Kuukausittaiset arkistot: huhtikuu 2010

Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia uudistetaan

Tasavallan presidentti on vahvistanut muutokset julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin sekä eräisiin siihen liittyviin lakeihin. Muutokset tulevat voimaan 10.5.2010. Lakimuutos parantaa työ- ja elinkeinotoimiston palveluja asiakkaille.

Työnhakijan palvelutarve arvioidaan ja hänen kanssaan laaditaan työllistymissuunnitelma kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tavoitteena on kannustaa suunnitelmallista työnhakua ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä sekä vähentää työmarkkinoilta syrjäytymisen riskiä.

Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen enimmäiskestoa koskevia säännöksiä yhtenäistetään ja enimmäiskeston laskennan uudelleen aloittamista koskevia säännöksiä lievennetään. Muutosten tavoitteena on estää työsuhteisten työntekijöiden korvaaminen esim. harjoittelijoilla. Lisäksi menettelytavat selkiytyvät ja yksinkertaistuvat.

Alle 25-vuotias työmarkkinatukeen oikeutettu, ammatillista koulutusta vailla oleva nuori pääsee jatkossa nykyistä nopeammin uudelleen työharjoitteluun, jos nuori ei työharjoittelun enimmäisajan täytyttyä ole päässyt koulutukseen, palkkatöihin tai häntä ei ole voitu ohjata muihin työllistymistä edistäviin palveluihin.
 
Kuntapohjaisista työssäkäyntialueista luovutaan. Jatkossa työssäkäyntialueet määräytyvät kilometripohjaisesti siten, että henkilön työssäkäyntialue on hänen asuinpaikastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Tosiasialliset kulkuvaikeudet ja työmatkaan käytettävä aika huomioidaan jatkossa pätevänä syynä kieltäytyä työssäkäyntialueen sisällä tarjotusta työstä.

Palkkatuen myöntämisedellytyksissä huomioidaan nykyistä paremmin kilpailuneutraliteetti ja EU:n valtiontukisäännökset.  

Nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi yrityksille myönnettävän palkkatuen ehtoja lievennetään vuosina 2010–2011 alle 25-vuotiaiden osalta. Palkkatukea voidaan myöntää yritykselle määräaikaisen työsopimuksen perusteella vuonna 2010 heti nuoren jäätyä työttömäksi. Vuonna 2011 palkkatuen myöntäminen edellyttää, että nuoren työttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 30.4.2010, lue koko tiedote

TEM:n ennuste: Työttömyydessä on tapahtumassa suhdannekäänne

Työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi kaikilla talouden päätoimialoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että työttömyysaste nousee tänä vuonna noin 9,5 prosenttiin. Ensi vuonna luku ei laske paljon alle 9 prosentin. Selkein merkki suhdannekäänteestä on se, että lomautettujen määrä on laskenut selvästi. Näin todetaan 29.4.2010 julkaistussa TEM:n lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteessa.

Työllisyys alkaa nousunsa noin vuoden päästä, todennäköisesti ensi vuoden jälkipuoliskolla. Se laskee tänä vuonna vielä keskimäärin 50 000:lla. Ensi vuonna työllisyys kasvaa vuositasolla noin 15 000:lla. Koko taantuman työpaikkakato on noin 125 000 työpaikkaa, joka on runsas neljännes verrattuna 1990-luvun alun lamaan. Nämä työpaikat saadaan kuitenkin takaisin vasta usean vuoden päästä, koska odotettavissa on hidas talouskasvu seuraavina vuosina.

Työttömyyden rakenne on taantumassa vaikeutunut jolloin pitkittyneet työttömyyden kestot tulevat hidastamaan työttömyyden alenemista. Työvoiman kysynnän voimistuttua ensin työllistyvät lomautetut ja sen jälkeen lyhyen aikaa työttömänä olleet, mutta vie aikansa ennen kuin työvoiman kysynnän kasvu yltää pitkään työttömänä olleisiin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko vuoden 2010 ajan.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö29.4.2010, lue koko tiedote

Työpajojen kysyntä ylittää tarjonnan

Turun nuorten työpajatoiminta ei pysty vastaamaan vilkastuneeseen kysyntään. Ensimmäistä kertaa hakijat joutuvat jonottamaan pajoihin pääsyä. Jonotusajat ovat venyneet pisimmillään pariin kuukauteen.

Taustalla on nuorisotyöttömyyden raju lisääntyminen. Turussa kaikista työttömistä nuorten osuus oli helmikuussa 11 prosenttia eli noin 1 300 henkilöä.

Työpajoilla pyritään parantamaan nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksia. Yksikkö anoo kaupungilta lupaa perustaa viisi uutta vakanssia palvelujen parantamiseksi. Kyseeseen tulisi neljä työpajaohjaajaa ja yksi nuorisotyöntekijä.

Turussa toimii Nuorten Työpaja Fendarin alaisuudessa kaikkiaan seitsemän työpajaa. Niissä hiotaan muun puu-, maalaus-, korjaus- ja kädentaitoja. Viime vuonna pajoissa työskenteli noin 120 nuorta.

Lähde: YLE, lue koko artikkeli

Hyvä työilmapiiri motivoi paremmin kuin palkka, tasa-arvoa pitäisi olla enemmän

Suomalainen työntekijä kokee itsensä sinnikkääksi puurtajatyypiksi. Sen sijaan häntä ei voi luonnehtia pyrkyriksi, jonka johtotähtenä olisi työtä tekemällä edetä uralla tai saavuttaa parempi yhteiskunnallinen asema. Näin kertoo Suomalaisen Työn Liiton ja palkansaajakeskusjärjestö SAK:n teettämä tuore tutkimus.

Tärkeimmäksi työelämän motivaation lähteeksi tutkimukseen vastanneet mainitsivat työilmapiirin. Vasta sen jälkeen tulivat hyvä palkka sekä mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly katsoo tutkimuksen osoittavan, että suomalaisilla on hyvin terve suhtautuminen työelämään. Samalla se kertoo hänen mukaansa siitä, että työelämän laatuun on panostettava.

Työelämän tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä. Vain 17 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Lyly huomauttaa, että myös sukupuolten välisessä tasa-arvossa on parantamisen varaa. Vain joka neljännen vastaajan mielestä työtä arvostetaan samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyseessä nainen tai mies.

Sopivaksi iäksi siirtyä vanhuuseläkkeelle tutkimukseen vastanneet arvioivat keskimäärin 63 vuotta. Vain prosentti katsoi hyväksi siirtyä vanhuuseläkkeelle yli 70-vuotiaana.

Taloustutkimus teki tutkimuksen tässä kuussa, ja siihen vastasi reilut 1 100 yli 15-vuotiasta henkilöä.

Lähteet: STT/TS ja Suomalaisen työn liitto 28.4.2010, lue koko tiedote

Tytöt täyttävät ammattikoulun suosikkilinjat

Tytöt ovat löytäneet maalaus- ja pintakäsittelyalan. Tyttöjen tunku maalareiksi on jo niin suuri, että pojat eivät pääse pintakäsittelylinjalle ammattikouluun. Tytöt täyttävät hyvän keskiarvon avulla ammattikoulujen suosikkilinjat.

”Television erilaiset sisustusohjelmat houkuttelevat tyttöjä opiskelemaan pintakäsittelyä. Monissa ammattikouluissa pintakäsittelylinjalle on vaikeampi päästä kuin lukioon. Suosituimmat linjat täyttyvät näin ahkerista tytöistä”, kertoo opinto-ohjaaja Veikko Tervonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta Kuopiosta.

Käsistään kätevät, mutta seiskan keskiarvon todistukseensa saaneet pojat eivät pääsekään ammattikouluun, sillä trendiammateista unelmoivat hyvän keskiarvon työt täyttävät paikat.

Lähde: helsingin Sanomat 28.4.2010, lue koko artikkeli

Työttömyyden kasvu edelleen voimakkainta Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 23 400 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 800 henkilöllä maaliskuulle tyypilliseen tapaan. Viime vuoden maaliskuusta määrä kasvoi 4 900 henkilöllä eli 26 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi yli puolet hitaammin eli 9,5 prosentilla.

Maaliskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,8 % (7,9 %, 3/2009) ja koko maassa 10,4 % (9,5 %, 3/2009). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Työttömyyden kasvu oli voimakkainta Varsinais-Suomen ohella Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Valtakunnan keskimääräistä kasvua nopeammin työttömyys kasvoi myös Pohjanmaalla. Nuortenkin työttömyyden kasvu on kohdentunut samaan tapaan maan eri alueitten kesken.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.4.2010, lue koko työllisyyskatsaus

Ylempiä amk-tutkintoja ei vielä tunneta työelämässä

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet joutuvat yhä töitä hakiessaan kovasti selittelemään tutkintonsa laajuutta, sisältöä ja vastaavuutta maisterin tutkintoon. Työnantajilla ei ole vielä kuvaa siitä, millaisesta ja minkä tasoisesta koulutuksesta on kyse.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ovat haastatelleet tutkijat Loretta Galli ja Sakari Ahola Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksesta. Alun perin kyselyssä oli 325 henkeä, joista tarkemmin tutkittiin 20:n kokemuksia työllistymisestä ja uralla etenemisestä.

Ylempi amk-tutkinto vakinaistettiin 2005, ja kokeiluna ensin jatkotutkinnoiksi kutsutut opinnot alkoivat jo 2002.

Virkoihin ylempi amk-tutkinto antaa saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisterin tutkinto, mutta yksityisellä sektorilla tilanne on tutkijoiden mukaan mutkikkaampi. Sitä saatetaan pitää samantasoisena kuin ammattikorkeakoulujen perustutkintoa.

Tutkintonimikkeetkin ovat epäselviä ja jopa harhaanjohtavia. Insinööristä tulee insinööri, jonka perään pannaan maininta ylempi amk. Toisaalta perustutkinto voi olla fysioterapeutti, ja ylemmän tutkinnon jälkeen nimikkeeksi tuleekin sairaanhoitaja (ylempi amk).

Työnhakuun liittyvistä ongelmista huolimatta suurin osa haastatelluista oli onnistunut etenemään urallaan. Myös koulutus oli vastannut odotuksia. Tyytyväisiä oltiin etenkin sen työelämäläheisyyteen.

Ylemmän amk-tutkinnon laajuus on 60–90 opintopistettä. Sen voi suorittaa, kun perustutkinnon jälkeen on hankkinut kolmen vuoden työkokemuksen.

Lähde: Helsingin Sanomat 27.4.2010, lue koko artikkeli

Yliopistoilla ennätysmäärä hakijoita

Suomen yliopistot keräsivät tänä vuonna ennätysmäärän hakijoita. Åbo Akademin hakijamäärä kasvoi viime vuoden 1900 hakijasta lähes 2400:een. Turun yliopistossa hakijoita oli kolmannes enemmän kuin viime vuonna ja hakijoiden määrä kipusi 14000:ään. Tosin osa kasvusta johtunee TY:n osalta siitä, että lukuun otetaan mukaan ensimmäistä kertaa myös Turun kauppakorkeakouluun hakeneet.

Koska yksi hakija voi pyrkiä useampaan opiskelupaikkaan eri koulutuksissa, hakemusten määrä on aina varsinaista hakijamäärää suurempi. Silti hakijoidenkin määrä kasvoi.

Itä-Suomen yliopiston opintopalveluiden johtaja Hannu Berlin arvelee, että hakijamäärän kasvu johtuu paitsi toista vuotta käytössä olleesta sähköisestä hakumenettelystä, myös lakiuudistuksesta, joka asettaa omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen samalle viivalle. Käytännössä työttömäksi jäänyt voi opiskella kokopäiväsesti työttömyysetuudella.

Lähde: Turun Sanomat 23.4.2010

Aikuiskoulutus kasvattanut voimakkaasti suosiotaan

Taloudellinen taantuma ja työelämän muutokset ajavat aikuiset yhä useammin koulunpenkille. – Näistä syistä aikuisten koulutushalukkuus ja koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt, johtaja Marita Savola opetusministeriöstä kertoo.

Jo ennen taantumaa vuosina 2005–2007 pelkästään tutkintotavoitteisessa koulutuksessa aikuisten määrä nousi 60 000:sta 71 000:een.

Viime ja tänä vuonna on lisätty aikuisten koulutusmahdollisuuksia sekä opetusministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Syynä on sekä laman vaikutusten lievittäminen että ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU).

Uudistuksella pyritään tukemaan muun muassa työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Tavoitteena on saada yhä useampi aikuinen koulutukseen ja nostaa aikuiskoulutuksen osallistumisaste nykyisestä 50 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä.

Lähde: Turun Sanomat 21.4.2010

Saaristoalueiden hyvinvointiteknologiaan lähes 2,2 miljoonaa euroa

Turun AMK:n Hyvinvointipalvelut -tulosalueen koordinoimalle ”Virtual Elderly Care Services on the Baltic Islands” eli Virtu-hankkeelle on myönnetty kolmelle vuodelle rahoitusta yhteensä 2,185 miljoonaa euroa. Tavoitteena on luoda Suomen, Ahvenanmaan ja Viron saaristoalueille virtuaaliseen teknologiaan perustuva sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalli.

Virtu-hankkeen avulla saaristokuntien käyttöön luodaan uudenlaisia, vuorovaikutteiseen teknologiaan perustuvia palveluja. Rannikkoseudulla välimatkat ovat usein pitkät, osaavan työvoiman saanti saattaa olla vaikeaa ja ikääntyminen luo haasteita palvelujärjestelmälle.

Mukana hankkeessa ovat Turun AMK:n lisäksi Yrkeshögskolan Novia, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Naantalin, Länsi-Turunmaan, Kemiönsaaren ja Sipoon kunnat Suomesta. Ahvenanmaalla hanketta toteuttavat Högskolan på Åland, Ahvenanmaan sairaan-hoitopiiri sekä Eckerön ja Saltvikin kunnat. Virosta mukana on mm. Saaremaan ja Hiiumaan kuntia sekä Viron sosiaaliministeriö.

Lähde: Turun ammattikorkeakoulu, lue koko tiedote

« Vanhemmat artikkelit