Paskaduunia vai ei?

900 avointa siivoojan paikkaa, 500 tarjoilijan paikkaa, 300 sekatyömiehen paikkaa… ovatko nämä muka paskaduunia vai miksi näihin töihin ei löydy tekijöitä? Taloussanomat selvitti, millaista on paskaduuniksi haukuttu työ tämän päivän Suomessa, ja mikä siinä mättää.

Prekariaattiaktivisti Eetu Viren käänsi englanninkielisen McJob-sanan paskaduuniksi A-talk-keskusteluohjelmassa neljä vuotta sitten. Nyt koulutusavustajana työskentelevä Viren muistuttaa, että paskaduuni ei ole käsite tieteellisessä mielessä.

Virenin mukaan paskaduuni on epäitsenäistä työtä, jossa on huonot työehdot ja huono palkka. Siitä seuraa sen epämielekkyys.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan avoimien työpaikkojen listan kärjestä voi päätellä mm., että jos haettava paikka on auki pitkään, syy voi olla työn liiallinen vaativuus. Lisäksi työn hakemattomuus voi johtua siitä, että työn vastaanottaminen saattaa heikentää sosiaaliturvaa.

Myytti, jonka Tiainen haluaisi murtaa, on tieto-osaamiseen ylivertaisuus taito-osaamiseen verrattuna; korkeakoulutustan saavan henkilön työnsaantia ei pitäisi haitata CV:ssä oleva sekalainen työ. Se kertoo, että kyseessä on tekevä ihminen. Lisäksi taito-osaamista hän pitää kovana sanana tulevaisuudessa: – Remppaporukka, joka osaa muurarin ja kirvesmiehen työt, tekee helpot sähkötyöt ja siivoaa itse, ei ole työtön.

Lähde: Taloussanomat.fi, lue koko artikkeli