Kuukausittaiset arkistot: elokuu 2010

Yhä harvempi yrittäjä kohtasi konkurssin

Tammi-heinäkuussa pantiin vireille 1 653 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Erityisesti vireille pantujen konkurssien määrä laski muissa palveluissa, selviää Tilastokeskuksen tiistaina julkistamasta tilastosta.

Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 415, mikä on 561 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Konkurssien määrä laski teollisuudessa, rakennustoimisessa, kaupassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä erityisesti muissa palveluissa, jossa pantiin vireille 394 konkurssia, mikä on 91 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Kauppalehti 31.8.2010

Nokia perui syksyn lomautukset

Nokian Salon matkapuhelintehtaan työntekijät välttyivät syksyn pakkolomilta. Lomautukset oli jo merkitty syksyn työvuorolistoihin, mutta viime viikolla työntekijöille ilmoitettiin ettei lomautuksia tarvita.

Kesäkaudeksi keskeytyneiden lomautusten oli määrä jatkua tänään maanantaina.

Nokian matkapuhelintehtaan lomautukset alkoivat huhtikuussa 2009, ja niitä jatkettiin edelleen tämän vuoden tammikuussa. Kerrallaan lomautettuna oli noin 20–30 prosenttia tuotannon noin 2 000 työntekijästä.

Maaliskuussa Nokia ilmoitti noin 270 työntekijän vähennyksistä Salon matkapuhelintehtaalla.

Salossa Nokian palveluksessa on kaikkiaan hieman yli 4 000 henkilöä, joista tuotannossa työskentelee tällä hetkellä reilut 1 600 henkeä.

Lähde: Salon Seudun Sanomat 30.8.2010

Suhdannekuvassa vain pieniä muutoksia elokuussa

Teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen luottamusindikaattorit ovat elokuussa lähellä pitkäaikaista keskiarvoaan. Vähittäiskaupan luottamus notkahti, mutta on selvästi pitkäaikaista keskiarvoaan korkeammalla.

Rakentamisen luottamusindikaattori laski hieman elokuussa. Indikaattorin elokuun saldoluku on -25, kun edelliskuun taso oli -20. Luottamusindikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on -5.

Tiedusteluun vastanneiden rakentajien tilauskanta pysyi edelleen tavanomaista matalampana. Myös henkilöstöodotukset syksylle ovat varovaiset. Henkilöstön määrän ennustetaan hieman laskevan lähikuukausina

Palveluyritysten luottamus vahvistui elokuussa. Luottamusindikaattori kohosi +22 pisteeseen, kun heinäkuun tarkistettu lukema oli +17. Indikaattori nousi samalla jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolelle.

Palveluyritysten myynti on jatkanut kasvua koko kesän ajan. Myös myyntiodotukset lähikuukausille ovat melko hyvät. Myyntimäärien ennustetaan yhä nousevan syksyn aikana. Yleisen suhdannetilanteen kuvataan myös kirkastuneen vähitellen.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori laski elokuussa lukemaan +10. Heinäkuun tarkistettu pisteluku oli +16. Luottamusindikaattori on notkahduksestaan huolimatta varsin selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa (-1) yläpuolella.

Myynnin määrä on kasvanut yleisesti myös loppukesällä. Kasvuodotukset lähikuukausille ovat kuitenkin jonkin verran varovaisemmat, ja kasvutahdin ennustetaan jäävän melko loivaksi. Varastot ovat pysyneet kesän aikana ennallaan, ja niiden taso on lähellä normaalia.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27.8.2010, lue koko indikaattori

Vuokratyöllä helppo kiertää työsopimuslakia

Vuokratyöntekijän määräaikaista työsopimusta ei tarvitse perustella käytännössä mitenkään, vaikka määräaikaisen työsopimuksen saa lain mukaan tehdä vain perustellusta syystä. Vuokratyö siis mahdollistaa riskittömän pätkätöiden teettämisen. Vuokratyön käyttäjä ja vuokratyöyritys pääsevät vuokratyöntekijästä helposti eroon.

Määräaikaiseen työsopimukseen tarvitaan Suomessa lain mukaan aina peruste, muuten työsuhde on vakituinen. Niinpä yritys, joka palkkaa määräaikaisen työntekijän ilman kunnon perustetta, ottaa aina tietynlaisen riskin. Työsuhteen laatu voidaan riitauttaa oikeudessa.

Mutta jos yritys ottaakin samaksi ajaksi vuokratyöntekijän, sen ei tarvitse perustella mitään, koska se ei itse ole työnantaja.

Perusteluvastuun pitäisi siirtyä varsinaiselle työnantajalle eli vuokratyöfirmalle. Sille riittää kuitenkin perusteeksi, että käyttäjäyritys haluaa työntekijän vain määräajaksi.

Syntyy siis eräänlainen kehäpäätelmä, jossa vuokratyöyrityksen perusteluksi määräaikaisuudelle riittää tilaajan tarve, ja tilaajan ei tarvitse perustella tarvettaan. Näin on helppo teettää muuten kyseenalaisia pätkätöitä.

– Tämä on helppo tapa kiertää tätä määräaikaisuudelta vaadittavaa perustetta. Kyse on yrittäjien välisestä sopimuksesta, joten sillä ei ole mitään tekemistä työlainsäädännön kanssa, sanoo Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Lähde: YLE Uutiset 26.8.2010, lue koko artikkeli

Elpyminen varmistunut

Vuoden alun bkt-luvut olivat heikkoja eikä toisen neljänneksen tietoja ole vielä julkaistu. Suhdannetilastojen ennakkotiedoissa nousukäänne on kuitenkin nähtävissä. Kesän aikana myönteinen vaikutelma on vahvistunut edelleen, kertoo EK:n tuore talouskatsaus.

EK:n talouskatsaus luotaa kymmenen kertaa vuodessa tilastoja ja tarkastelee talouden kehitystä eri puolilta niiden valossa. Tuorein talouskatsaus julkaistiin eilen.

Ennusteita ruuvattu ylöspäin

Kuukausittaiset teollisuustuotannon volyymi-indeksi ja tuotannon suhdannekuvaaja ulottuvat nyt kesäkuuhun eli toiseen vuosineljännekseen asti. Jos niiden viimeaikainen kasvuvauhti jatkuisi vuoden loppuun, bkt kasvaisi jopa 4-5 % ja teollisuustuotanto 14 % edellisvuoteen verrattuna. Myös rakentamisen volyymi ja liikevaihto ovat kääntyneet kasvuun ja rakennustuotteiden kysyntä on huomattavasti vilkastunut.

Bkt väheni vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan 8,0 %. Etla ennusti maaliskuun Suhdanteessaan 1,5 % kasvua kuluvalle vuodelle ja 4 % ensi vuodelle. Nyt Etla ennakoi, että syksyllä julkistettava ennuste tulee olemaan kuluvan vuoden osalta merkittävästi maaliskuista korkeampi. Tuoreessa raportissaan valtiovarainministeriö kohotti tämän vuoden bkt-ennusteen 2:een ja ensi vuoden ennusteen 3 prosenttiin.

Ulkomaankaupassa vahva käänne

Ulkomaankaupassa käänne on vahva kuten tuotannossa. Vienti ja tuonti laskivat lamassa ja nyt ne vuorostaan nousivat  yhtä aikaa. Ylijäämät hupenivat, mutta tuonnin arvo ei missään vaiheessa ylittänyt viennin arvoa.

Kesän kuluessa on alkanut näyttää siltä, että vienti olisi taas kohoamassa tuontia suuremmaksi. Toimialoista metsä- ja kemianteollisuuden vienti on lisääntynyt reippaasti. Metallit ja sähkökoneet näyttävät myös käyvän hyvin kaupaksi, elektroniikan ja muiden teknologiateollisuuden alojen vienti ei sitä vastoin ole päässyt vielä vauhtiin.

Palvelutkin näyttävät toipuneen

Vähittäiskaupan liikevaihto kääntyi kasvuun jo vuoden 2009 alussa, mutta tukkukauppa vasta kuluvan vuoden alussa.  Kasvuvauhdit vaihtelevat, mutta lähes kaikilla palvelualoilla tilanne näyttää kääntyneen parempaan suuntaan.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 25.8.2010, lue koko katsaus

Hyvä esimies on nuorille korkeaa palkkatasoa tärkeämpi

Korkeaa palkkatasoa pitää tärkeänä työhön liittyvänä seikkana 55 prosenttia nuorista, mutta vielä suurempi enemmistö, 79 prosenttia, arvostaa hyvää esimiestä. Nuoret toivovat heitä johtavan esimiehen olevan tasapuolinen, kannustava ja vastuuntuntoinen. Joidenkin alaisten suosiminen muiden kustannuksella on nuorten mielestä esimiestyön vakavimpia virheitä.

Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median yhteistyössä tekemästä Nuoret ja johtaminen -tutkimuksesta, joka toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Keväällä 2010 tehtyyn kyselyyn vastasi yli 3000 iältään 17-29-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Nuoret ovat yhtä mieltä monista hyvän johtajan ominaisuuksista. Mielipide-erojakin kuitenkin löytyy, ja nuorten käsitykset ihanteellisesta esimiehestä voidaan jakaa neljään johtajatyyppiin: rentoon kaverijohtajaan, jämäkämpään mutta silti kaverilliseen johtajaan, keskustelevaan johtajaan sekä autoritääriseen johtajaan.

Monilla kokonaisilla toimialoilla on nuorten keskuudessa maine huonosta esimiestyöstä, samoin useilla nuoria työllistävillä yrityksillä. Esimerkiksi julkiseen sektoriin liitetään usein mielikuva heikosta johtamisesta. Nuorten toiveet johtamisesta eroavat toimialoittain.

– Tutkimuksessamme nuoret saivat spontaanisti nimetä yrityksiä, joissa on heidän käsityksensä mukaan erityisen hyvää tai huonoa johtamista. Poikkeuksetta huono johtamistapa yhdistettiin yrityksiin, joihin perinteisesti palkataan paljon nuoria kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Nuorten kokemuksilla ja käsityksillä organisaatioiden johtamiskäytännöistä on suora vaikutus työnantajan vetovoimaan ja siten organisaation mahdollisuuksiin rekrytoida osaavia työntekijöitä. Lähiesimiehillä on hyvinkin strateginen rooli, sanoo T-Median liiketoimintavastaava Päivi Salminen-Kultanen.

Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto 26.8.2010, lue koko tiedote ja tutkimus

Työttömyys kasvaa – työpaikat lisääntyvät

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2010

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 24 700 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 100 henkilöllä heinäkuulle tyypilliseen tapaan. Viime vuoden heinäkuusta määrä kasvoi 1 900 henkilöllä eli 8,4 prosentilla kun koko maassa työttömyys oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin – tarkkaan ottaen koko maassa vähenemä oli 0,4 prosenttia eli 1 200 henkilöä.

Heinäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 10,6 % (9,4%, 7/2009) ja koko maassa 10,8 % (10,7 %, 7/2009). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan neljänneksi pienin Uudenmaan, Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä väheni viime vuodesta suuressa osassa maata. Kasvu jatkui Uudellamaalla ja Hämeessä, mutta selvästi Varsinais-Suomea lievempänä. Nuorten työttömyyden kohdalla tilanne on hyvin samankaltainen. Tosin Uudellamaalla nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta Pirkanmaalla näin ei ole vielä tapahtunut. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kiihtyy koko maassa.

Heinäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 500 kappaletta eli 30 % enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä väheni hotelli- ja ravintola-alalla sekä ATK-työssä. Heinäkuussa oli kuitenkin monilla aloilla työtilaisuuksia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tällaisia olivat teollisuus, kuljetukset, myyntityö sosiaali- ja terveysala sekä rakentaminen. Huomionarvoista on että avoimia työtilaisuuksia oli heinäkuussa tarjolla enemmän kuin vuotta aiemmin – nyt jo viidentenä peräkkäisenä kuukautena. Metallialalla työvoiman kysynnän vilkastuminen on nyt kestänyt puoli vuotta. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna heinäkuun aikana 3 100 kappaletta, joista 1 800 oli uusia, heinäkuun aikana avautuneita, paikkoja.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.8.2010, lue koko katsaus

Turun Telakan ahdinko kasvattaa työttömyyttä selvästi

Työttömyys hyppää syksyllä Turun seudulla runsaan neljänneksen eli vähintään 17 prosenttiin, kun Turun telakka hiljenee tilausten puutteessa. Kaikkiaan telakka työllistää nyt seurannaisvaikutuksineen jopa 14 000 ihmistä. Vaikka kipeästi kaivattu uusi laivatilaus tulisi piankin, työtä se toisi vasta noin vuoden kuluttua.

Turun telakka hiljenee loka-marraskuun vaihteessa, kun jättiristeilijä valmistuu. Uusia tilauksia ei ole ja vaikka tilaus tulisi piankin, se antaisi työtä aikaisintaan keväällä tai ensi kesänä.

Telakan porttien sisällä uurastaa neljä tuhatta työntekijää ja alihankkijoita on saman verran. Välillisesti laivanrakennus työllistää vielä useita tuhansia lisää. Turun työvoimatoimiston johtaja Veli-Matti Vesterinen näkee tulevan syksyn työttömyysluvut synkkinä.

– Arvioin, että kolmannekselle 8 000:sta työtä löytyy aika nopeasti. Toinen kolmannes työllistyy koulutuksen kautta ja jäljelle jäävän kolmanneksen kanssa joudumme tekemään paljon työtä, Vesterinen sanoo.

Lähde: YLE Uutiset 11.8.2010, lue koko artikkeli

Työt loppumassa Turun telakan alihankkijoilta

Jo kaksi kolmesta Turun telakan alihankintayrityksestä on ilmoittanut supistuksista tai toiminnan lopettamisista. Työt telakalla keskeytyvät ainakin vuodeksi nyt rakenteilla olevan laivan valmistuttua. Alihankkijat ovat työllistäneet yhteensä nelisen tuhatta ihmistä.

Maailman suurin risteilyalus kelluu vielä pari kuukautta viimeisteltävänä STX:n Pernon telakan varustelulaiturissa Raisionlahdessa. Kun alus valmistuu, telakka hiljenee. Uusia tilauksia ei ole tullut, ja vaikka niitä tulisikin, laivanrakentamisen pääseminen vauhtiin veisi melkein vuoden.

Telakan oman väen lisäksi jättiristeilijän kimpussa on 750 alihankintayritystä, joista kaksi kolmasosaa on jo ilmoittanut supistuksista tai lopettamisesta. Kun töitä ei kotimaasta löydy, kolmannekselle alihankkijoista yritetään löytää niitä kansainvälisiltä markkinoilta.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikön Esa Lindqvistin mukaan töiden löytäminen ulkomailta on haastavaa.

Suuri ongelma on myös se, että kun tuhansia ammattimiehiä jää vaille työtä, ammattitaito ja osaaminen pääsevät häviämään.

– Kun näiden suurten laivojen rakentaminen alkoi, me haalimme tänne osaajia, jotka nyt ovat valmiina ja varmasti hakeutuvat sinne mistä työtä löytyy, Esa Lindqvist sanoo.

Lähde: YLE Uutiset 10.8.2010, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit