Kuukausittaiset arkistot: marraskuu 2010

Finnairin Vehviläinen: Harkitsemme työn siirtämistä ulkomaille

Työntekijöiden tavoite pitää kiinni nykyisistä työehdoista alkaa tehdä lentoyhtiö Finnairin toiminnan mahdottomaksi, yhtiön toimitusjohtaja Mika Vehviläinen sanoo.

Jos työntekijöiden liitot eivät sopeudu lentoliikenteen nykyiseen kilpailutilanteeseen ja kulutasoon, Finnair harkitsee toimintojen siirtämistä yhtiön ulkopuolelle halvemman työvoiman maihin ja myös työpaikkojen vähennyksiä, Vehviläinen totesi lehdistötilaisuudessa kello 13 jälkeen Helsingissä.

”Pohjimmiltaan on kyse siitä, että ei puhuta vain työehdoista vaan työpaikoista”, Vehviläinen sanoi.

Vehviläisen mukaan liittojen toiminta ”on todella traagista katsoa. Olen erittäin turhautunut vallitsevaan tilanteeseen”.

Lähde: Helsingin Sanomat 30.11.2010, lue koko artikkeli

Ulkomainen rakennustyövoima kasvussa – myös suomalaisrakentajien työllisyys parantunut

Rakennusteollisuus RT toteutti talonrakennustoimialan jäsenyrityksilleen työvoimakyselyn nyt neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Tulokset muodostavat läpileikkauksen työmaiden työvoimasta marraskuun alussa. Yrityksiltä tiedusteltiin muun muassa niiden työmaiden ja työntekijöiden määrää sekä työvoiman rakennetta kyseisellä hetkellä.

”Ulkomainen työvoima näyttää paikkaavan suomalaisia tekijöitä etenkin siellä mistä näistä on puutetta. Täystyöllisyyteen esimerkiksi Uudellamaalla on käytännössä mahdoton päästä, koska työnhakijoiden osaaminen ja tarjolla olevat työtehtävät eivät aina kohtaa tai hakijoiden työkyky voi olla heikentynyt. Lisäksi alueittaiset erot ovat suuria. Tänä päivänä reissumiehet tulevat entistä harvemmin muualta Suomesta ja yhä useammin muista maista”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Työllisyystilanne on parantunut tänä vuonna rakentamisen elpymisen myötä, ja rakennusalan työttömien työnhakijoiden määrä koko Suomessa on 12 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Luvut käyvät ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuisesta työllisyyskatsauksesta.

Lähde: Rakennusteollisuus RT 29.11.2010, lue koko tiedote ja työvoimatiedustelu

 

50 ammattia – täältä ei työ lopu

Ympäristöinsinöörin ja sosiaalityöntekijän ei tarvitse pelätä tulevaisuutta – töitä riittää. Mutta monessa muussakin ammatissa on valoisa tulevaisuus ensi vuosikymmenelläkin. Taloussanomat selvitti tulevaisuuden ammatit. Katso mitkä kymmenen alaa ja 50 ammattia tarjoavat töitä tulevaisuudessa – ja mitä niistä maksetaan.

Tulevaisuuden alat ovat energia- ja ympäristötekniikka, sosiaaliala, terveysala, rakentaminen, markkinointi, myynti, palvelut, liikenne, koulutus ja siivousala.

Pohjana käytettiin opetushallituksen 2000-luvulla tekemiä ennusteita ja tilastokeskuksen materiaalia.

Lähde: Taloussanomat 29.11.2010, lue koko artikkeli

EK: luottamusindikaattorit melko vakaina

Palvelujen ja kaupan luottamus pysyttelivät korkealla tasolla. Teollisuuden luottamus aleni pari pykälää, rakentamisen pysytteli ennallaan.

Teollisuuden luottamusindikaattori laski parilla pisteellä marraskuussa, mutta luottamus on silti hieman keskimääräistä vahvempaa. Tuotanto-odotukset pysyivät marraskuussa edelleen melko hyvinä, ja tuotantomäärien arvioidaan jatkavan melko tasaista kasvua lähikuukaudet. – Sen sijaan tilauskannan arvioidaan hieman heikentyneen edelliskuusta. Tilauksia on tällä hetkellä vähän keskimääräistä niukemmin, sanoo EK:n vastaava ekonomisti Penna Urrila.

Rakentamisen luottamusindikaattori pysyi lähes ennallaan marraskuussa. Tilauskanta pysyi marraskuussa lähes ennallaan. Tilauskirjoja kuvataan yleisesti normaalia ohuemmiksi. Henkilökunnan ei odoteta merkittävästi muuttuvan lähikuukausien aikana.

Palveluyritysten luottamus pysyi hyvällä tasolla marraskuussa, vaikka luottamusindikaattori laskikin aavistuksen. Myynti on jatkanut viime kuukausina nousussa, ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös lähikuukausien aikana. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan parantuneen viime kuukausina selvästi.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori pysyi lähes ennallaan. Myynti on viime kuukausina kasvanut selvästi, ja kasvun arvioidaan jatkuvan talvikautena. Varastojen kuvataan olevan hieman tavanomaista suuremmat.

Luottamusindikaattorit kuvaavat suhdannetilannetta kyselyhetkellä.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 29.11.2010, lue koko tiedote

Elisan tytäryhtiöön yli 400 uutta työpaikkaa

Teleoperaattori Elisan tytäryhtiö Enia palkkaa 450 uutta työntekijää 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Työsuhteet ovat kokopäiväisiä ja vakituisia. Palkattavien työntekijöiden tehtävänä on puhelinmarkkinointi.

Enia on telemarkkinointiin keskittyvä yritys, joka markkinoi Saunalahden liittymiä sekä Elisan palveluja. Yhtiöllä on ennestään 900 työntekijää.

– Meillä on tarve laajentaa toimintaamme. Kokemuksemme ovat hyvät kaikilla paikkakunnilla, joilla toimimme, kertoo Enian toimitusjohtaja Antti Ihanainen.

Uudet työpaikat tulevat Helsinkiin, Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkolaan, Kotkaan, Kouvolaan, Kuopioon, Kuusamoon, Lahteen, Lappeenrantaan, Mikkeliin, Ouluun, Rovaniemelle, Seinäjoelle, Tampereelle, Tornioon ja Vaasaan.

Lähde: STT/Turun Sanomat 29.11.2010

Työvoimapula uhkaa kuljetusalaa

Suomessa tarvitaan lähivuosina noin 5 000 uutta raskaan liikenteen kuljettajaa vuodessa korvaamaan eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä. Uusien kuljettajien saamista alalle vaikeuttaa kuitenkin uusi ajokorttilaki ja EU:n ammattipätevyysdirektiivi. Yhdessä ne ovat nostaneet esimerkiksi kuorma-autokortin hinnaksi jo reilusti yli 4 000 euroa.

Mikäli bc-kortin suorittaa ilman ammattipätevyyskoulutusta, sillä ei vuoden 2013 jälkeen saa enää ajaa ammattimaisesti. Yhdistelmäajoneuvo- ja linja-autokortit taas maksavat omaehtoisesti itsensä kouluttaville nyt jo 6 000–7 000 euroa. Ammattipätevyyden hankkiminen edellyttää 280 tunnin opiskelua, nopeutettuna 140 tunnin rupeamaa.

– Onhan se kallis hinta siitä, että pääsee tekemään töitä, Aikuiskoulutuskeskus JAKK:n Turun koulutussihteeri, Pirjo Hyppönen kuvaa.

Suuri osa ammattikuljettajista koulutetaan aikuiskoulutuskeskuksissa ja ammattikouluissa. Lisäksi moni saa yhdistelmäkortin ja ammattipätevyyskoulutuksen armeijassa.

Nämä koulutusväylät eivät Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n puheenjohtajan, Ahti Myllyksen mukaan riitä kattamaan tulevaa työvoimatarvetta. Uudistukset ovat sulkemassa yhden tärkeimmistä väylistä, mistä uusia kuljettajia on tähän asti alalle tullut.

–  Moni ajoi ennen uudistusta kuorma-autokortin varmuuden vuoksi, Myllys toteaa.

– Kortilla pääsi ajamaan kuorma-autoa ammatikseen ja yritykset opettivat muut ammattiin liittyvät asiat itse. Suuri osa bc-korttien omistajista on myöhemmin kouluttautunut myös yhdistelmä- ja linja-autonkuljettajiksi.

Lähde: Turun Sanomat 29.11.2010, lue koko artikkeli

Työttömyys alenee myös Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2010

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa  20 900 työtöntä työnhakijaa. Lokakuun aikana työttömien määrä väheni 200 henkilöllä lokakuulle tyypilliseen tapaan. Viime vuoden lokakuusta määrä väheni 740 henkilöllä eli 3,4 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 9,9 prosentilla.

Työttömien osuus työvoimasta pysyi Varsinais-Suomessa lähes samana vuotta aiempaan verrattuna. Lokakuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,1% (9,2%, 10/2009) ja koko maassa 9,3  % (10,1 %, 10/2009). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on nyt lähes koko maan tasolla, mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja  Etelä- Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti oli kaikkein hitainta lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Nuorten työttömyys vähenee kiihtyvää vauhtia, mutta sen sijaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kiihtyy koko maassa ja Varsinais-Suomessa tämä kasvu on selvästi maan nopeinta.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.11.2010, lue koko katsaus

Työpaikkojen täyttö tehostui, mutta paikkamäärät vähenivät 2009 taantumassa

Työvoiman rekrytointi supistui voimakkaasti vuoden 2009 taantumassa kaikilla pääammattialoilla ja maan eri alueilla, mutta määräaikaisten tai osa-aikaisten työpaikkojen osuus ei lisääntynyt. Rekrytointiprosessi tehostui TE-toimistoissa.

Rekrytointivolyymin lasku oli kestoltaan huomattavasti 1990-luvun lamaa lyhyempi ja myös taantuman jälkeinen empimisvaihe ennen rekrytointivolyymin kääntymistä kasvuun oli nyt lyhyempi. Tiedot käyvät ilmi Johanna Alatalon, Heikki Räisäsen ja Mika Tuomaalan työ- ja elinkeinoministeriössä laatimasta analyysiraportista.

Julkisessa työnvälityksessä tapahtui huomattava, noin 140 000 työpaikkailmoituksen väheneminen vuonna 2009 edelliseen vuoteen nähden. Lasku kosketti kaikkia ELY-alueita, toimialoja ja pääammattiryhmiä. Vuoden 2009 taantumassakin julkisessa työnvälityksessä oli silti avoinna yli 400 000 työpaikkaa.

Kysyntä laski voimakkaasti yksityisellä sektorilla ja etenkin pienemmissä yrityksissä. Teollisuustyössä, rakennustyössä sekä kuljetus- ja liikennetyössä työpaikkavolyymit laskivat voimakkaasti. Paikkavolyymi pysyi lähes ennallaan monissa julkisen sektorin ammateissa. Taantumassa lisääntyi jonkin verran provisiopalkkaisten myyntitöiden sekä yrittäjäpaikkojen työpaikkamäärä.

Työpaikkamäärät laskivat eniten Suomen länsi- ja etelä-osissa verrattuna maan itä- ja pohjoisosiin. Tampereella, Espoossa, Turussa ja Vantaalla paikkamäärät laskivat voimakkaammin. Helsingissä paikkojen pudotus oli suurin. Työpaikkamäärät kasvoivat vain muutamassa TE-toimistossa edellisvuodesta.

Työpaikkojen täyttö tehostui taantumassa. Näin kävi kaikkien eri täyttötapojen osalta. Julkisen työnvälityksen kannalta ”passiivisemmat” täyttömenetelmät yleistyivät ja täyttöprosessi painottui enemmän työnantajan vastuulle työ- ja elinkeinotoimiston aktiivisen roolin sijasta.

Julkisen työnvälityksen kannalta oli olennaista, että kysyntä laski eniten ammateissa, joihin TE-toimiston työnhakijat yleensä sijoittuvat ja kysyntä kasvoi ammateissa, joihin TE-toimiston työnhakijat eivät yleensä sijoitu.

Rekrytointiprosessia näyttävät tehostavan työhönosoitusten käyttö, työpaikan sijainti kaupunkimaisessa kunnassa ja ainakin 200:n henkilöstökoko. Työpaikat, joissa työaika on määritelty muuksi kuin päivätyöksi, ovat yleensä täyttyneet muita työpaikkoja hitaammin.  Lyhytkestoisissa töissä avoinna olon kesto on yleensä keskimääräistä lyhyempi, mutta työn lyhytkestoisuus ei näytä vaikuttavan rekrytointiprosessissa työnantajan osuuksien pituuksiin (mm. hakijoiden arviointeihin ja haastatteluihin kuluviin aikoihin).  Yksityisen sektorin työpaikat ovat yleensä pidempään avoinna, mutta työnantajan osuus näiden paikkojen rekrytointiprosessissa on yleensä lyhyempi.

Työvoimapolitiikkaan seuraa suositus taantumasta eniten kärsivien alojen työnhakijoiden tehokkaammasta ohjaamisesta ammatinvalinnanohjaukseen, koulutukseen, ammatinvaihtoon ja työnhakualueiden laajentamiseen sekä soveltuvien hakijoiden yksilöllisemmästä esittelystä rekrytoiville työnantajille erityisesti rekrytointivolyymiaan kasvattavilla tai korkealla pitävillä aloilla.

Taantumatilanne edellyttääkin työnantajayhteistyöhön uudenlaisten mallien kehittelyä, jotta prosessit pysyvät tehokkaina ja TE -toimistojen hakijoiden työnsaantimahdollisuuksia voidaan parantaa.

Aineistona on käytetty julkisen työnvälityksen avointen työpaikkojen rekisteriaineistosta muodostettua laajaa mikroaineistoa sekä TE-toimistojen tasoista makroaineistoa.

”Työvoiman kysyntä taantumassa – julkisen työnvälityksen näkökulma” (TEM-analyyseja 26/2010) on saatavissa vain verkkojulkaisuna osoitteesta www.tem.fi -> julkaisut -> TEM-analyyseja.

Paskaduunia vai ei?

900 avointa siivoojan paikkaa, 500 tarjoilijan paikkaa, 300 sekatyömiehen paikkaa… ovatko nämä muka paskaduunia vai miksi näihin töihin ei löydy tekijöitä? Taloussanomat selvitti, millaista on paskaduuniksi haukuttu työ tämän päivän Suomessa, ja mikä siinä mättää.

Prekariaattiaktivisti Eetu Viren käänsi englanninkielisen McJob-sanan paskaduuniksi A-talk-keskusteluohjelmassa neljä vuotta sitten. Nyt koulutusavustajana työskentelevä Viren muistuttaa, että paskaduuni ei ole käsite tieteellisessä mielessä.

Virenin mukaan paskaduuni on epäitsenäistä työtä, jossa on huonot työehdot ja huono palkka. Siitä seuraa sen epämielekkyys.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan avoimien työpaikkojen listan kärjestä voi päätellä mm., että jos haettava paikka on auki pitkään, syy voi olla työn liiallinen vaativuus. Lisäksi työn hakemattomuus voi johtua siitä, että työn vastaanottaminen saattaa heikentää sosiaaliturvaa.

Myytti, jonka Tiainen haluaisi murtaa, on tieto-osaamiseen ylivertaisuus taito-osaamiseen verrattuna; korkeakoulutustan saavan henkilön työnsaantia ei pitäisi haitata CV:ssä oleva sekalainen työ. Se kertoo, että kyseessä on tekevä ihminen. Lisäksi taito-osaamista hän pitää kovana sanana tulevaisuudessa: – Remppaporukka, joka osaa muurarin ja kirvesmiehen työt, tekee helpot sähkötyöt ja siivoaa itse, ei ole työtön.

Lähde: Taloussanomat.fi, lue koko artikkeli

Sähköalan kasvun odotetaan käynnistyvän 2011

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus romahti taantumassa eniten – liikevaihto on vuoden 1999 tasolla, kun se koko teollisuudessa on tällä hetkellä vuoden 2005 tasoa. Taantuma myös jatkuu toimialalla, kun se muualla on jo väistymässä. Alalla puhtaan teknologian yritykset selviytyivät parhaiten. Sähkölaitteiden valmistuksessa tilanne on parempi.

Sähkölaitteiden valmistuksen toimiala työllistää yli 17 300 henkilöä. Alalla on noin 530 toimipaikkaa. Vuonna 2008 alan liikevaihto oli keskimäärin 582 600 euroa/yritys. Vuonna 2009 tämän arvioidaan laskeneen 11 %. Suurin alakohtainen pudotus tapahtui sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistuksessa (-23 %).

Sähkölaitteiden tärkeimpiä vientimaita ovat Saksa, Kiina, Venäjä, Alankomaat ja Ruotsi. Vuoden 2010 alkupuoliskolla vientiosuuttaan ovat kasvattaneet Turkki, Ruotsi, Irlanti, Venäjä ja Viro.

Vuonna 2011 viennin ennakoidaan kasvavan eniten Kiinaan, Intiaan, Venäjälle, Brasiliaan, Puolaan ja Turkkiin. Turkki on mielenkiintoinen kohdemaa, sillä sen odotetaan kasvavan maailmassa 20 suurimman talouden joukkoon. Turkissa on paljon nuorta työvoimaa ja lähellä useita energialähteitä.

Sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja muuntajien valmistuksessa kasvua oli 3,2 %. Toimiala on Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen tärkeimpiä. Niinpä alue ei pudonnutkaan taantumassa niin syvälle kuin muut alueet.  Myös alueen työllisyystilanne on paras koko maassa.

Yli viidennes toimialan henkilöstöstä työskentelee Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Myös alan liikevaihdosta yli viidennes syntyy alueella. Koko viennin luvuissa Pohjanmaa oli vuonna 2009 kakkosena Uudenmaan jälkeen.

Suurimmilla sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yrityksillä on suhteellisen hyvä taloudellinen tilanne, kun kasvu lähtee liikkeelle. Yritykset ovat syksyn aikana saaneet jo uusia tilauksia. Vuosille 2011 ja 2012 toimialalla odotetaan vilkkaamman kasvua. Alihankintatyötä tekeville yrityksille on silti edessä vaikeampia aikoja, jos tuotantoa siirtyy laajemmin Aasiaan.

Kasvavia tekniikan alueita toimialalla ovat: terveys- ja hyvinvointi suurten ikäluokkien ikääntymisen takia, turvallisuuteen liittyvä tekniikka, puhdas teknologia, energian säästö, ympäristöä säästävä tuotanto ja palveluiden yhdistäminen tuotteisiin, esimerkiksi kunnossapitopalvelut.

Tulevaisuuteen varaudutaan puhtaan teknologian tuotannolla, joka on vahva kilpailuvaltti ja kehittämisen kohde lähes kaikkialla.

Lähde: TEM toimialapalvelun 18.11.2010 sähkölaitteiden valmistuksen toimialaraportti.
Lue koko tiedote

« Vanhemmat artikkelit