MyJobCafe.net

Konkurssien määrä on kasvanut rajusti alkuvuonna. Tilastokeskuksen mukaan toukokuuhun mennessä pantiin vireille lähes 1 460 konkurssia. Määrä on kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna tammi-toukokuun aikana.

Konkurssien määrä on lisääntynyt lähes kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maa-, metsä- ja kalataloutta. Eniten konkurssit ovat lisääntyneet rakentamisessa. Alalla pantiin alkuvuoden aikana vireille 351 konkurssia.

Konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli kaikkiaan yli 6 400 henkeä, mikä on yli 2000 enemmän kuin viime vuoden luvuissa.

Lähde: STT/Turun Sanomat 30.6.2009

Suomen talouskasvu saattaa hidastua vielä ennakoitua enemmän, varoittaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk). Jos näin käy, hallituksen on varauduttava rohkeaan lisäelvytykseen. Laman iskut kohdistuvat nyt Suomeen reaalitalouden puolella kovempina kuin moniin muihin Euroopan maihin. Myönteisenä Pekkarinen pitää sitä, että finanssisektori näyttää kestävän laman paremmin kuin 1990-luvulla.

– Isku osuu meihin kovemmin kuin moneen muuhun, koska teemme kännyköitä, risteilijöitä ja muita kulutus- ja investointihyödykkeitä. Niiden menekki perustuu vahvaan kasvuun. Voi hyvinkin käydä niin, että kuusi prosenttia miinusta bruttokansantuotteessa ei riitä vaan menemme lähelle vuoden 1991 ennätystä, seitsemää prosenttia, Pekkarinen arvioi.

Ministeri Pekkarinen ei pelkää valtion velkaantumista tässä tilanteessa.

– Nyt kannattaa ottaa riski ja velkaantua vähän enemmän, jotta estämme massatyöttömyyden. Suomi ei voi päästää sukellusta syvenemään, koska sen seurauksena reaalitalous alkaa murentua ja seuraa mittaamattomasti inhimillistä kärsimystä, Pekkariselta lähtee viesti valtiovarainministeriöön, jossa laaditaan ensi vuoden budjetin ja tämän vuoden toisen lisäbudjetin pohjia.

Jokainen lisäprosentti työttömyyttä nielaisee valtiolta vuositasolla lähes 300 miljoonaa euroa.

– Mikäli elokuun budjettiriihen aikaan reaalitalous ei ala oikenemaan ja työttömyydessä sukelletaan kohti 11 prosenttia, hallituksen on otettava rohkeampi, elvyttävämpi ote, Pekkarinen vaatii ja muistuttaa, että työttömyyden ennaltaehkäisy on huomattavasti halvempaa.

Lähde: Turun Sanomat 30.6.2009, lue koko artikkeli

Muutosturvan toimintamalli laajenee. Muutosten jälkeen muutosturva koskee entistä paremmin myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja 180 päivän ajaksi lomautettuja tai lomautettuina olleita. Tasavallan presidentti vahvisti 26.6.2009 lain julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta. Muutokset astuvat voimaan 1.7.2009.

Lakimuutoksista johtuen 1.7.2009 alkaen muutosturvan toimintamalliin kuuluvaan työllistymisohjelmaan on oikeus myös työnhakijoilla, joilla on määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Lisäksi vähintään 180 kalenteripäiväksi lomautetuilla tai vastaavan ajan lomautettuna olleilla on oikeus työllistymisohjelmaan, jos heillä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.

Muutoksilla pyritään edistämään taloudellisen taantuman johdosta työttömäksi jäävien, lomautettujen ja määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien työllistymistä ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua työllistymistä edistäviin toimiin. Tavoitteena on erityisesti parantaa ja ylläpitää työnhakijoiden ammatillista osaamista.

Muutosturva muodostuu työnhakijan oikeudesta työllistymisohjelmaan, palkallisesta vapaasta irtisanomisaikana esimerkiksi työnhakua varten, korotetusta työttömyysturvasta eli työllistymisohjelmalisästä, työnantajan lisääntyneestä ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuudesta sekä TE-toimiston tehostetuista palveluista. Muutosturva on työntekijälle vapaaehtoinen. Muutosturvaan kuuluvan työllistymisohjelman laatiminen edellyttää aina rekisteröitymistä paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon.

Lähde: TEM 26.6.2009, lue koko tiedote

Piikkiön ja Paimion hyttitehtaiden työntekijät ovat poistuneet aamupäivällä työpaikaltaan vastalauseena yhtiön saneerauksille. Risteilijöiden hyttejä valmistava STX Finland Cabins Oy irtisanoo 98 työntekijää ja lomauttaa loput noin 150 työntekijää. Lisäksi yhtiön palveluksessa on noin 50 toimihenkilöä.

Hyttitehtaan pääluottamusmies Pasi Laakson mukaan työntekijät ovat järkytteneitä yt-neuvottelujen tuloksesta eivät osanneet odottaa näin suurta irtisanottujen määrää. Mielenilmaus päättyy maanantaiaamuna. Hyttitehtaan vaikeuksien taustalla on laivateollisuuden tilausten tyrehtyminen.

STX Finland Cabins Oy työllistää noin Piikkiössä ja Paimiossa noin 250 työntekijää, joten yt-neuvottelujen tuloksena yli kolmannes työntekijöistä menettää työpaikkansa.

Lomautukset alkavat syyskuussa ja ovat voimassa toistaiseksi. Ne toteutetaan asteittain niin, että viimeiset lomautetut lähtevät hyttitehtaalta helmikuussa.

Lähde: YLE 26.6.2009, lue koko artikkeli

Työtuomioistuin on vahvistanut mainos- ja ilmaislehtijakajien vähimmäispalkaksi pääkaupunkiseudulla 7,90 euroa tunnilta. Aiemmin työehdot ja palkkaus ovat olleet mielivaltaisia.

Mainos- ja ilmaisjakelulehtien jakajien minimipalkka ja työehdot saavat Suomessa nyt ensimmäistä kertaa lainvoiman.

Mainos-, ilmais- ja kaupunkilehtien jakelutyö on perinteisesti ollut tyypillistä pätkä- ja silpputyötä, jota tekevät pääsääntöisesti lapset, opiskelijat ja maahanmuuttajat. Tähän mennessä mainosten- ja ilmaisjakelulehtien työehtoja ja palkkausta ei ole säädelty millään työehtosopimuksella. Alalla noudatettavat työehdot ja palkkaus ovat olleet täysin mielivaltaisia. PAU:lle toimitettujen tietojen mukaan jakajan palkka on ollut alimmillaan 2,50 euroa tunnilta.

Jakajien kannalta merkittävin uudistus on se, että sopimukseen sisältyy takuu siitä, että jakajan tulee ansaita tietty vähimmäistuntipalkka, pääkaupunkiseudulla 7,90 euroa ja muualla Suomessa 7,67 euroa tunnilta. Muuten työtuomioistuimen hyväksymä alan työehtosopimus noudattaa kappalekorvausta erikseen kerrostalo- ja omakotitaloalueille.

Lähde: Kauppalehti 25.6.2009, lue koko artikkeli

Kun työllisyysnäkymät heikkenevät, yhä useampi työnhakija tinkii niistä ehdoista, joilla on valmis tulemaan töihin. Aivan kaikessa ei kannata kuitenkaan antaa periksi.

Amerikkalainen Market Watch on penkonut työmaailman karikoita työnhakijan näkökulmasta. Jutun keskeinen sanoma on se, ettei aivan mihin tahansa kannata suostua. Rekrytointikonsultti Karen Chopra esimerkiksi kehottaa puntaroimaan, miten paljon ihan oikeasti haluaa tarjolla olevaa työtä. Useinhan työnhakija haluaa vain päästä pois työn etsimisen piinasta.

Monet työnhakijat ovat Chopran mukaan nyt valmiita tinkimään palkoissaan. Ja tätä koukkua tarjoaa nyt yksi jos toinenkin työnantaja. Todellinen matalapalkkatarjous kannattaa Chopran mukaan kuitenkin torjua kättelyssä.

Atlantassa toimivan Mom Corpsin toimitusjohtaja Allison O’Kelly puolestaan varoittaa ottamasta vastaan sellaista tointa, jonka titteli on alhaisempi kuin nykyinen toimenkuva. Siitä voi aiheutua myöhemmin paljon itkua ja hammasten kiristelyä.

– Palkalla voi olla sinulle lopulta paljon vähemmän merkitystä kuin tittelillä, sillä sinun voi olla vaikea saada takaisin korkeampaa asemaa uudella työpaikalla, O’Kelly sanoo.

Chopra puolestaan painottaa, että myös potentiaalisen työnantajan haluttomuuden vastata työnhakijan kysymyksiin pitäisi alkaa soittaa hälytyskelloja. Näin toimivat etenkin sellaiset työnantajakandidaatit, jotka olettavat, että työpaikka voi kiinnostaa muitakin hakijoita. Miksi vastata yhdelle tomppelille, kun ovea raapii lauma nälköisiä leijonia? 

Hän myös painottaa, että jos yhtiön edustajat vaikuttavat hankalilta neuvottelijoilta ylipäätään, työnhakijan kannattaa lähteä lätkimään suosiolla. Kohtelu tuskin paranee sen jälkeen, kun palkkaa jo maksetaan. 

Lähde: Kauppalehti 25.6.2009, lue koko artikkeli

Opetusministeri Henna Virkkunen on päättänyt 750 opiskelijapaikan lisäämisestä ammatilliseen peruskoulutukseen. Päätös liittyy valtion vuoden 2009 lisätalousarvioon ja on osa hallituksen elvytyspakettia.

– Sinivihreän hallituksen tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen opiskelupaikka. Tästä tavoitteesta ei ole varaa tinkiä, ministeri Virkkunen toteaa.

Lisäyksellä pyritään vaikuttamaan nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen. Kevään 2009 yhteishaun jälkeen alustavien tietojen mukaan ilman opiskelupaikkaa on edelleen noin 7 000 hakijaa. Perusopetuksen päättävä ikäluokka on kasvanut viime vuosina ja on suurimmillaan tänä vuonna. Samalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on lisääntynyt ja lukiokoulutuksen vähentynyt.

– Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on kasvanut vuosi vuodelta. Kun lopulliset tiedot kesän yhteishausta ja täydennyshausta saadaan, on hallituksen arvioitava elokuun budjettiriihessä mahdollisuutta lisätä opiskelijamääriä entisestään, Virkkunen sanoi.

Opiskelijapaikat kohdennetaan maakunnittain seuraavasti: Uudellemaalle 290, Varsinais-Suomeen 70, Pirkanmaalle 100, Päijät-Hämeeseen 90, Pohjois-Savoon 20, Pohjois-Karjalaan 20, Keski-Suomeen 31, Pohjois-Pohjanmaalle 110 ja Lappiin 23.

Nyt tehty päätös mukaan lukien hallitus on lisännyt vuosina 2008-2009 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää jo yhteensä yli 7 000 opiskelijalla. 

Lähde: OPM 23.6.2009, lue koko tiedote