Kuukausittaiset arkistot: tammikuu 2011

Anteeksi, olisiko kesätöitä?

On taas se aika vuodesta, kun tuhannet ja taas tuhannet nuoret etsivät itselleen kesätöitä.

Hakemuksia lähetetään sähköpostilla, ja kaavakkeita täytetään yritysten nettisivuilla.

Entisaikaan työpaikalle käveltiin sisään ja kysyttiin hommien perään.Vanha sanonta kuuluukin, että kyllä kysyvälle aina töitä löytyy.

Pitääkö se edelleen paikkansa?

Kävimme viidessä yrityksessä ja kokeilimme.

Lähde: Helsingin Sanomat 27.1.2011, lue koko artikkeli

Työttömyys alenee myös Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2010

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 23 600 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 100 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päättyessä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt vaille töitä.  Viime vuoden joulukuusta määrä väheni 1 200 henkilöllä eli 4,8 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 10,4 prosentilla.

Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 10,3 % (10,5 %, 12/2009) ja koko maassa 10,3 % (11,3 %, 12/2009). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on nyt koko maan tasolla, mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti oli kaikkein hitainta lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee kiihtyvää vauhtia, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kiihtyy lähes koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on selvästi maan nopeinta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2011, lue koko katsaus

Akateemisten työttömyys kasvanut neljänneksen

Korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Turun yliopiston koulutussosiologian professori Osmo Kivisen mukaan Suomessa koulutetaan vuosittain kymmeniätuhansia nuoria aloille, joilla työnsaantimahdollisuudet ovat huonot. Aloituspaikkojen ja työvoimatarpeen epäsuhteesta ollaan huolissaan myös korkeakoulutettujen edunvalvontajärjestössä Akavassa.

– Koko korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä pitäisi uudistaa, sanoo Akavan edunvalvontayksikön johtaja Minna Helle.

Minna Hellen mielestä korkeakouluja tulisi palkita siitä, miten hyvin opiskelijat työllistyvät eikä siitä, kuinka monta ihmistä ne kouluttavat.

Yliopistoissa aloituspaikkoja on Kivisen mukaan liikaa varsinkin humanistisilla ja yhteiskuntatieteen koulutusohjelmilla.

Ammattikorkeakouluissa taas suuri osa insinööreistä, tradenomeista ja taidealojen ammattilaisista ei löydä tällä hetkellä koulutustaan vastaavaa työpaikkaa. Viime ja tänä vuonna valmistuneista insinööreistä noin puolet on työttöminä tai koulutustaan vastaamattomissa töissä.

Ammattikouluista taas valmistuu liikaa muun muassa kauneudenhoitajia ja viestinnän ammattilaisia, kun kysyntää olisi teknologian aloilla, kuten metalliteollisuudessa.

Opetushallituksen tekemä selvitys kertoo, että 2010-luvulla työllisten määrä vähenee erityisesti elintarvikealalla, paperi- ja metsäteollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistusaloilla.

Yliopistoissa koulutuspaikkoja pitäisi selvityksen mukaan lisätä varsinkin kemian ja biotekniikan aloilla.

Ammattikorkeakouluissa koulutusta tulisi suunnata muun muassa luonnontieteisiin ja sosiaali- ja terveysaloille.

LUE LISÄÄ TURUN SANOMIEN TIISTAIN 25.1.2011 TALOUSLIITEESTÄ

Lähde: Turun Sanomat 25.1.2011

Kesätyöhaku ponkaistiin käyntiin JobCafessa

Turun kaupunki tarjoaa tulevana suvena kesätöitä sadoille nuorille, opiskelijoille ja hoitoalan ammattilaisille. Kaupungin kesätyöpaikkatarjontaa esiteltiin kiinnostuneille Kesätyömarkkinat 2011 -tapahtumassa Yliopistonkadun JobCafessa torstaina 20. tammikuuta. 

Kesätöistä olivat JobCafessa kertomassa Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Turun museokeskus, Viherliikelaitos, keskushallinto, Kiinteistöpalveluliikelaitos sekä nuorisoasiasiankeskus.

Kesätyömarkkinoilla myös opastettiin, miten Turun kaupungin tehtäviin haetaan sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta.

Lähde: http://www.turku.fi 21.1.2011, lue koko artikkeli

Kesätyötä tarjolla viimekesäistä enemmän

Kesätyömarkkinat ovat taas piristymään päin. Tulevana kesänä neljännes yrityksistä aikoo palkata enemmän kesätyöntekijöitä kuin viime kesänä. Tavoitteena on, että 130 000 nuorta löytää kesätyöpaikan EK:n jäsenyrityksistä ja pääsee näin hankkimaan käytännön tietoa ja kokemusta työelämästä.

Viime kesänä EK:n jäsenyritykset palkkasivat noin 120 000 nuorta. Kesätyöpaikkojen määrä kasvoi runsaalla 20 000 edelliskesästä. Kesätyöpaikat lisääntyivät suhteellisesti eniten teollisuudessa ja rakentamisessa.

-Kesätyöntekijöistä 81 000 työskenteli palvelualan yrityksissä, 33 000 teollisuudessa ja 6 000 rakennusalalla, kertoo asiantuntija Satu Ågren EK:n koulutus- ja työvoimayksiköstä.

Kaupan ala tarjosi perinteisesti eniten kesätyöpaikkoja nuorille. Kesätyöntekijöistä joka kolmas palkattiin erilaisiin kaupan alan tehtäviin. Joka yhdeksäs kesätyöntekijä sijoittui teknologiateollisuuden yrityksiin tuotanto-, tuotannon tuki- ja toimistotehtäviin. Kiinteistöpalvelut oli kolmanneksi suurin kesätyöntekijöiden työllistäjä. Nuoria palkattiin mm. siivous- ja kiinteistönhoitotehtäviin sekä aulapalveluihin.

Lähde: EK 20.1.2011, lue koko tiedote

Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat koululaisten kesäharjoitteluohjelman jatkamista

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät jäsenliitoilleen, että ne edistäisivät koululaisten työelämään ja yrityksiin tutustumismahdollisuuksia kesäharjoitteluohjelman avulla. Liittojen suositellaan sopivan ”Tutustu työelämään ja tienaa” -mallin toteuttamiseksi tarvittavista muutoksista alakohtaisiin työehtosopimuksiin vuosiksi 2011–2013.
”Tutustu työelämään ja tienaa” -mallin kahden viikon kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta keskusjärjestöt suosittelevat maksettavaksi kertakaikkisena korvauksena 320 euroa.

Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että ”Tutustu työelämään ja tienaa” – ohjelman toteuttamisella ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä. Harjoitteluohjelmaan perustuvat työsuhteet ovat tutustumisluonteisia ja sen laatuisia, ettei kesäharjoitteluohjelman toteuttaminen yrityksessä ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Keskusjärjestöt suosittelevat, että yritykset hyvissä ajoin ennen harjoitteluohjelman toteuttamista huomioivat sen erityisluonteen henkilöstösuunnitelmassa tai muussa yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

Peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu koululaisten ”Tutustu työelämään – tienaa” -kesäharjoitteluohjelma luotiin vuonna 1992. Saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä ja kesäharjoitteluohjelma on vakiintunut osaksi niitä toimenpiteitä, joilla yritykset ovat tarjonneet koululaisille mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin työelämästä, yrityksistä ja niissä olevista työtehtävistä.

Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 19.1.2011

Kuntouttava työtoiminta lisää pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia mutta ei työllistä

Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää lakisääteistä aktivointia pitkäaikaistyöttömille. Sen tavoitteena on parantaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja edistää osallistumista työhallinnon toimenpiteisiin. Työtoiminta on vastikkeellista työtä erilaisilla työpajoilla, kierrätyskeskuksissa, järjestöissä tai vaikkapa kunnan vanhustenhuollon yksiköissä.  Työtoiminnan jakso kestää 3-24 kuukautta, ja sen aikana asiakkaan toimeentulona on työmarkkinatuki/toimeentulotuki sekä 9 euron päiväkorvaus.

Kuntouttava työtoiminta parantaa pitkäaikaistyöttömien arjessa selviytymistä ja jarruttaa syrjäytymistä. Työtoimintajakson aikana työttömien työ- ja toimintakykyä voidaan arvioida, heidän mahdollisia sairauksiaan hoitaa ja heidän selviytymistään taloudellisista vaikeuksista selvittää. Lisäksi toimintapaikan yhteisöön kuuluminen tuo vaihtelua pitkäaikaistyöttömän tilanteeseen, uusia sosiaalisia suhteita ja osallistumisen kokemuksia, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta.

Tulosten mukaan kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kyse on enemmän sosiaalisesta kuin ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tutkimuksessaan THL selvitti, mihin pääkaupunkiseudulla vuosina 2008 ja 2009 kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet 257 pitkäaikaistyötöntä jakson jälkeen siirtyivät. Noin 5 prosenttia heistä siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, kun taas viidesosa (20 prosenttia) siirtyi uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle. Keskimäärin joka kymmenes asiakas siirtyi hoitoon, kuntoutukseen tai työkyvyn arviointiin. Suurin osa palasi työttömiksi. Valtaosa asiakkaista (82 prosenttia) arvioi kuntouttavan työtoiminnan hyväksi ratkaisuksi senhetkisessä elämäntilanteessaan.

Lähde: THL 18.1.2011, lue koko tiedote ja tutkimus

Työvoima kuilun partaalla – uhkaako työvoimapula?

Tänä vuonna eläkkeelle jää runsaat 70 000 suomalaista. Se on toistakymmentätuhatta enemmän kuin vuodessa työmarkkinoille tulevien nuorten määrä. Näin vinoja suhdeluvut ovat yli kymmenen vuotta eteenpäinkin. työikäinen väestö on alkanut vähetä. Koittaako kohta täystyöllisyyden ja työvoimapulan aika?

Artikkelissa näkemyksiään esittelevät:

  • Kehityspäällikkö Jari Kannisto, Eläketurvakeskus
  • Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen, Palkansaajien tutukimuslaitos
  • Johtaja Jaakko Kiander, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
  • Kansantaloustieteen professori Pekka Ilmakunnas, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouskehityksen epävarmuuden takia TS:n haastattelemat tutkijat eivät kovin hanakasti ole täystyöllisyyttä ja työvoimapulaa 2010-luvun Suomeen ennustamassa. Sen sijaan talouden vyönkiristystä ja eläkemaksujen korottamista on tutkijoiden mukaan tiedossa.

Lue lisää sunnuntain 16.1.2011 Turun Sanomista

Työelämän muutokset vaativat eniten nuorilta

Työmarkkinoiden muutokset heijastuvat voimakkaimmin nuorten ikäluokkien työssäkäyntiin ja uranäkymiin. 1970-1980 -luvuilla syntyneistä jopa lähes puolet on tähän mennessä vaihtanut tai joutunut vaihtamaan ammattiaan työmarkkinoiden muutosten takia. Työpaikan toimiala on puolestaan vaihtunut 1960-luvun alussa syntyneillä jo lähes joka toisella. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelman tutkimuksesta.

”Mitä nuoremmista ikäluokista on kysymys, sitä enemmän ja sitä merkityksellisempiä muutoksia on tapahtunut ja tapahtuu tulevaisuudessakin. Tulokset puoltavat johtopäätöstä siitä, että suomalainen työelämä on muuttunut siirtymien työmarkkinoiksi. Erilaiset monensuuntaiset siirtymät yleistyvät edelleen työikäisten keskuudessa”, tutkimusta johtava professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta sanoo.

Nuoret työntekijäryhmät paitsi vaihtavat ammattia myös matkustavat työpaikan ja asuinpaikkakunnan välillä vanhempia työntekijäryhmiä useammin. Vuonna 1973 syntyneistä yli 40 prosenttia käy työssä asuinpaikkakunnan ulkopuolella.
Tutkimusaineistosta käy ilmi myös, että suomalaisen koulutusrakenteen muutos on ollut ennätyksellisen nopea. 1960-luvulla syntyneistä työllisistä enää noin 10 prosenttia on suorittanut ainoastaan perusasteen koulutuksen. 1970-luvulla syntyneistä koulutuksen normi on ollut enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaminen.

”Koulutustaso kertoo samalla suomalaisten työmarkkinoiden vaatimustason nopeasta muutoksesta. Kun niin sanotut jokamiehen työmarkkinat ovat hävinneet, vähän tai ei lainkaan ammatillista koulutusta suorittaneet ovat olleet ja ovat vaikeuksissa työllistyä.”

Lähde: Suomen Akatemia 13.1.2011, lue koko tiedote

Telakkamiehet uskovat työllistyvänsä hyvin

Turun STX:n telakalta on joutunut työttömäksi tai lomautettu kaikkiaan jo noin 1700 työntekijää. Lisää irtisanomislappuja jaetaan kevään aikana. STX aikoo irtisanoa vielä 140 työntekijää ja 40 toimihenkilöä.

Tilanteesta huolimatta levyseppä Eero Turpeinen, 57, istuu luottavaisin mielin Troolin tiloissa.

– Irtisanomiset koskevat lähinnä varustelupuolta, käsitykseni mukaan levysepät kyllä työllistyvät. Odottelen kutsua takaisin töihin ensi syksynä.

–Nyt olen lähdössä koulutukseen. Aion suorittaa hitsausluokkia. Olen huomannut, että jos hankin lisäkoulutusta, voin työllistyä tässä välissäkin lyhyeksi aikaa Turun seudulla.

Turpeisen ratkaisu on hyvin tyypillinen. Suurin osa telakalta työttömäksi tai lomautetuiksi joutuneista ovat hankkineet lisäkoulutusta omalta alaltaan.

Koulutuskoordinaattori Hanna Myllynen Turun TE-toimistosta sanoo, että tähän on pyritty myös heidän koulutusohjauksessaan.

–Lähtökohtana on ollut tarjota pääasiassa omaa ammattitaitoa täydentävää ja ylläpitävää koulutusta. Tarkoituksena on turvata, että telakalla on jatkossakin työntekijöitä, kun tilauksia taas tulee, hän perustelee.

Meriteollisuudessa työskenneille on tarjottu myös alanvaihtokoulutuksia.

–Se ajatus, että levysepän ammatista lähdettäisiin lähihoitajaksi, ei ole saanut tuulta alleen, asiakasvastaava Kimmo Routtu Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta (AKK) kertoo.

Sen sijaan telakkatöistä on haluttu siirtyä muun muassa talonrakennuspuolelle, koti- ja mökkitalkkariksi, vartijaksi, linja-autonkuljettajaksi ja kiinteistönhoitajaksi.

Lähde: Turkulainen 12.1.2011, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit