Kuukausittaiset arkistot: heinäkuu 2009

Näin koulutus lihottaa palkkapussiasi

Tyydytkö kahden tonnin palkkaan? Vai haluatko tienata tuplasti, mutta koulunkäynti ei innosta? Taloussanomat penkoi, millä koulutuksella pääset toiveansioihisi. Putkimies tienaa parhaiten. Ei, kyllä sähkömies voittaa putkimiehen. Tohtorinkoulutus se vasta kannattaa, liksaa tulee lisää rutkasti. Kina koulutuksen tehosta on ikuinen. Kukin uskoo, minkä oikeaksi kokee. Mutta mistä nuori, paikkaansa hakeva osaa arvioida, paljonko tulevasta ammatista saa palkkaa.

Nyt Taloussanomat lukee Tilastokeskuksen yksityisen palkkasektorin tilastoa kuin piru Raamattua. Millä koulutuksella pääset 2 500 euron kuukausipalkalle yksityisellä puolella? Entä mitä pitäisi opiskella, jos haluat yli 4 000 euron palkan, tai jos haluat säännöllisesti peräti yli 6 000 euron kuukausiansiot. Alle 2 500 euron palkoille pääsee monilla ammattitutkinnoilla, esimerkiksi leipuri-kondiittorin tutkinnolla. Samaan palkkaluokkaan osuu myös ammattikorkeakoulututkintoja, kuten hortonomi tai agrologi sekä kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut mies tai nainen.

Tilipussi kasvaa viisi sataa euroa, jos suorittaa auto- ja kuljetusalan ammattitutkinnon. Juuri alle 3 000 euron palkan jäävät muun muassa kotitalousopettajat, farmaseutit, iktyonomit (kalatalous- ja ympäristöalan asiantuntija) ja – ylioppilaat.

Tilasto näyttää armottomasti, että 4 000 euron palkkaan joutuu opiskelemaan useammankin vuoden. Listalla on sen sellaista tradenomia, maisteria, lisensiaattia ja muutama tohtorikin.

Katso, mitä sinun koulutuksellasi pitäisi tienata. 

Lähde: Taloussanomat 31.7.2009, lue koko artikkeli

Kaikki eivät palaa kesälomilta töihin

Teknologiateollisuuden torstaina julkaisema tilanneraportti paljastaa, missä useimmat työttömät suomalaiset olivat töissä. Elektroniikka- ja sähköteollisuusyrityksissä työntekijöiden määrä väheni tammi-kesäkuussa 1 500:lla. Saman verran oli kesäkuussa lomautettuna. Kone- ja metallituoteteollisuudessa työntekijöitä on nyt kuusi tuhatta vähemmän. Kesäkuussa lomautettuna oli yli 40 000. Metallien jalostusyrityksissä henkilöstövähennys on ollut yli tuhat. Kesäkuussa lomautettuna oli lähes seitsemän tuhatta. Tietotekniikka-alan työpaikkoja katosi tammi-kesäkuussa vajaa tuhat. Noin viisituhatta oli kesäkuussa lomautusjärjestelyjen piirissä.

Tämä tekee yhteensä kymmenen tuhatta työpaikkaa menetettyinä ja yli viisikymmentä tuhatta työpaikkaa vaarassa. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Matti Mäenpään mukaan tilanne alalla on mitä vakavin.

”On aivan selvää, että yritysten sopeuttamistarve kasvaa syksyllä ja irtisanomisia tulee”, Mäenpää sanoo.

Mäenpää peräänkuuluttaa valtiota apuun lomautettujen ihmisten lisäkouluttamiseksi.

Investoinnit eivät kasva ensi vuonnakaan

Koska alkuvuoden romahdus oli ennätysjyrkkä, Teknologiateollisuus ei usko pudotuksen jatkuvan loppuvuonna samaa tahtia. Mutta ei se odota kehityksen myöskään kääntyvän parempaan. Suomalainen teknologiateollisuus elää viennistä, ja investointilama on nyt globaali. Kaikki Suomen merkittävät markkinat ovat taantuneet. Teknologiateollisuuden oma näkemys on, että paluuta viime vuosien kaltaiseen investointibuumiin ei ole moneen vuoteen.

Lähde: Talouselämä 30.7.2009, lue koko artikkeli

Palvelualoilla töitä riittää syksylläkin

Palvelualoilla riittää Suomessa töitä syksylläkin, kun teollisuudessa työntekijöiden tarpeen arvioidaan yhä vähenevän. Maan työllisyyttä kannattelee erityisesti kauppa, jonne voi syntyä uusia työpaikkojakin kun ruuan arvonlisävero alenee ja aukioloajat laajenevat vuoden vaihteessa. Alan työttömyyskassan asiakkaiden määrät ovat olleet jopa pienessä laskussa viime keväästä. Pamin työttömyyskassan asiakkaina oli kesäkuussa noin 11 000 jäsentä, mikä on normaali määrä 218 000 palvelualan ihmisen liitossa.

Talouskriisi ei ole vielä karsinut vähittäiskaupan työpaikkoja, vaan työllistäminen on jatkunut vahvana koko vuoden erityisesti ruokakaupassa. Sen sijaan vientiteollisuudesta riippuvaisesta teknisestä tukkukaupasta ja rakennusalan tukkukaupasta on jo hävinnyt noin 5 000 työpaikkaa. Myynnin rajusta laskusta kärsivässä autokaupassa työvoimaa ei ole vähennetty samaan tahtiin myynnin laskun kanssa, koska hieman piristyneeseen käytettyjen autojen kauppaan on siirretty työvoimaa.

Pamin Julkusen mukaan palvelualalla ollaan eniten huolissaan ravintoloiden työpaikkojen säilymisestä. Talouskriisin pelätään karsivan erityisesti kalliiden ruokaravintoloiden asiakkaita. Sen sijaan pikaruokaa tarjoavissa ravintoloissa työpaikat jopa lisääntyvät. Matkailu- ja ravintolapalveluita edustavan Mara ry:n mukaan alan työpaikat ovat jo vähentyneet tänä vuonna noin 6–7 prosenttia samalla kun alan myynti on supistunut noin kahdeksan prosenttia.

Pankki- rahoitus- ja vakuutusalalla talouskriisi ei ole vielä karsinut työpaikkoja. Isoista finanssikonserneista ainoastaan Nordeassa on käyty yt-neuvottelut, joiden seurauksena pankista lähtee vapaaehtoisin järjestelyin 150 ihmistä. Finanssiala työllistää kaikkiaan noin 40 000 ihmistä. Alan ammattijärjestön Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila pelkää, että taantuvilla alueilla myös finanssialan työpaikat ovat vaarassa. Pankkikonttoreita voidaan sulkea esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joilla metsäteollisuus tekee isoja saneerauksia.

Lähde: Turun Sanomat 29.7.2009, lue koko artikkeli

Nuorten työpajat ovat tukossa hakijoista

Syrjäytyneiden nuorten on yhä vaikeampi päästä kiinni työelämään. Jonot nuorten työllistymistä tukeviin työpajoihin kasvavat, kun tuen tarvitsijoita on koko ajan enemmän. Vaikeammin syrjäytyneet nuoret eivät käy töissä, eivät opiskele, eivätkä ole ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Näitä tilastopudokkaita on Suomessa eri arvioiden mukaan 14 000 – 40 000. Nuorisotyöntekijät etsivät heitä kaduilta, nuorisotaloilta ja erilaisten verkostojen kautta.

Helsingin diakonissalaitoksen projektipäällikkö Ulla Nord kertoo, että nuorten kanssa mennään eri virastoihin, missä täyteyttään yhdessä vaadittavat paperit.

– Olemme nuoren tukena koko ajan. Motivoimme ja olemme tulkkina siinä välissä kun asioimme eri virastoissa.
Työpajat tarvitsevat lisää tukea

Keskeinen auttamisen tapa on viedä pudokas puolen vuoden mittaiseen työpajaan, jossa pääsee säännöllisen elämän alkuun. Kun niin sanotusti tavallisia työttömiä on yhä enemmän, pahasti syrjäytyneen nuoren on sitäkin vaikeampi päästä työpajan porteista sisään.

Nordin mukaan työpajoissa tarvittaisiin nykyistä enemmän paikkoja. Nyt pajoihin on enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Työpajojen tukkoisuus on myös huomattu etsivää nuorisotyötä rahoittavassa opetusministeriössä.

– Toiminnan laajentaminen edellyttäisi, että saisimme lisää resursseja ja lisäpaikkoja työpajapuolelle, kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen nuorisoasiainyksiköstä sanoo. 

Lähde: YLE Uutiset 29.7.2009

Nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävän korkealle

Nuorisotyöttömyys huitelee huolestuttavissa lukemissa. Kesäkuussa 15–24-vuotiaita työttömiä oli työministeriön mukaan yli 40 000. Selvä piikki tilastoihin on tullut nyt kesällä, ja syksyksi tilanteen odotetaan vain pahentuvan. Helpotusta tuo kuitenkin se, että nykyinen talouskriisi on erilainen kuin 1990-luvun lama. Suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle joukolla jo ensi vuonna, joten nuorille on paremmin sijaa työelämässä. 1990-luvulla juuri vastavalmistuneet olivat laman suurimpia häviäjiä.

Lähde: Turun Sanomat 28.7.2009

Opintotukea kannattaa hakea nyt

Uusien opiskelijoiden kannattaa täyttää opintotukihakemus pikimmiten, muistuttaa Kela. Näin voi välttää hakemusruuhkan, joka sijoittuu elo-syyskuulle.

Tukea voi hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa opintoja aloitettaessa. Tukea voi hakea myös siinä tapauksessa, että meneillään oleviin opintoihin ei ole aiemmin saanut tukea. Syksystä alkaen kaikki opintotukiasiat on mahdollista hoitaa netissä. Tuolloin verkossa voi täyttää sähköisesti myös opintotuen sähköisen olosuhdemuutosilmoituksen. Kelan palvelussa voi muun muassa hakea opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Lisäksi siellä voi tarkistaa ansioiden tulorajan ja sen, kuinka paljon tukia on kaikkiaan maksettu.

Kelan mukaan opiskelijat ovat varsin tottuneita internetin käyttäjiä. Esimerkiksi opintotukien vapaaehtoisista palautuksista jo 90 prosenttia tehdään verkossa. Opintotukihakemuksista vain kuusi prosenttia tehdään netissä, mutta tahti kiihtynee, kun muutosilmoituksenkin voi tehdä verkossa.

Lähde: Turun Sanomat 27.7.2009

Vajaakuntoisten työpankeista puuttuu kannustimia

Vaikeasti työllistyvien avuksi rakennetut työpankit madaltavat yritysten kynnystä ottaa vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä palkkalistoilleen. Taantuma ja tiukka lainsäädäntö kuitenkin nakertavat työpankkien menestystä. Yritykset vuokraavat työpankkien työntekijöitä usein vain sesonkiajoiksi. Parin viikon työsuhteet eivät aina työttömiä innosta, sillä ne voivat johtaa työttömyysetuuksien katkeamiseen myöhemmin. Työpankkien vetäjät kannustaisivat työttömiä työntekoon lainsäädännön esteitä purkamalla. Arvio vuoden alusta alkaneen työpankkikokeilun tuloksista esitetään sosiaaliturvaa uudistavalle Sata-komitealle syyskuussa.

Lähde: Turun Sanomat 27.7.2009

Elinkeinoelämä etsii koulutuksen uusia tarpeita

Elinkeinoelämällä on käynnissä ennakointihanke, joka pyrkii selvittämään tulevaisuuden osaamistarpeita Suomessa. Sanalla sanoen työnantajien kattojärjestö pohtii, miten koulutusta tulisi muuttaa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia silmällä pitäen. Oivallus-hankkeen ensimmäinen vaihe on nyt ohi. Siinä keskityttiin muodostamaan näkemys tulevaisuudesta sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista ja niihin liittyvistä verkostoista.

Oivalluksessa on keskusteltu hankkeen projektipäällikön Kirsi Juvan mukaan vanhoista tutuista aiheista eli globalisaatiosta, väestön ikääntymisestä, teknologian kehityksestä ja verkostoitumisesta yleensä. Lisäksi työryhmissä on hahmoteltu, mikä olisi mahdollisimman hyvä tulevaisuus ja toisaalta, mitkä sen kompastuskivet ovat. Perinteisten aiheiden ohella esiin on noussut myös hieman tuoreempi, aikakäsite ja siihen liittyen jatkuvan kiireen yhteiskunta.

Yhdeksi Suomen menestystekijäksi jo useissa foorumeissa on nostettu luovuus. Tämä on kuitenkin voimakkaasti ristiriidassa kiireen kanssa. Luovuudella uskotaan olevan valtava potentiaali ja kilpailuetu. Luovuudelle asetetaankin paineita niin koulutuksen kuin työelämän taholta, mutta se ei synny väkisin puurtamalla.

Juvan mukaan Oivallus on muidenkin hankkeiden tapaan aikansa lapsi. Finanssikriisi sekä lähitulevaisuuden epävarmuus ja arvaamattomuus ovat heijastuneet voimakkaasti myös hankkeen työryhmiin. Työryhmien sisällä on vahvasti kyseenalaistettu, voidaanko Suomen tulevia menestysavaimia vielä tietää. Juvan mukaan ryhmissä on mietitty, kuinka suuri riski on nykyisten tietojen pohjalta arvioida mistä aloista Suomi elää.

Työryhmissä ollaan kuitenkin oltu varsin yhtä mieltä siitä, että suomalaisten substanssiosaaminen on hyvin vahvalla pohjalla ja meillä on hyvät edellytykset rakentaa menestyvää liiketoimintaa. Juvan mukaan ongelmana ovat puutteet asiakaslähtöisyydessä, ihmislähtöisyydessä sekä sosiaalisissa ja muissa pehmeissä taidoissa. 

Lähde: Tekniikka & Talous 20.7.2009, lue koko artikkeli

Lähes puolet edistäisi kesätyön saamista pätkimällä työaikaa

Lähes puolet suomalaisista, 46 prosenttia, olisi valmis lyhentämään työssä käyvien työaikaa kesäkuukausina, jotta nuoret saisivat helpommin kesätöitä. Melkein yhtä suuri joukko, 43, prosenttia, ei pidä työajan kesäkatkoja perusteltuna. Loput 11 prosenttia eivät osaa ottaa kantaa asiaan. Luvut ilmenevät Turun Sanomien ja neljän muun maakuntalehden teettämästä gallupista.

SAK:n tuore johtaja Lauri Lyly tähdentää, että nuorten palkkaaminen kesätöihin on viime kädessä yritysten oman edun mukaista.

– Tämäkin lama menee aikanaan ohi, ja sitten taas huudetaan, ettei ole työvoimaa. Juuri nyt sitä työvoimaa pitäisi rekrytoida, pitäisi antaa nuorille mahdollisuuksia, käytännön tietoa ja kokemuksia. Tätä kautta saadaan aikanaan uusia ammattilaisia eri aloille, Lyly sanoo.

Kilpailu kesätyöpaikoista on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen ankara, ja tuhannet nuoret ovat jääneet nuolemaan näppejään. Taantuma on pakottanut monet yritykset rajoittamaan kesäväen palkkaamista.

Kyselyssä reilusti alle puolet 15–24-vuotiaista vastaajista ja runsas kolmannes 25–34-vuotiaista kannatti työajan tilapäistä lyhentämistä keinona nuorten kesätöiden saamiselle. Sen sijaan yli 50-vuotiaista hieman yli puolet oli lyhentämisen kannalla.

Lähde: Turun Sanomat 22.7.2009, lue koko artikkeli

Työttömyys kasvoi 68 000 henkilöllä kesäkuussa

Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta kaikkialla maassa, eniten Etelä-Pohjanmaalla (46 %), Pirkanmaalla (43 %) ja Varsinais-Suomessa (40 %). Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Kainuussa (19 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys nousi edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi edelleen eniten miesvaltaisilla aloilla: teollisessa työssä, luokittelemattomassa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan työssä. Työttömien miesten määrä lisääntyi kesäkuussa 53 300:lla ja naisten 14 200:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin kesäkuun aikana 28 900, mikä on 8 100 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli kesäkuussa avoinna 51 100 työpaikkaa, mikä on 16 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kuukauden lopussa edelleen avoinna olevat työpaikat (19 300) olivat vähentyneet kaupallista työtä lukuun ottamatta kaikissa muissa ammattiryhmissä; eniten teollisessa työssä, palvelutyössä sekä kuljetus- ja liikennealan työssä.

Lähde: TEM:n tiedote 21.7.2009, lue koko tiedote

« Vanhemmat artikkelit