville palkoille. Toisinaan taas tutkinto tuplaa palkan. Taloussanomat selvitti mikä on tutkinnon arvo työmarkkinoilla: miten paljon lisää ammattitutkinto, maisterin tai tohtorin paperit tuovat ylioppilastutkinnon päälle. Katso myös, millä aloilla tutkinto nostaa eniten ja millä vähiten palkkaa – yli 250 ammatin lista.

Lähde: taloussanomat 26.5.2011, lue koko artikkeli

Koskaan ei ole myöhäistä – valitse tästä uusi ammatti

Yksi ammatti ei riitä enää eläkeikään, sanotaan. Eikä koskaan ole liian myöhäistä vaihtaa alaa. Mutta pitääkö se paikkaansa? 30+-ikäinen löytää kyllä uuden työn, mutta entäpä 50+-ikäinen. Katso, miltä aloilta löytyy aina töitä ja myös eri-ikäisille ihmisille.

Suhdanteet ja koulutuspolitiikka liikuttavat suuria määriä työväestöä toimialalta toiselle. Yksittäiset ihmiset tekevät myös varsin erikoisia ja rohkeita hyppäyksiä ammatista toiseen.

1. Palveluala: sisääntulo- tai jäähdyttelyala

Jos kaipaa nopeasti työtä, joka ei välttämättä vaadi ammattikoulutusta, kannattaa suunnata palvelualalle. Palvelualan työt sopivat tyypillisimmin 20–30-vuotiaille, jotka opiskelevat työn ohessa. Se näkyy ikärakenteessa: Suurimmalla alalla vähittäiskaupassa 57 prosenttia työntekijöistä on alle 35-vuotiaita, kaikilla toimialoilla 32 prosenttia, Palvelualojen ammattiliiton Pamin tutkimus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Antti Veirto kertoo.

2. Kolmivuoroja sote-töissä

Mene terveydenhuollon ja sosiaalialan töihin, jos kolmivuorotyö ei ole ehdoton ”ei”. Alalta löytyy töitä varmasti myös 20 vuoden päästä. Käytännössä kaikkiin alan töihin vähintään toisen asteen koulutus. Mitään ylärajaa aikuiskoulutuksessa ei ole: esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksesta on valmistuttu 59-vuotiaana. Koulutus antaa perusvalmiudet työhön, mutta hoitotyön oppiminen vaatii useamman vuoden työtä, mikä kannattaa ottaa huomioon ammatinvaihtajan työvuosissa, kertoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

3. Kädet käyttöön rakennusalalla

Putkiasentajista ja muista talotekniikan ammateista on jäämässä paljon porukkaa eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Myös maalarit ovat vanhenemassa, ja uutta porukkaa tarvitaan lisää – mikäli rakennusalan työmarkkinat säilyvät työlainsäädännön piirissä, Rakennusliiton järjestösihteeri Jukka Asikainen kertoo.

Maalausala on nyt erityisesti naisten suosiossa. Työkoneiden kuljettajiakin, muun muassa nosturinkuljettajia, on jäämässä eläkkeelle. Kaikenikäisiä alanvaihtajia ja ihmisiä, joita kädentaidot kiinnostavat, tulee alalle jatkuvasti aikuiskulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen kautta.

Useimmiten suhdanteet heittävät rakennusalalle väkeä kuljetusalalta ja päinvastoin, esimerkiksi maanrakennus- ja kaivinkoneiden kuljettajiksi.

Lähde: Taloussanomat 25.4.2011, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit