Kuukausittaiset arkistot: Tou 2009

Ohjelmistoala ui taantumaa vastavirtaan – joka neljäs yritys rekrytoimassa

Ohjelmistoala on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa elinkeinokentässä 2000-luvulla. Osana laajempaa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta ohjelmistoala on kasvanut nopeasti 2000-luvun alun lyhyestä hitaamman kasvun ajankohdan jälkeen. Vuoden 2007 lopussa alalla työskenteli yli 43 000 henkilöä yhteensä hieman vajaassa 5 400 toimipaikassa. Alalle on tyypillistä myös voimakas keskittyminen kasvukeskuksiin.

Tarkasteltaessa toimialan yritysten kehitystä, on havaittavissa muutama silmiinpistävä muutos. Suurten toimipaikkojen painoarvo on noussut tarkasteltaessa niin alaa työllistäjänä kuin liikevaihdon kertymisen näkökulmasta. Vaikka suurten toimipaikkojen merkitys on kasvanut, niin samalla alle 10 henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut suhteellisesti ja absoluuttisesti. Alan vetovoima on varsinkin nuorten keskuudessa suhteellisen voimakas. Asiaa tukee mm. TEM:n pk-yrityksille suunnatun kyselyn tulokset. Tietojenkäsittelyalan yrityksistä joka neljäs ilmoitti aikovansa rekrytoida tulevan vuonna. Toimialan yritykset investoivat ja käyttävät rahaa tuotekehitykseen muita yrityksiä enemmän.

Lähde: TEM:n ja TE-keskusten ohjelmistoalan raportti 1/2009, lue koko raportti

Työttömyysaste nousi 8,8 prosenttiin

Työttömyysaste nousi huhtikuussa 8,8 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 6,2 prosenttia. Työttömiä oli Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien tietojen mukaan 233 000 eli 68 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi lomautusten piirissä olevien työntekijöiden määrän nousseen noin 90 000:een. Työvoimatoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja oli 35 700.

Työttömien määrä ja työttömyysaste olivat huhtikuussa suunnilleen samalla tasolla kuin kuin kolme vuotta aiemmin, huhtikuussa 2006. Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi huhtikuun lopussa 251 700:aan. Työttömistä oli työvoimatoimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita lomautettuja 35 700 eli 500 enemmän kuin maaliskuussa.

Ryhmälomautettujen määrä kasvoi huhtikuussa 6 100:lla. Se kohosi työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 58 400:aan. Ryhmälomautuksia oli yhteensä 985 työnantajalla. Mahdollisten lomautusten ennakkoilmoitusten piirissä oli 30 500 henkilöä.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin huhtikuun aikana 38 700, mikä on 15 700 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.

Lähde: Turun Sanomat 27.5.2009, lue koko artikkeli

Nuorten työttömyys nousi vuodessa lähes 70 prosentilla

Varsinais-Suomen työttömien määrä väheni huhtikuun aikana sadalla henkilöllä. Alueen työvoimatoimistoissa oli huhtikuun lopussa 18 500 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden huhtikuusta työttömien määrä kasvoi 38 prosenttia.

– Työttömien määrä on tammikuun lopusta lähtien ollut näissä lukemissa, Varsinais-Suomen TE-keskuksen työmarkkina-analyytikko Juha Pusila kertoo. Pusilan mukaan myös lomautettujen määrä on laskenut.

Huhtikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 7,6 prosenttia eli työttömyysaste oli maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Nuorten työttömyys on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun koko maassa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa lähes 70 prosentilla vuoden takaisesta tilanteesta 2 100 henkilöön. Huhtikuun aikana nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan, vaikka huhtikuussa määrä on tavannut pienentyä.

Työttömien määrä on vuodessa kääntynyt kasvuun kaikissa pääammattiryhmissä. Voimakkaimmin työttömyys on kasvanut tietoliikenteen alalla sekä rakentamisessa ja teollisuudessa lomautusten myötä. Erityisesti metallialan tehtävissä työttömien määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän supistuminen on hidastumassa.

Lähde: Turun Sanomat 27.5.2009, lue koko artikkeli

 

Työttömien määrä pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun lopussa 18 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni huhtikuun aikana Varsinais-Suomessa 100 henkilöllä. Viime vuoden huhtikuusta määrä kasvoi 5 100 henkilöllä eli 38 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi lähes yhtä nopeasti eli 31 prosentilla

Huhtikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 7,6 % (5,5 %, 4/2008) ja koko maassa 9,1 % (7,0 %, 4/2008). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä ilman lomautettuja väheni huhtikuun aikana useimmissa maakunnissa. Lomautusten kasvu pysähtyi monissa maakunnissa ja sen johdosta myös työttömien kokonaismäärä väheni. Erityisesti nuorten työttömyys on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun yleisesti koko maassa.

Lähde: Varsinais-Suomen TE-keskus 26.5.2009, lue koko katsaus

Tänne menivät työttömyysmiljoonat

Työttömyyden kasvu on ollut odotettuakin nopeampaa Suomessa. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan työttömyysaste nousi huhtikuussa jo 8,8 prosenttiin. Työllisyyden hoitoon on tähän mennessä varattu noin puoli miljardia euroa ja lisää vaaditaan. Mutta mihin rahat oikein menevät?

Erikoissuunnittelija Raija Saastamoinen työ- ja elinkeinoministeriöstä tietää, että tämän vuoden budjettiin varatuista rahoista lähes puolet aiotaan käyttää aikuiskoulutukseen, hieman vähemmän tukityöllistämiseen ja loput muihin tarkoituksiin. Myöhemmin jaettujen rahojen käyttösuunnitelmista ei ole vielä tietoa.

Työvoimapoliittisten koulutusten maine ei ole ollut paras mahdollinen. Monilla on se käsitys, että niissä lähinnä tapetaan aikaa ja kursseilla käydään, koska on pakko. STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund tyrmää käsityksen.

– Laatu on kymmenen viime vuoden aikana selvästi parantunut. On vanha myytti, että se olisi aikuisten päivähoitoa, Sund sanoo.

Sundin mukaan nopeaa työllistymistä ovat eniten edistäneet palkkatuki ja oppisopimuskoulutus, mutta työvoimapoliittinen koulutus on koko ajan petrannut. Hänen mukaansa erityisen positiivista on ollut se, että työttömäksi joutuneita pyritään aktivoimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Joskus takavuosina koulutusta saatettiin antaa vasta, kun työttömyyttä oli takana parikin vuotta.

TE-keskuksilla pulaa rahasta

Tämän vuoden budjettiin varattu raha oli pienempi kuin viime vuonna käytetty, koska kehyksistä päätettäessä työttömyyden oletettiin vähenevän. Työllisyyskoulutuksiin ja muihin erityistoimiin onkin kaivettu lisää rahaa pitkin kevättä. Viimeksi päätettiin, että Euroopan sosiaalirahaston rahoja voitaisiin käyttää työllisyyden hoitoon 61 miljoonaa euroa.

Aiempaa enemmän täydennyskoulutusta

Työvoimapoliittiset koulutukset jakaantuvat valmentavaan ja ammatilliseen koulutukseen. Valmentava koulutus voi olla esimerkiksi neuvoja cv:n teossa tai opastusta tietotekniikan käyttöön.

Hakijamäärät kovassa kasvussa

Viime aikoina ovat yleistyneet yhteishankintakoulutukset, joissa etsitään valmiiksi työllistävä yritys ja räätälöidään koulutus yrityksen tarpeisiin. Työllisyyskoulutuksiin hakijoiden määrä on viime aikoina kasvanut reippaasti, ja määrään suhteutettuna aiempaa harvempi pääsee niihin.

Lähde: Taloussanomat 26.5.2009, lue koko artikkeli

Kanervan työryhmä ryhtyy etsimään töitä telakoille

Varsinais-Suomen maakuntaliitto perustaa työryhmän, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan telakoita. Hallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Ilkka Kanervan ohella työryhmään on tarkoitus saada sekä telakoiden työnantaja- ja työntekijäpuolen että muun muassa Varsinais-Suomen Yrittäjien ja kauppakamarin edustus. Ryhmä kartoittaa eri vaihtoehdot saada telakoille tilauksia.

– Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen  taannoinen esitys valtion innovaatiotuesta oli Turun kannalta köykäinen, sen toimenpiteet eivät ole riittäviä, Kanerva perustelee ideaansa omasta työryhmästä.

Pekkarisen työryhmä esitti viime viikolla kymmenen julkisen alushankinnan aikaistamista. Alukset, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksia, yhteysaluksia ja maakuntalauttoja, rakennettaisiin lähinnä Helsingin, Rauman ja Uudenkaupungin telakoilla, jotka ovat Turkua pienempiä.

Maakuntajohtaja Juho Savon mukaan STX Europen Turun telakan kokoiselle telakalle valtion tuella aikaistettavat työt eivät todennäköisesti edes sovellu.

Työryhmä on tarkoitus saada kokoon jo ennen juhannusta.

Lähde: Turun Sanomat 26.5.2009, lue koko artikkeli

Mene talkkariksi, nuori henkilö

Vientiteollisuus ja rakennusyritykset lähettävät kilvan työväkeään kilometritehtaalle, mutta kiinteistöpalveluyrityksissä on toinen meininki. Kiinteistöpalvelut ry:n tekemän jäsentutkimuksen mukaan kiinteistöjen siivous-, hoito-, turva- ja teknisiä palveluja tarjoavat yritykset ovat palkanneet tammi–maaliskuussa 3 000 uutta työntekijää.

Ja mikä parasta, rekrytoinnit jatkuvat. Yritykset uskovat, että niiden henkilöstötarve kasvaa myös seuraavien kolmen vuoden aikana.

”Kiinteistöpalvelualan yritysten kyky palkata työntekijöitä myös taloudellisesti vaikeana aikana on lisännyt alan merkitystä työllistäjänä. Tarjoamamme työpaikat rakentavat monelle suhteellisen kestävän sillan yli taantuman. Siksi ala houkuttelee tällä hetkellä aiempaa enemmän työntekijöiltä muilta aloilta”, Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén toteaa.

Kiinteistöpalvelut ry nimeääkin moniosaajien löytymisen alan keskeiseksi haasteeksi. Ja osaajia tulee vain kouluttamalla. Valmisteilla on muun muassa uusi kiinteistöpalvelujen perustutkinto, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2010.  

Lähde: Talouselämä 25.5.2009, lue koko artikkeli

Merivoimien tilaukset piristävät yrityksiä ja tukevat työllisyyttä

Merivoimissa on katsottu tyytyväisenä hallituksen linjauksiin alushankintojen tukipaketista. Merivoimien esikuntapäällikön Veli-Jukka Pennalan mielestä ajankohta on erinomainen laivaston aluskannan osittaiseen uusimiseen.

– Alustavien tietojen mukaan Merivoimat ovat saamassa juuri sitä kalustoa, mitä tarvitsemme. Tukipaketti on otollinen myös kotimaiselle telakkateollisuudelle, lippueamiraali Pennala kommentoi.

Perjantaina Uudenkaupungin Työvene luovutti uuden kaapeliveneen Merivoimille. Alus ja tulevat sisaralukset korvaavat muutaman vuoden sisällä eläkkeelle jäävän kaapelialus Putsaaren.

– Tilauksessa on nyt toinen vastaava alus, ja jos valtion tuki kohdentuu, myös kolmas, Pennala summaa. Kaikki kaapeliveneet tullaan rakentamaan Uudessakaupungissa tutun telakan kanssa, painottaa Pennala.

Veneiden hankintahinta on 2,5 miljoonaa euroa ja ne ovat osa Merivoimien tietotekniikkakeskuksen aluskantaa.

Lähde: Turun Sanomat 23.5.2009, lue koko artikkeli

Lounais-Suomen telakoille sopivia töitä valtion listalta

Meriteollisuuden heikkoa suhdannetilannetta pohtineen työryhmän esittämältä valtion alushankkeiden aikaistamislistalta löytyy sopivia töitä useille Lounais-Suomen telakoille. Hankkeista pääsevät hyötymään keskisuuret telakat, jotka työllistävät alihankkijoineen satoja ihmisiä.

– Pystymme osallistumaan tarjouskilpailuun kaikista listalta löytyvistä hankkeista. Tällä hetkellä vanhat tilaukset vetävät vielä, mutta taantuman aiheuttamaan tilauskuoppaan listalla olevat hankkeet ovat erittäin tervetullutta apua, toteaa Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Harri Putro.

Hänen mukaansa listalla on myös peruskorjauksia, joilla saadaan töitä verstaalle tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Uusien alusten kohdalla valmisteluihin menee ainakin puolisen vuotta.

Tällä hetkellä Uudenkaupungin Työveneen telakalla on täydestä työtilasta käytössä neljännes. Syksyllä valmistuu toinen Merivoimien tilaamista kaapeliveneistä. Noin 90 työntekijää työllistävä yritys lomautti ja irtisanoi alkuvuodesta kymmenyksen työntekijöistään.

Lähde: Turun Sanomat 23.5.2009, lue koko artikkeli

Työllistämispajojen merkitys korostuu työttömyyden kasvaessa

Nuorten työllistämispajat ja -projektit tulevat entistä tärkeämmiksi nuorisotyöttömyyden kasvaessa rajusti Suomessa. Noin seitsemän prosenttia nuorista lopettaa peruskoulun jälkeen opiskelun pitkäksi aikaa tai kokonaan. Maahamme uhkaa syntyä merkittävä syrjäytyneiden nuorten ryhmä. Maaliskuun lopun työllisyyskatsauksen mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 29 000, mikä on 10 100 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Varsinais-Suomessa nuorisotyöttömyys on liki kaksinkertaistunut viime vuodesta. Helmikuun lopulla nuoria työttömiä oli lähes 2 500.

Turunmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Thomas Byskatan mukaan mitkään nuoria kannustavat toimet eivät mene hukkaan.

– Viime lama osoitti, että arvioilta puolen vuoden passiivisuuden jälkeen jopa noin kolmannes nuorista ei välttämättä enää palaa töihin, Byskata toteaa.

Pajatoiminnan tärkein merkitys onkin hakea kontaktia työelämään sekä kokea kuuluvuutta yhteisöön. Samalla nuori itse pohtii kiinnostuksensa kohteita.

Nuorisopajoja toimii useilla paikkakunnilla Varsinais-Suomessa, kuten Turussa ja Kaarinassa.

Lähde: Turun Sanomat 25.5.2009, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit