Kuukausittaiset arkistot: huhtikuu 2011

Työttömyys alenee yhä hitaasti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 21 500 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 1 400 henkilöllä. Viime vuoden maaliskuusta määrä väheni 1 500 henkilöllä eli 6,7 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 9,4 prosentilla.

Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2011, lue koko tiedote

TEM: Lomautusten väheneminen jatkui maaliskuussa

Maaliskuussa 2011 työttömien työnhakijoiden määrä laski 25 700:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli maaliskuun lopussa yhteensä 247 500 työtöntä työnhakijaa. Tiedot ilmenevät 28.4.2011 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 28.4.2011, lue koko tiedote

EK: Luottamusindikaattoreissa vain pientä väreilyä

Valmistuotevarastojen kasvu painoi huhtikuussa hieman teollisuuden luottamusindikaattoria. Huhtikuun saldoluku on +7, kun indikaattori oli maaliskuussa kohonnut tasolle +11.

Pitkän aikavälin keskiarvo on +3, joten pienestä laskustaan huolimatta teollisuuden luottamus on vähän keskimääräistä vahvempaa. Luottamusindikaattorit kuvaavat suhdannetilannetta kyselyhetkellä.

Tuotanto-odotukset olivat huhtikuussa yhä varsin myönteiset, ja kasvun ennustetaan jatkuvan loppukeväällä ja alkukesällä.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 27.4.2011, lue koko tiedote

Väitös: Työntekijöiden ammatti-identiteetit muovautuvat työn sisällön muuttuessa

Kokeneiden ammattilaistenkin ammatti-identiteetti voi muuttua työn muutostilanteissa. KTM Marjo Kumpulan väitöstutkimus osoittaa, että jotkut ammatti-identiteetin ulottuvuudet muovautuvat helpommin kuin toiset ja että ihmiset eroavat siinä, millaisia selviytymiskeinoja he käyttävät muutostilanteissa.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 23 kirjoitelmasta, 10 työntekijän haastattelusta sekä kyselystä, johon vastasi 686 vakuutusalan työntekijää eri puolelta Suomea.

Vanhemmat työntekijät ovat tulleet alun perin vakuutusvirkailijoiksi ja palvelukulttuurin muututtua heidän on pitänyt muuttua asiakaspalvelijoiksi. Tällä hetkellä vallitsevaan asiakaspalvelijan identiteettiin eri ulottuvuuksineen kohdistuu kuitenkin lukuisia muutospaineita. Väitöstutkimuksen mukaan yhä useammin työntekijöiltä kaivattaisiinkin asiakaspalvelijan sijasta finanssialan myyjän identiteettiä. Tällaisen myyntiosaamisen kasvanutta tarvetta on nähty myös monissa muissa ammateissa.

Työntekijät reagoivat ammatti-identiteettinsä muutospaineisiin erilaisin keinoin. Näitä vakuutusalalla ovat sopeutuminen, koulutususko, sinnitteleminen ja vetäytyminen.

Ammatti-identiteettien muutostarpeet eivät koske vain vakuutusalaa, vaan muutostarpeita on esimerkiksi hoitoalalla, pankkisektorilla, julkishallinnossa, opetusalalla ja vaikka muuttuvassa yliopistomaailmassa.

Lähde: Turun yliopisto 20.4.2011, lue koko tiedote

Rakennusteollisuus Ry: Rakentaminen lähestyy normaalitasoa

Rakentaminen kasvoi viime vuonna 5 prosenttia, ja saman verran kasvua on odotettavissa myös täksi vuodeksi. Talonrakennustöitä aloitetaan lähes 40 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Viime vuonna puolella kasvanut asuntotuotanto säilyy vilkkaana, mutta toimitilarakentamisen määrä on edelleen alle normaalitason. Infrarakentamisen volyymit ovat jäämässä jälleen vähäisiksi.

Rakennustoiminnan työllisten määrä oli viime vuonna vielä hieman edellisvuotta pienempi, mutta alan työttömyys alkoi vähetä. Tänä vuonna alan arvioidaan työllistävän yhteensä 175 000 henkilöä. Tilastoissa ei ole mukana ulkomainen työvoima. Sen käyttö on yleistynyt jo vuosia lähinnä Helsingin seudulla ja lievittänyt alueen työvoimaniukkuutta. RT:n syksyllä 2010 tekemän kyselyn mukaan Uudenmaan talonrakennustyömailla ulkomaisen työvoiman osuus oli neljänneksen ja koko maassa noin 15 prosenttia.

Lähde: Rakennusteollisuus RT Ry 19.4.2011, lue koko  tiedote

Kunta-alan työt tutuksi kesätöissä

Tänä kesänä kuntien ja kuntayhtymien kesätöissä työskentelee noin 40 000–45 000 nuorta kesätyöntekijää. Määrä on sama kuin aiempinakin kesinä.

Kuntien kesätöitä selvitettiin KT:n tiedustelulla maaliskuussa.  Kaksi kolmesta kesätyöntekijästä työllistyy kuntien ja kuntayhtymien työpaikoille.

Kunnat rekrytoivat nuoria kesätyöntekijöitä muun muassa toimistotöihin, puistotöihin, liikuntapaikkojen kunnossapitoon, lasten ja nuorten ohjaustehtäviin leireille ja leikkipuistoihin, kirjastoihin ja oppaiksi. Kesätyöntekijöitä palkataan avustaviin töihin myös sairaaloihin, terveyskeskuksiin, vanhuspalveluihin ja päiväkoteihin. Opiskelijoita palkataan vuosilomasijaisuuksiin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialalle, ravitsemuspalveluihin sekä ympäristö- ja teknisen alan töihin.

Lähde: KT Kuntatyönantajat, 15.4.2011, lue koko tiedote

Tuore katsaus: kasvuyritykset työllistämisen moottoriksi

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 14.4.2011 ensimmäisen kasvuyrityksiä tarkastelevan katsauksen. Kasvuyrityskatsaus 2011 tehtiin, jotta käytössä olisi tähänastista tukevampaa tietopohjaa kasvuyrityksistä ja niiden merkityksestä taloudelle politiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten.

TEM on lanseerannut nopeaa kasvua kansainvälistymällä tavoittelevien yritysten tueksi pilotointivaiheessa olevan Kasvuväylä-ohjelman. Ohjelmalla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan yrityspalvelujen saatavuutta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 14.4.2011, lue koko tiedote

Työryhmä esittää lisäystä sosiaali- ja terveysalan ja vähennystä kulttuurialan koulutukseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen eri alojen koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Koulutusta lisättäisiin sosiaali- ja terveysalalla ja vähennettäisiin erityisesti kulttuurialalla. Vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla 2020-luvulla. Tavoitteena on ollut tasapaino eri alojen välillä tilanteessa, jossa työmarkkinoille tulevien määrä on aiempaa pienempi. Esitys luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 13.4.

– Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret myös työllistyvät opintojen jälkeen. Määrän lisäksi on parannettava laatua: työelämäyhteyksiä on syytä tiivistää kaikilla koulutuksen asteilla. Tämän varmistamiseksi opintojen jälkeinen työllistyminen aiotaan ottaa yhdeksi indikaattoriksi mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin, Virkkunen sanoo.

Ennakoidun työvoiman tarpeen ja nuorisoikäluokkien välinen erotus on keskimäärin noin 6 300 henkilöä vuodessa. Työryhmä on tehnyt esityksensä edesauttamaan tasapainoista työllisyyskehitystä haastavan väestökehityksen oloissa. Ehdotuksissa tavoitellaan samanaikaisesti hyvää kansainvälistä kilpailukykyä ja hyvinvointipalveluiden saatavuutta.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.4.2011, lue koko tiedote

Vailla korkeakoulupaikkaa olevat etusijalle valinnoissa

Yliopistojen opiskelijavalinnat kokevat suuren muutoksen lähivuosina. Turussa tiistaina vieraillut opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) esitteli yliopistojen opiskelijavalintoihin liittyviä uusia suuntaviivoja. Jatkossa entistä suurempi osuus saa koulutuspaikan suoraan todistusvalinnalla.

Opintojen uudistussuunnitelmille on asetettu monia tavoitteita. Vielä ei ole täysin selvää, ovatko ne keskenään yhteen sovitettavissa vai vallitseeko niiden välillä ristiriitoja.

Ehkäpä tärkeimmät muutokset ehdotuksessa liittyvät kuitenkin todistusvalinnan lisäämiseen ja erilaisten kiintiöiden käyttöönottoon. Todistusten painoarvoa valinnoissa on tarkoitus lisätä pääsykokeiden kustannuksella.

Ilman korkeakoulupaikkaa oleville suunnitellaan omaa kiintiötä. Korkeakoulussa jo opiskelevat tai tutkinnon suorittaneet puolestaan ohjataan toiseen kiintiöön.

Alan vaihtajille suunnitellaan joustavaa siirtymämahdollisuutta tiedekuntien välillä. Tämän nähdään vähentävän heidän juoksemistaan pääsykokeissa.

Opintojen ohjausta suunnitellaan lisättäväksi. Sitä on tarkoitus laajentaa jo lukioissa. Lisäksi opintoja haettaessa tulevaisuudessa valinta tehdään nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin. Nykymallissahan haun kohde on yleensä tietty pääaine.

Korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmän uudistukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2013.

Lähde: YLE Turku 12.4.2011, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit