Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2009

Tässäkö se lama nyt oli?

Taloudesta on saatu viime päivinä useita hyviä uutisia: lomautuksia on keskeytetty, kuluttajien luottamus kasvaa, tuloskaudelle ennakoidaan iloisia yllätyksiä… Uskaltaako nyt jo huokaista helpotuksesta? Ovatko ikävät yllätykset ohi ja edessä nousun odottelu?

Taloudesta on kuultu erityisesti viime päivinä jo monia elpymisen merkkejä. Ekonomistien mielestä vielä ei kuitenkaan ole aihetta mihinkään ohi on -juhliin.

– Sellainen tunne on, että olemme taantuman pohjalla, mutta vielä ei voi sanoa, että tämä oli nyt tässä. Kyllä taantuma tulee vaikuttamaan ja jatkumaan suomalaisten ihmisten elämässä pitkään, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Anssi Rantala.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm sanoo, että sikäli voidaan olla helpottuneita, että edistystä on tapahtunut.

– Vaikka parempaan ollaan menossa, se ei tarkoita, että ongelmat olisivat ohi, hän lisää.

Maailmalta on kantautunut hajanaisia myönteisiä signaaleja talouden kehityksestä jo jonkin aikaa. Tämä siis tarkoittaisi, että kansainvälisesti montun pohjaa ollaan ohittamassa. Rantala kuitenkin muistuttaa, että kasvu on vasta alussa ja pitkälti saatu aikaan elvytyksellä.

Kun tavarat ovat menneet huonosti kaupaksi, tuotantoa on pysäytetty ja myyty tavaraa varastosta. Nyt sekä teollisuuden että tukkukaupan varastot alkavat olla tyhjiä ja niitä on ryhdytty täyttämään uudelleen. Rantala arvioi, että elvytys ja varastojen täyttämisoperaatio voivat saada aikaan sen, että talous näyttää piristyvän nopeasti. 

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan edelleen tuore luottamusindikaattori on melko synkkä. Varastojen kasvu kohensi teollisuuden luottamusta, mutta tilauskanta on edelleen lähes ennätyksellisen niukka. Paitsi teollisuuden myös rakennusalan, palveluyritysten ja vähittäiskaupan näkemykset seuraavan vuosineljänneksen kehityksestä ovat vaisuja.

Tilastokeskuksen uusimman kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten luottamus Suomen talouskehitykseen on parantunut elokuusta selvästi. Näkemykset ovat valoisimmat sitten vuoden 1997. Ekonomistit pitävät tätä merkittävänä seikkana, mutta sekin pitää suhteuttaa muuhun tietoon.

Työttömyyden kasvu jarruttaa kulutusta

Omaan talouteensa kuluttajat eivät suhtaudu yhtä positiivisesti kuin maan talouden kehitykseen. Työttömyyttä he pitävät edelleen suurena uhkana. Rantalan mielestä näkemys on viisas. Se kuitenkin jarruttaa kuluttamista. Työllisyyden on ennakoitu pahenevan edelleen ensi vuonna ja liikkuvan kymmenen prosentin yläpuolella. Joinakin kuukausina se voi nousta 14–15 prosenttiinkin. 

Lähde: Taloussanomat 30.9.2009, lue koko artikkeli

Uudet poliisit purkamaan turvapaikanhakijoiden sumaa

Uusista poliisin viroista valtaosa menee turvapaikkahakemusten suman purkamiseen, kirjoittaa Turun Sanomat. Valtion lisätalousarviossa perustetuista sadasta poliisin virasta 44 varataan turvapaikanhakijoiden haastattelemiseen.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kuudesta uudesta poliisista viisi keskittyy turvapaikkahaastatteluihin. Poliisi ei osallistu turvapaikkapäätösten tekoon, mutta se haastattelee hakijat ja luovuttaa aineiston ulkomaalaisvirastolle.

Uudet poliisin virat on jaettu eri puolille Suomea sen mukaan, missä on eniten turvapaikanhakijoita. Uusimaa saa 28 poliisia, Varsinais-Suomi kuusi, Pirkanmaa kolme ja Satakunta kaksi.

Uusia poliiseja sijoitetaan myös liikennevalvontaan. Liikkuva poliisi saa liikenneturvallisuuskeskuksiin seitsemän uutta virkaa. Lisätyövoimaa tarvitaan ennen kaikkea automaattisen kameravalvonnan pyörittämiseen.

Lähde: Turun Sanomat 30.9.2009

Yhä harvemmalla palkansaajalla normaali työaika

Kun parikymmentä vuotta sitten yli 80 prosenttia palkansaajista teki normaalia työaikaa, oli osuus viime vuonna hieman yli 70 prosenttia. Normaalimittaista viikkoa tekevien määrä on vähentynyt kahdessakymmenessä vuodessa 140 000 henkilöllä. Lyhyttä, alle 35-tuntista työviikkoa tekevien osuus on kasvanut yli 5 prosenttiyksikköä ja pitkää, yli 40-tuntista työviikkoa tekevien osuus yli kaksinkertaistunut. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kokoamasta julkaisusta Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet.

Yhä useampi alempi toimihenkilö ja työntekijä tekee alle 35-tuntista työviikkoa. Viidenneksellä alemmista toimihenkilöistä on lyhyt työaika. Sitä vastoin ylemmistä toimihenkilöistä jo runsas kuudennes tekee yli 40-tuntista työviikkoa. Ylityötä tehneiden määrät ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vaihdelleet suhdanteiden mukaan. Aivan viime vuosina ylitöitä tekeviä on ollut ennätyksellisen paljon, viime vuonna ylitöitä teki jo 240 000 palkansaajaa.

– Näyttääkin siltä, että taantuman alkaessa yritykset ovat jättäneet palkkaamatta uusia työntekijöitä, ja työntekijät ovat tarpeen vaatiessa venyttäneet työpäivää, julkaisussa päätellään.

Lähde: Verkkouutiset 30.9.2009, lue koko artikkeli

Rakennusalan konkurssit selvässä kasvussa

Konkurssien määrä lisääntyi selvästi elokuussa. Konkurssit koettelevat lähes kaikkia toimialoja, mutta selvästi eniten konkurssiin ajautuu rakennusalan yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan tammi-elokuussa pantiin vireille 2 230 konkurssia, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Rakennusalalla pantiin tammi-elokuussa vireille 540 konkurssia, mikä on 125 enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä kasvoi lähes kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta maa-, metsä- ja kalataloutta. Henkilökuntaa kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 10 500, mikä on lähes 4 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Turun Sanomat 30.9.2009

PTT: Kahdessa vuodessa menetetään 175 000 työpaikkaa

Suomen talouden lasku on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n mukaan vakautunut alkuvuoden jyrkästä alamäestä huolimatta. PTT ennustaa bruttokansantuotteen laskevan tänä vuonna 6 prosenttia ja kääntyvän ensi vuonna 1,5 prosentin kasvuun.

Työllisyyden paranemista saadaan odottaa pitkään. Työttömyysaste nousee torstaina julkistetun ennusteen mukaan ensi vuonna noin 11 prosenttiin. Vaatimattoman tuotannon kasvun takia työllisyystilanteen paraneminen siirtyy ainakin vuoden 2011 puolelle, ennakoi PTT.

Kuluvan ja ensi vuoden työpaikkojen menetys jäänee tuotannon rajusta putoamisesta huolimatta noin 175 000 työpaikkaan, arvioi PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. Tämä johtuu siitä, että tuotannon pudotus on jyrkin pääomavaltaisessa teollisuustuotannossa.

Lähde: Kauppalehti 24.9.2009, lue koko artikkeli ja PTT:n tiedote

Työttömyyden kasvu kiihtyi elokuussa

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa 74 300:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät 22.9.2009 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli elokuun lopussa yhteensä 269 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikkialla maassa, eniten Pirkanmaalla (52 %), Etelä-Pohjanmaalla (52 %) ja Varsinais-Suomessa (50 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys nousi edellisen vuoden elokuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä; eniten teollisessa työssä, luokittelemattomassa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan työssä.

Lähde: TEM:n tiedote 22.9.2009, lue koko tiedote

Työttömyyden kasvu kiihtyy Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa 21 400 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni elokuun aikana Varsinais-Suomessa 1 400 henkilöllä. Viime vuoden elokuusta määrä kasvoi 7 100 henkilöllä eli 50 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi hitaammin eli 38 prosentilla. Elokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 8,8% (5,9 %, 8/2008) ja koko maassa 9,9 % (7,2 %, 8/2008). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjan-maan jälkeen.

Elokuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakunnan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 200 kappaletta eli 53 % vähemmän kuin vuosi sitten. Uusien avointen paikkojen määrä väheni voimakkaimmin teollisuudessa, hallinto- ja toimistotyössä sekä kuljetusalalla. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 2 800 henkilöön, eli 91 prosentilla vuoden takaisesta. Elokuulle tyypilliseen tapaan työttömien määrä väheni kuukauden aikana: nyt 300 nuorella. Viime vuoden elokuuhun verrattuna työttömien määrä on kääntynyt kasvuun kaikissa pääammattiryhmissä. Voimakkaimmin työttömyys on kasvanut teollisuudessa ja rakentamisessa lomautusten yleistymisen myötä. Metallialalla työttömien määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna.

Lähde: Varsinais-Suomen TE-keskuksen työllisyyskatsaus 8/2009, lue koko katsaus

Sandvik perui lomautukset toistaiseksi Turun tuotannossa

Kaivos- ja rakennusteollisuuden laitteita valmistava Sandvik Mining and Construction on perunut toistaiseksi tuotantoväen lomautukset, joista yhtiö ilmoitti vuoden alussa. Turun tehtaalla työskentelee kaikkiaan noin 400 ihmistä, joista tuotannossa reilu puolet. Nyt tuotannon kaikki työntekijät ovat jälleen töissä.

– Tilaukset ovat vakiintuneet sen verran, että noin vuoden loppuun asti on töitä, yhtiön toimitusjohtaja Kari Parvento kertoo.

Hänen mukaansa tilauksia on alkanut tippua kaikilta kaivosteollisuuden valta-alueilta, esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueelta, Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta, Intiasta, Kiinasta ja Australiasta. Sandvikin tuotannosta valtaosa menee vientiin. Myös Tampereella tuotannon vakituinen väki on palannut töihin, eivätkä lomautukset ole ajankohtaisia ainakaan pariin kuukauteen. Toimihenkilöitä sen sijaan on edelleen lomautettuina kummassakin toimipisteessä. Tilausten vakiintumisesta huolimatta Parvento ei juuri näekään aihetta hyppiä riemusta.

Esimerkiksi Sandvikin Lahden toimipisteessä vastaavia hyviä merkkejä ei ole nähty. Siinä missä Turun ja Tampereen tuotantoa ohjailee kaivosteollisuus, on Lahden tuotanto riippuvainen rakennus- ja urakointiteollisuudesta. Rakennusalalla merkkejä paremmasta ei juuri ole nähty.

Elokuussa lomautusten perumisesta kertoi toinenkin suuri metallialan yritys. Outokumpu ilmoitti tuolloin lopettavansa kaikki lomautukset Tornion tuotantolaitoksella. Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Jukka Huhtala arvioi, että Sandvikin ja Outokummun kaltaiset lomautusten perumiset ovat kuitenkin vain poikkeustapauksia teknologiateollisuudessa. Hän ei näe niissä merkkejä myönteisestä suunnasta, sillä tilauskannat ovat yhä laskeneet.

– Ilahduttavaa, että jotain tämmöistä pientä on näkynyt, mutta ei voi sanoa että käänne olisi tapahtunut. Toivottavasti tilaukset alkavat vahvistua, mutta ei tästä voi vielä vetää sellaisia johtopäätöksiä, Huhtala uskoo.

Lähde: Turun Sanomat 16.9.2009, lue koko artikkeli

Ala myyjäksi – tienaat tuplasti

Myyntialalla työskentelevien kuukausiansiot ovat nousseet kymmenen vuoden aikana peräti 50 prosenttia. Osa myyjistä pääsee sellaisiin huippuansioihin, joista useimmat saavat vain uneksia. Tiedätkö, mistä b-to-b-myyjän palkka koostuu? Milloin palkasta kannattaa neuvotella ja miten?

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten SMKJ:n mukaan myyntialan huiput pääsevät johtajatason ansioihin, parhaimmisto tienaa yli 6 000 euroa kuukaudessa. Ala jakaantuu vähittäiskaupan kuluttajamyyntiin ja yritysten väliseen myyntitoimintaan.

– Näillä kahdella on hyvin erilainen palkkakehitys. Karkeasti voikin sanoa, että se, mihin kaupan alan palkkakehitys loppuu uran huipulla, siitä b-to-b-myyntialan palkat yleensä alkavat, myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia edustavan SMKJ:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä kertoo.

Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole, vaan hyvään palkkaan vaaditaan ensinnäkin asennetta, ammattitaitoa ja kykyä onnistua palkkaneuvotteluissa. Myyntitaidot ja tuloksentekokyky kasvavat iän ja osaamisen karttuessa.

– Alle viiden vuoden myyntikokemuksella huippuansioihin pääsee vain joka sadas, yli kaksikymmentä vuotta myyntialalla toimivista yli kymmenes. Huipulle ei kuitenkaan eksytä vahingossa, ensin tulevat hyvät myyntitaidot, sitten hyvä myynti ja vasta sen jälkeen yleensä erinomainen palkka.

Lähde: Kauppalehti 16.9.2009, lue koko artikkeli

OECD varoittaa pahasta työttömyydestä

Finanssikriisin ja sitä seuranneen taantuman aiheuttama työttömyys kasvaa suuremmaksi kuin aiempien taantumien aikana, varoittaa teollisuusmaiden järjestö OECD tänään julkistamassaan raportissa.

OECD ennustaa työttömyyden koskettavan jäsenmaissaan pahimmillaan 25 miljoonaa henkilöä eli lähes kymmentä prosenttia työvoimasta.

Lähde: Taloussanomat 16.9.2009, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit