Kuukausittaiset arkistot: joulukuu 2009

Vuorotteluvapaasta tulee pysyvä – nipistää eläkettä

Palkansaajien oikeus vuorotteluvapaaseen muuttuu vuodenvaihteessa pysyväksi. Järjestelmä on muuten samanlainen kuin ennen, mutta vapaalla karttuu eläkettä vähemmän kuin tähän asti.

Työssä olevat voivat vastakin jäädä vapaalle korkeintaan vuoden ajaksi. Tilalle on palkattava työtön. Vapaalle jäävän korvaus on 70 prosenttia ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Käytännössä 3000 euron kuukausipalkalla korvaus on noin 1000 euroa.

Vuodesta 1996 käytössä ollut järjestelmä on ollut pitkään kiistelyjen aiheena. Pari vuotta sitten hallitus päätti jatkaa sitä kahdella vuodella. Vakinaistaminen kirjattiin nykyisen hallituksen ohjelmaan.

Kun tähän asti vuorotteluvapaan ajalta saatu korvaus on kartuttanut eläkettä 75 prosenttisesti, keväällä hyväksytyn lakimuutoksen perusteella siitä otetaan vuodenvaihteen jälkeen huomioon 55 prosenttia.

Lähde: Uusi Suomi 30.12.2009, lue koko artikkeli

Poliisipula iskee ensi vuonna Suomeen

Suomessa on ensi vuonna pulaa poliiseista. Syynä tähän ovat suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen sekä vuosi 2008, jolloin poliisikouluun oli ennätysvähän hakijoita. – Näyttää selkeästi tulevan poliisipula. Ensi vuonna pulaa on noin 100:sta ja seuraavana 150 poliisista, Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja Yrjö Suhonen sanoo.

Vuonna 2003 silloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) teki päätöksen lisätä poliisikoulun aloituspaikkoja tulevien eläköitymisvuosien takia. Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Seppo Kolehmaisen mukaan ”lisäys oli oikea ja hyvä ratkaisu”. Tämä johti kuitenkin siihen, että poliiseja valmistui työttömäksi.

– Viheliään asiasta tekee se, että koulutus kestää 2,5 vuotta eli periaatteessa tehdyt päätökset konkretisoituvat vasta kolmen vuoden päästä niiden tekemisestä, Kolehmainen toteaa.

Julkisuudessa on ollut keskustelua siitä, että poliiseja koulutetaan liikaa ja työttömäksi, mutta siitä ei ole ollut Kolehmaisen mukaan kysymys.

– Meillä on tosi tarkka arvio, paljon väkeä jää pois. Meillä ei ole tarvetta kouluttaa yli.

Lähde: Verkkoapila 30.12.2009, lue koko artikkeli

Pihvinpaistajan paikastakin saa nyt taistella

Matalapalkka-alojen työhönotossa käy nyt vilske. Työnhakijoita on parhaimmillaan jopa 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suuri hakijajoukko taistelee avoimista työpaikoista, joita on entistä vähemmän.

Hakeminen perinteisesti matalapalkkaisina pidettyihin töihin kiinnostaa nyt aiempaa useampia työnhakijoita. Esimerkiksi siivouspalveluja tarjoaville ISS Palveluille on tullut tänä vuonna 20 prosenttia enemmän työhakemuksia kuin viime vuonna. Se tarkoittaa, että töitä on tavoitellut 10 000 työnhakijaa enemmän kuin aiemmin.

Myös esimerkiksi kaupan kassalle ja hampurilaisten myyjäksi on haettu aiempaa enemmän. Ilmiö ei ole uusi, tiedetään työ- ja elinkeinotoimistoissa.

– Aina kun taloustilanne huononee, matalapalkkatyöt alkavat kiinnostaa hakijoita entistä enemmän, toteaa Annika Sorvali Helsingin työ- ja elinkeinotoimistosta.

Työnhakijoiden taustat ovat myös moninaisempia kuin aikaisemmin. Esimerkiksi hampurilaistyöntekijöiksi eivät hae enää pelkästään nuoret

Lähde: YLE Uutiset 30.12.2009, lue koko artikkeli

Työttömyyden kasvu nopeinta Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa 22 300 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 700 marraskuun aikana. Viime vuoden marraskuusta määrä kasvoi 8 000 henkilöllä eli 56 prosentilla ja täten kasvu oli maan nopeinta. Koko maassa työttömyys kasvoi 36 prosentilla.

Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,5% (6,2 %, 11/2008) ja koko maassa 10,3 % (7,6 %, 11/2008). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Lähde: V-S:n TE-keskus 22.12.2009, lue koko katsaus

Infotorilta apua maahanmuuttajien ongelmiin

Maahanmuuttajille on avattu uusi neuvontapiste. Linnankatu 55:ssä sijaitsevalla Infotorilla halutaan helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla apua heidän omalla kielellään.

– Tämä on vielä aika ainutlaatuista, sillä omakielistä neuvontaa on tarjolla Suomessa vain Tampereella ja Helsingissä. Suullinen tiedonvälitys on todettu tosi tehokkaaksi, etenkin kun se tehdään vielä omalla kielellä, toteaa projektipäällikkö Marjatta Nieminen.

Infotori on osa Maahanmuuttajien palveluohjaushanketta (Palo), ja sen rahoituksesta vastaavat valtion ohella Turun kaupunki ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Maksutonta neuvontaa saa albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, somalin, thain ja venäjän kielillä.

Tietyille kielille saa apua tiettyinä päivinä, ja neuvontapisteeseen voi tulla suoraan päivystysaikana tai ajanvarauksella. Eri kielillä tapahtuvista neuvontapalveluista vastaa Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto, jolta palvelu ostetaan.

Vaikka Infotorilta maahanmuuttaja saa apua kotoutumiseen, keskeistä uuteen maahan asettumisessa on työ- tai opiskelupaikan löytäminen. Se on entistä vaikeampaa taloustaantuman aikana.

Lähde: Turkulainen 16.12.2009, lue koko artikkeli

Kolmasosa keskeyttää ammatillisen koulutuksen

Työvoiman saatavuus ei juuri nyt näytä suurelta ongelmalta. Teknologiateollisuutta odottaa kuitenkin pula laadukkaasta työvoimasta. Kone- ja metallituoteteollisuudessa työntekijöiden keski-ikä on varsin korkea, joten eläköityminen jatkuu voimakkaana. Seuraavien vuosien aikana kone- ja metallituoteteollisuudesta sekä metallien jalostuksesta siirtyy eläkkeelle noin 2 500 työntekijää vuosittain.

Viime vuosina ammattiopistojen kone- ja metallialan linjoilta on valmistunut noin 2 000 opiskelijaa, ja heistä noin puolet on sijoittunut muualle kuin teknologiateollisuuteen. Ammattiopistoissa kone- ja metallialan aloituspaikkoja on tällä hetkellä kolmisen tuhatta. Viime vuosina hakijoiden määrä on ilahduttavasti kasvanut, ja vuonna 2008 aloituspaikat täytettiin ensisijaishakijoilla. Keskeyttäminen on kuitenkin suuri ongelma. Aloittaneista opiskelijoista vain kaksi kolmasosaa suorittaa perustutkintonsa.

Kilpailu muiden alojen kanssa parhaista nuorista on kireää ja Teknologiateollisuus on tunnetusti jo vuosikymmeniä työskennellyt alan vetovoiman parantamiseksi. Mielikuvat ovatkin parantuneet, ja hakijoiden joukossa on yhä enemmän myös tyttöjä, mutta mesesukupolvi tuskin vieläkään inspiroituu ammattikoulujen metalliosastojen miljööstä tai uutisten savunkatkuisista teollisuuskuvista.

Pahimpina työvoimapulan vuosina kokenut koneistusosaston vetäjä tokaisi, että heille töihin pääsee jokainen joka tuntee kellon ja kertotaulun ja osaa mennä seisomaan oikealle puolelle sorvia. Nyt tavoitellaan ainakin paperilla valmiuksia, jotka riittäisivät jopa oman konepajayrityksen pyörittämiseen. Koulutuksen järjestäjien ja opettajien sitten pitäisi virkavastuulla huolehtia näiden tavoitteiden saavuttamisesta.

Lähde: Tekniikka&Talous 16.12.2009, lue koko artikkeli

Nokia aloittaa yt-neuvottelut Salon matkapuhelintehtaalla

Nokia aloittaa maanantaina yt-neuvottelut Salon matkapuhelintehtaalla. Neuvottelut koskevat 2 000 työntekijää tehtaan tuotannon kaikissa henkilöstöryhmissä, mutta eivät tuotantoa tukevien henkilöstö-, tulos- ja materiaalihallinnon väkeä. Neuvotteluissa sovitaan lomautuksista, jotka toteutetaan ensi vuoden aikana.

– Irtisanomisia ei kuitenkaan ole luvassa, vakuutti Nokian viestintäpäällikkö Tapani Kaskinen sunnuntaina.

Kaskisen mukaan Nokia aikoo toteuttaa lomautukset kiertoperiaatteella niin, että 20 prosenttia henkilöstöstä on kerrallaan lomautettuna.

– Lomautuksen kesto selviää neuvottelujen aikana, mutta enimmillään lomautusjakso kestää 90 päivää. Se jaetaan kunkin kohdalla 2–3 erään.

Nokian Salon matkapuhelintehtaalla tuotannon henkilöstö lomautettiin vastaavalla periaatteella myös tämän vuoden aikana.

Kaskisen mukaan lomautuksiin on tarvetta myös nyt, koska Salon tuotantokapasiteetti ei vastaa markkinatilannetta.

Lähde: Turun Sanomat 13.12.2009, lue koko artikkeli

Sosiaalipalveluala kasvussa

Vuonna 2008 sosiaalipalvelualan yrityssektori kasvatti liikevaihtoaan peräti 23 prosenttia. Liikevaihto kipusi lähes 1,1 miljardiin euroon edellisvuoden 891 miljoonasta eurosta. Koko sosiaalipalvelujen tuotos kasvoi vuodessa yli 10 prosenttia, josta yritysten ja järjestöjen osuus oli jo noin 30 prosenttia. Sosiaalipalveluiden yrityssektorin kehitystä käsittelevä työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun sosiaalipalveluiden toimialaraportti julkaistiin 10.12.2009 Hyvinvointialan kehittämisseminaarissa Turussa.

Vuonna 2008 sosiaalipalvelualan yrityksiä oli lähes 3300, joissa työskenteli 21 000 henkilöä. Työntekijöiden määrä kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia. Yritysten määrän lisäys vastaavana aikana oli viisi prosenttia. Suuri osa yrityksistä on varsin pieniä: 85 prosenttia toimipaikoista työllisti alle 10 henkilöä vuonna 2007. Järjestöjen palvelutuotannon yhtiöittäminen ja isojen yritysten markkinaosuuksien kasvaminen selittävät toimialan kiivaan kasvun jatkumista. Alan suuret yritykset kasvavat voimakkaasti, kun taas monet pienet yritykset sinnittelevät kiristyvässä kilpailussa.

Yleisestä työllisyystilanteesta huolimatta sosiaali- ja terveysala työllistää hyvin. Erityisesti Etelä-Suomessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes puolet sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Mikäli alan tuottavuus ei parane, tarvitaan alalle vuoteen 2030 mennessä yli 130 000 työntekijää nykyisen 360 000 lisäksi. Toimialan vetovoimaa ja työssä jaksamista on parannettava.

Lähde: TEM 10.12.2009, lue koko tiedote

Saatko sinä potkut?

Moni kuvittelee, että viimeksi yritykseen tulleet joutuvat lähtemään ensimmäisinä, kun väkeä aletaan vähentää. Toinen sitkeä käsitys on, että alaikäisten vanhemmille ei saisi antaa potkuja ensimmäisten joukossa. Nämä seikat vaikuttavat kuitenkin lähinnä vain teollisuusyritysten irtisanomisiin, sillä niistä on sovittu SAK:n ja Toimihenkilöunionin alaisten teollisuuden alojen ja kuljetusalan työehtosopimuksissa. Teollisuudessa suojellaan myös esimerkiksi työtapaturmassa osan työkyvystään menettäneitä.Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n lakimies Juri Aaltonen arvioi, että irtisanomisjärjestys koskee palkansaajien vähemmistöä. Esimerkiksi palvelualoilla tai kuntien ja valtion työntekijäpuolella ei tällaisia ole.

Irtisanomisjärjestyksen perusidea on, että tärkeitä ammattilaisia ei panna pihalle. Toisin kuin sitä luotaessa 40 vuotta sitten ajateltiin, nykyisin tämä joukko ei aina enää tarkoita firmassa pisimpään olleita. Voi olla, että johto katsoo tuoreimman tulokkaan aarteeksi, josta ei haluta luopua.

Tärkeimmät potkusäännöt:

♦ Jos työn määrä vähenee, yritys saa irtisanoa.
♦ Potkuja ei saa antaa sukupuolen, iän, etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, mielipiteen, uskonnon tai lailliseen lakkoon osallistumisen takia.
♦ Jos yritys antaa potkut vaikkapa tietylle ikäryhmälle, se voi rikkoa yhdenvertaisuuslakia.
♦ Raskaus ja perhevapaat sekä luottamustehtävät suojelevat työntekijää.
♦ Irtisanomisen jälkeen yrityksen pitää ottaa työttä jäänyt takaisin, jos se yhdeksän kuukauden aikana tarvitsee ammattitaitoa, jota tällä on.
♦ Irtisanomisen voi riitauttaa.
♦ Laittomasti pois potkittu voi saada korvauksia, mutta yrityksen ei tarvitse ottaa häntä takaisin.

Lähde: Taloussanomat 7.12.2009, lue koko artikkeli

Rehtorit: Toinen tutkinto lähivuosina maksulliseksi

Jyväskylän Ylioppilaslehti pyysi yliopistojen rehtoreita arvioimaan maksuttoman koulutuksen tulevaisuutta seuraavien 20 vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista rehtoreista kuusi odottaa, että toinen korkeakoulututkinto muuttuu maksulliseksi jo viiden vuoden kuluessa. Neljä asetti aikarajaksi kymmenen vuotta. Vastanneista ainoastaan Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli katsoi, ettei toinen tutkinto muutu maksulliseksi vielä kymmeneen vuoteen. Rehtorit perustelivat maksullisuuden tuloa pääosin yliopistojen rahoituksen vähentymisellä.

Moni rehtoreista oli silti sitä mieltä, ettei tutkinnon hinta voi kaatua yksin opiskelijan niskaan. Yhdeksi vaihtoehdoksi katsottiin opintosetelit, joiden suuruus riippuisi opiskelijan varallisuudesta. Valtaosa rehtoreista piti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskettavaa lukukausimaksukokeilua alkusoittona laajemmille maksuille.

Kysely lähetettiin 21 yliopiston rehtoreille, joista 11 vastasi siihen.

Lähde: Taloussanomat 7.12.2009, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit