Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2010

Teollisuuden tilauskanta vahvistui heinäkuussa

Teollisuuden tilauskanta vahvistui selvästi heinäkuussa, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
EK:n mukaan teollisuuden luottamus talouteen on pysynyt vakaana ja tuotanto-odotukset ovat melko hyvät. EK:n vastaava ekonomisti Penna Urrila uskoo, että tilauskantojen vahvistuminen on myönteinen merkki ja luo uskoa tulevaisuuteen. Tilauksia on kuitenkin yhä hieman tavallista vähemmän.

Rakentamisen luottamus talouteen vahvistui. Palveluyritysten luottamus sen sijaan laski heinäkuussa. Myös kuluttajien luottamus talouteen jatkui vahvana heinäkuussa, kertoo Tilastokeskus. Kuluttajien luottamusindikaattori nousi hiukan kesäkuusta. Heinäkuussa luottamus talouteen oli myös selvästi parempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin ja vahvinta kolmeen vuoteen. Myös työssäkäyvien työttömyyden pelko vähentyi heinäkuussa.

Lähde: Turun Sanomat 27.07.2010

Teknologia­teollisuus palkkaa taas

Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan alan rekrytointitarve on vilkastumassa. Teknologiateollisuus arvioi tarvitsevansa seuraavan neljän vuoden aikana keskimäärin 6 800 uutta osaajaa vuosittain. Määrä on suuri ottaen huomioon, että koko 2000-luvun ajan alan työntekijämäärä ei ole kotimaassa kasvanut. Pelkästään viime vuonna Suomesta katosi 24 000 teknologiateollisuuden työpaikkaa. 

Arvio uusista työpaikoista on kauan odotettu valonpilkahdus alalle, jossa huonot uutiset ovat olleet arkea jo pitkään. Varsinkin viime vuosi oli teknologiateollisuudelle karmea.  Lähivuosina teknologiateollisuuden yritykset arvioivat henkilöstönsä määrän Suomessa säilyvän vähintään nykytasolla. Ensisijaisesti uusilla työntekijöillä paikataan siis eläkkeelle lähtijöiden työpaikkoja.

Teknologiateollisuudessa työskentelee tällä hetkellä Suomessa noin 251 000 henkilöä. Suomessa kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen rekrytointitarve on tuoreen kyselyn mukaan noin 4 800 henkilöä ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja tietotekniikka-alan noin 2 000 henkilöä vuodessa. Yritykset arvioivat rekrytoivansa vuosittain noin 1 500 yliopistotutkinnon suorittanutta, 1 300 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta ja noin 4 000 ammatillisen tutkinnon suorittanutta osaajaa.

Luvut perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tekemään selvitykseen jäsenyritystensä näkemyksistä vuosien 2010–2013 osaajatarpeista Suomessa. Kyselyyn vastasi noin 500 yritystä.

Lähde: Tekniikka&Talous 06.07.2010, lue koko artikkeli

Yli 900 nuorta on löytänyt työpaikan Sanssi-kortin avulla

Nuorten työllistyminen Sanssi-kortin avulla on käynnistynyt rivakasti. Kortti on annettu TE-toimistoissa jo yli 8 800 nuorelle, joista 909 on jo löytänyt palkkatuen edellytykset täyttävän työpaikan. Sanssi-kortti on työnantajille kohdistettu, palkkatukeen pohjautuva työllistymisseteli, jolla vauhditetaan nuorten työllistymistä.

Vastavalmistunut nuori voi saada Sanssi-kortin työ- ja elinkeinotoimistosta samalla, kun hänelle tehdään työllistymissuunnitelma. Kortin käyttö edellyttää nuorelta oma-aloitteisuutta työn haussa.

Palkkatuki voidaan myöntää, kun yritys palkkaa alle 25-vuotiaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan nuoren määräaikaiseen työsuhteeseen. Sama sääntö pätee 25 vuotta täyttäneisiin, jos yrityksessä on tarjolla toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.

Yrityksen palkatessa 25–29-vuotiaan nuoren palkkatuella määräaikaiseen työsuhteeseen edellytetään, että henkilö on ollut työttömänä työnhakijana kuusi kuukautta. Kunta, yhdistys tai säätiö voi palkata nuoren palkkatuettuun työhön heti, kun hän on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, mol.fi-palvelu 06.07.2010

Työttömyyden kasvu edelleen voimakkainta Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 23 600 työtöntä työnhakijaa. Kesäkuun aikana työttömien määrä kasvoi 2 000 henkilöllä kesäkuulle tyypilliseen tapaan. Viime vuoden kesäkuusta määrä kasvoi 2 200 henkilöllä eli 10 prosentilla kun koko maassa työttömyys oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden laajeneminen johtui pääasiassa kesäkuulle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä.

Kesäkuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,7 %  ja koko maassa 10,0 %. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan neljänneksi pienin Uudenmaan, Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan jälkeen. Työttömien määrä väheni viime vuodesta suuressa osassa maata. Nuorten työttömyyden kohdalla tilanne on hyvin samankaltainen. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kiihtyy koko maassa.

Uusien avointen työpaikkojen määrä kasvussa: 10 % enemmän kuin vuosi sitten.
Kesäkuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 300 kappaletta eli 22 % enemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä väheni selvästi hotelli- ja ravintola-alalla sekä ATK-työssä. Kesäkuussa oli kuitenkin monilla aloilla työtilaisuuksia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tällaisia olivat teollisuus, kuljetukset, myyntityö ja rakentaminen. Huomionarvoista on että avoimia työtilaisuuksia oli kesäkuussa tarjolla enemmän kuin vuotta aiemmin – nyt jo neljäntenä peräkkäisenä kuukautena. Metallialalla työvoiman kysynnän vilkastuminen on nyt kestänyt viisi kuukautta. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna kesäkuun aikana 3 700 kappaletta, joista 2 100 oli uusia paikkoja.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko maassa – kovinta tahti Varsinais-Suomessa
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 3 100 henkilöön, eli 6 prosentilla vuoden takaisesta. Nuorten työttömien määrä kasvoi kesäkuussa 600 henkilöllä kuukaudelle tyypilliseen tapaan. Nyt pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa Varsinais-Suomessa kovaa tahtia ja pitkään jatkuneen taantuman johdosta pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt kasvuun koko maassa. Yli vuoden työttömänä olleita oli 4 600 Varsinais-Suomessa, mikä merkitsee 68 % kasvua vuodessa. Työttömien määrä naisten keskuudessa kasvoi 9 prosentilla.

Työttömyys kasvaa kaikilla ammattialoilla
Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työttömien määrä on kasvanut kaikissa pääammattiryhmissä.  Työttömyyden kasvu on hidastunut teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta palvelusektorilla ei ole vielä vastaavaa nähtävissä.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.7.2010, lue koko katsaus

Korkea­koulutettujen työttömyys jyrkässä nousussa

Korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa. Alkuvuonna 2010 Suomessa oli kuukausittain keskimäärin 26750 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 25 prosenttia vuodesta 2005.

Asia selviää Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkijoiden toteuttamasta tutkimuksesta, joka tarkasteli suomalaisen korkeakoulututkinnon (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillinen korkea-aste) suorittaneiden työttömyyttä vuosina 2005-2010. Yliopistoilla viitattiin tutkimuksessa yliopistoihin sekä teknillisiin yliopistoihin.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys laski vuoteen 2008 asti mutta on sen jälkeen lähtenyt jyrkkään kasvuun. Tähän ovat vaikuttaneet talouden taantuma ja yliopistojen tapauksessa tutkintouudistus, jonka myötä vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava loppuun viimeistään vuonna 2008. Korkeakoulututkintojen määrä kasvoi tuolloin noin 16.000:lla normaalivuoteen verrattuna.

Korkeinta työttömyys on yliopistotutkinnon suorittaneiden parissa. Kaikista korkeakoulutetuista työttömistä noin 60 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Ammattikorkeakoulun käyneitä oli 24 ja ammatillisen korkea-asteen käyneitä 16 prosenttia.

Lähde: Tekniikka&Talous 27.7.2010, lue koko artikkeli