MyJobCafe.net

Jos ei ole pitkään aikaan hakenut uutta työtä, tilanne voi olla uusi ja outo. Mitä työnhakijan pitäisi tehdä?

”Suurin ongelma on usein se, että ihmiset eivät osaa kuvata ja tuoda esille omaa osaamistaan”, sanoo senior-konsultti Niklas Öhman. Hän vastaa Proselectumin uravalmennuspalvelusta ja vetää yhtiön Turun toimistoa.

Tyypillinen virhe on Öhmanin mukaan se, että hakemus ei ole riittävän kuvaava ja työhistoria eli CV:kin on liian yleistasoinen.

1. Selvitä omat toiveesi
Lyhyessäkin valmennuksessa asiakkaalle tehdään ikään kuin työhaastattelu: mitä hän on tehnyt, mitä osaa ja mitä haluaa.

2. Tee kotiläksyt ennen yhteydenottoa
Ennenkuin työnhakija edes kirjoittaa hakemuksen tai ottaa puhelun hänen kannattaa tehdä kotiläksynsä kunnolla: mitä yritys tekee, minkälaista osaamista se tehtävään valittavalta todennäköisesti odottaa ja niin edelleen.

3. Älä kysy itsestäänselvyyksiä

4. Kuvaa itsesi ja motivaatiosi
Hakemuksessa pitäisi tulla ilmi ihmisen persoona, motivaatio ja kokemustausta juuri kyseisen vakanssin suhteen ja miksi on kiinnostunut kohdeyrityksestä.

5. Kohdenna oikealle tasolle
Työnhakijoita sparraava Öhman on huomannut, että osa hakijoista laittaa aluksi kohdevakanssien kynnyksen liian ylös ja myöhemmin – jos ei ole tärpännyt – liian alas.

Lähde: Talouselämä 30.4.2009, lue koko artikkeli

Turun keskustassa kauppakeskus Hansassa sijaitseva Kultatalo uudistuu perusteellisesti parin vuoden kuluttua. Åbo Akademin säätiön Sampo-konsernilta ostaman kiinteistöosakeyhtiö Aurakatu 12a:n noin 6 400 neliömetrin tilat on tarkoitus muuttaa pääasiassa liiketiloiksi. Kiinteistöä aiotaan avata niin, että sen keskelle tulee aukko katutasosta ylempiin kerroksiin asti. Toimistotiloja tullaan vähentämään ja liiketilaa lisäämään. Liiketilaa on tulossa myös kellariin.

– Tiloja tulee hyvin erilaisille toimijoille, joita alamme pohtia lähiviikkoina. Suunnittelu ja neuvottelut tulevien yritysten kanssa alkavat miltei heti, Åbo Akademin säätiön kiinteistöpäällikkö Bill Anckar kertoo.

Lähde: Turun Sanomat 30.4.2009, lue koko artikkeli

Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan reiluun viidesosaan pk-yrityksistä palkataan kesätyöntekijöitä tänä kesänä. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan 2,3 kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin arvion mukaan 75 000 määräaikaista työntekijää kesäksi.Suomen Yrittäjien ekonomistin Harri Hietalan mukaan edelleen varsin runsas nuorten palkkaaminen on myönteinen asia. Näin pk-yritykset tutustuttavat nuoria työelämään, mahdollistavat työkokemuksen kartuttamisen ja markkinoivat yrityksiä hyvinä työpaikkoina.

Kesätyöntekijöiden palkkaaminen on yleistä sesonkityöntekijöitä tarvitsevissa majoitus- ja ravitsemusyrityksissä. Niistä reilussa kahdessa yrityksessä kolmesta palkataan kesätyöntekijöitä, kun teollisuudessa osuus jää kolmasosaan. Kaupassa, rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa 35–37 prosentissa sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa 44 prosentissa yrityksistä palkataan kesätyöntekijöitä. Varsinkin teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa kesätyöntekijöitä palkkaavien yritysten osuus on laskenut viime vuodesta, jolloin 45–55 prosenttia palkkasi työntekijöitä kesäksi.

– Vaikka kesätyöpaikan saanti ei olisikaan vielä onnistunut, kannattaa hakemista jatkaa, sillä osa yrityksistä jättää päätöksensä tavallista myöhempään epävarman tilanteen johdosta, Hietala arvioi.

Satunnaisotokseen poimituista reilusta 6 000 kyselyyn vastasi 910 yrittäjää maaliskuun lopussa. Vastaajajoukko edustaa hyvin Suomen pk-yritysrakennetta.

Lähde: Suomen Yrittäjät 29.4.2009, lue koko tiedote

Eropaketit ovat työpaikkojen kuuma keskustelunaihe. Vapaaehtoinen lähtö tuntuu monesta mukavammalta kuin potkujen odottelu. Eropaketti voi kuitenkin olla silkkoa sisältä.

”Yksittäistapauksissa tyrkyllä on tosi huonoja sopimuksia ja niistä on yleensä kiire sopia heti. Hälytyskellojen pitäisi silloin soida, mutta henkilöt ovat usein tilanteessa poissa tolaltaan. Yhtiöt ovat pyrkineet vähentämään väkeä jopa ilman yt-neuvotteluja tarjoamalla ihmisille suoraan työsuhteen päättösopimuksia”, kertoo asiamies Seppo Järvenpää Tekniikan Akateemisten liitosta.

Myös irtisanottavat saattavat saada tukipaketin, jossa rahan lisäksi on tukea työpaikan hakuun ja uudelleen kouluttautumiseen. Jos työtä on tarjolla muualla samassa konsernissa, työnantaja voi tukea muuttamista toiselle paikkakunnalle, asunnon hankintaa, matkakuluja tai etätyötä.

Laki määrää yrityksen velvoitteet irtisanomisissa. Näitä ovat esimerkiksi irtisanomisajan palkka, muutosturva ja työhönottovelvoite. Jos työntekijä itse irtisanoutuu, hän menettää osan lakisääteisestä eduista tai ne saattavat heiketä.
Vapaaehtoisesti eronnutta työntekijää ei tarvitse ottaa takaisin, vaikka firma pestaisi kymmeniä uusia työntekijöitä, kun taloustilanne paranee. Jos yhtiö sen sijaan irtisanoo työntekijän, sillä on takaisinottovelvoite, jos samankaltaista työtä tulee tarjolle.

Ammattiliittojen mielestä niin irtisanominen kuin irtisanoutuminen tulevat työnantajille Suomessa halvaksi verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Liittojen tietoon tulee vain osa pakettien ehdoista. Paketit ovat usein rahana pieniä eivätkä ne aina ole työntekijän pelastus. Vapaaehtoinen lähtö pidentää niin kutsuttua karenssia eli siirtää työttömyyskorvausten saamista.

”Sopimussumman tulisi olla melko iso, jotta se kattaisi työttömyysturvan viivästymisestä aiheutuvan haitan. Sopimuksen ehdoista voi ja kannattaa neuvotella, sillä kyse on tosiaan sopimisesta, ei työnantajan sanelusta. Huonoon sopimukseen ei kannata suostua”, sanoo tietoalojen asioita hoitava lakimies Hanna Harvima Erityisalojen Toimihenkilöliitosta.

”Myös eläkkeelle lähtijän pitää olla tarkkana, ettei lähtö esimerkiksi kohtuuttomasti pienennä tulevaa eläkettä. Työntekijä ja ammattiliitto eivät myöskään voi riitauttaa vapaaehtoisen lähtijän sopimusta”, Harvima sanoo.

Lähde: Talouselämä 28.4.2009, lue koko artikkeli

Teknologiateollisuuden taantuma syveni jyrkästi alkuvuonna. Romahdusmaisesti vähentyneet uudet tilaukset johtivat Suomessa runsaan 5 000 työntekijän vähentämiseen ja lomautettujen määrän nousuun yli 30 000 työntekijään ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toimitusjohtaja Martti Mäenpään mukaan pohjaa ei vielä ole saavutettu.

Dramaattisimmin alkuvuonna vähenivät kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset. Sen vientitilaukset supistuivat 63 prosenttia ja kaikki uudet tilaukset 59 prosenttia. Koko teknologiateollisuudessa tilaukset vähenivät 46 prosenttia. Tilauskanta laski maaliskuun lopussa 18 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Joulukuusta se pieneni 10 prosenttia.

Parhaiten teknologiateollisuudessa on menestynyt tietotekniikka, jonka tilauskanta on edelleen suhteellisen hyvä. Taantuma on tulossa viiveellä myös palveluihin. Teknologiateollisuuden toimialat ovat kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja elektroniikka- ja sähköteollisuus.

Teknologiateollisuuden elpymisessä avainasemassa ovat Mäenpään mukaan vientimarkkinat, joihin ei paljon pysty vaikuttamaan. Markkinoiden kysyntä on yksinkertaisesti huono ja hintataso alhainen. Teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on lähes kaksi kolmasosaa. Teknologiateollisuus työllisti maaliskuun lopussa 269 000 työntekijää. Välillinen työllisyysvaikutus mukaan lukien ala työllistää lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan koko Suomen työvoimasta.

Lähde: Turun Sanomat 29.4.2009, lue koko artikkeli

Moduulihyttejä laivoihin Piikkiössä ja Paimiossa valmistava STX Finland Cabins on aloittanut yt-neuvottelut. Syynä neuvottelujen aloittamiseen on pula laivatilauksista. STX Finland Cabinsilla eli hyttitehtaalla ei ole mahdollisuuksia saada hyttitilauksia, koska talouskriisin seurauksena matkustaja- ja offshore-laivoja rakentavat telakat eivät ole saaneet laivatilauksia kuukausiin.

STX Finland Cabins Oy työllistää Piikkiön ja Paimion tehtaillaan noin 320 henkilöä. Molempien tehtaiden työmäärä vähenee kesästä 2009 alkaen ja tilauskanta loppuu lähes kokonaan marraskuussa 2009. Hyttitehdasta ovat viime ajat työllistäneet vahvasti kaksi Turun telakalla rakenteilla olevaa Oasis-luoka risteilijää.

Yhtiön toimitusjohtajan Kari Ruususen mukaan toimintaa joudutaan sopeuttamaan lomautuksilla ja muilla erityisjärjestelyillä. Myös irtisanomiset ovat mahdollisia, koska kysynnän uskotaan jäävän pitkäksi aikaan nykyistä alemmalle tasolle. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä.

Lähde: Turun Sanomat 29.4.2009, lue koko artikkeli

Suuria laivatilauksia ei nyt tule vähään aikaan oli STX Finland Cruisen toimitusjohtajan Martin Landtmanin viesti Turussa tiistaina alkaneilla NaviGate-messuilla. Koko Suomen meriteollisuus on nyt Ladtmanin mukaan samassa veneessä eli edessä on vajaatyöllisyyden kausi ja toimintaa pitää sopeuttaa. Talouskriisi on iskenyt voimakkaasti meriteollisuuteen. Uusia tilauksia maailman telakoille ei ole tullut lainkaan syyskuun jälkeen. Telakoiden tilauskirjat ovat itse asiassa negatiiviset peruutusten takia. Virallisten tilastojen mukaan laivatilauksia on peruutettu 500 ja epävirallisten tilastojen mukaan jo tuhat.

Kaikkiaan telakoiden tilauskirjoissa on noin 10 500 laivaa, joista puolelta puuttuu vielä rahoitus, joten tilausten peruutuksia on odotettavissa vielä lisää koska rahoitusta laivatilauksille ei kertakaikkiaan järjesty. Koskaan aiemmin historiassa pudotus laivanrakennuksessa ei ole ollut niin dramaattinen kuin nyt. Landtmanin mukaan talouskriisistä kärsivät pahiten kontti- ja bulkkialuksia rakentavat telakat, joita Suomessa ei ole.

– Suomessa rakennettujen laivatyyppien tilaukset elpyvät nopeimmin talouskriisin helpotettua, Landtman lohdutti Messukeskukseen kokoutuneita meriteollisuuden edustajia.

Landtman sanoo viestittäneensä vahvasti valtiovallalle, että nyt on oikea aika toteuttaa sellaisia laivojen tilauksia ja korjaustöitä, joita muutenkin tehtäisiin. Tällaisia hänen mukaansa ovat uuden jäänmurtajan tilaus, laivaston hankinnat, öljyntorjuntakalusto sekää maantielautat ja yhteysalukset.

Deltamarinin toimitusjohtajan Mika Laurilehdon mukaan meriteollisuuden ei nyt ole syytä ripotella tuhkaa päälleen, vaikka uusia laivatilauksia ei hetkeen saataisikaan.

– Nyt pitää myydä palveluja, laitteita, suunnittelua ja rakentamisen valvontaa esimerkiksi laivakorjauksiin, Laurilehto tiivistää taantuman tuomia mahdollisuuksia.

Hän arvioi, että offshore-laivojen alueella on paljon mahdollisuuksia, koska öljy- ja kaasukenttien hyödyntäminen jatkuu pitkäjänteisesti talouskriisistä huolimatta. Lisäksi laiva-alalla on kysyntää uusille energiatehokkaille ratkaisuille sekä pakollisille turvallisuuteen liittyville investoinneille tulevien sääntömuutosten takia.

Lähde: Turun Sanomat 29.4.2009, lue koko artikkeli

Someron työpajassa eletään kevätsesonkia. Asiakkaat ovat innostuneet kohentamaan pihojaan, viimeisin hitti ovat nostalgiset maitolaiturit. Myös mökkitalkkarin palveluksia kysytään paljon. Vaikeasti työllistyviä ja tukea tarvitsevia ihmisiä työllistäviä työpajoja on Suomessa paljon. Somero on kuitenkin ainoana lähtenyt täysin uusille urille. Alkuvuodesta käynnistyi työpankki, joka vuokraa työntekijöitä yksityisiin yrityksiin, yhdistyksille tai yksityistalouksiin.

Alkajaisiksi työpankissa on neljä työntekijää, jotka ovat kaupungin palkkalistoilla ns. palkkatuetussa työssä. Osaamista on tarjolla esimerkiksi rakentamiseen, maalaustöihin ja korjauksiin. Somerolla pohdittiin työpankki-ideaa jo vuosi sitten. Lopullinen sysäys tuli sosiaali- ja terveysministeriöltä, joka pani pystyyn valtakunnallisen kokeilun. Someron työpankki on ainoa puhtaasti kunnallinen kokeilu. Muualla Suomessa kunnat ovat yhteistyössä yhdistysten tai sosiaalisten yritysten kanssa. Tilaajan vastuulla on vuokratyöntekijän perehdyttäminen ja työnjohto, työnantajan paperityöt hoitaa kaupunki.

– Työpankki antaa pitkäaikaistyöttömälle mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Meillä myös ymmärretään ikääntyvän työntekijän arvo. Vuokratyön aikana työntekijä saa ainakin jalkansa yrityksen oven väliin, sanoo Matti Toivonen.

Ihannetapauksessa työntekijä saa työpaikan avoimilta työmarkkinoilta.

– Kuntia syytetään tempputyöllistämisestä. Työpankki on vaikeasti työllistyville ihmisille yksi väylä avoimille työmarkkinoille. Työtön ihminen ei ole työkyvytön, vaikka valitettavan usein sellaiseksi leimautuukin, sanoo Someron perusturvajohtaja Antti Parpo. Hän uskoo työpankkiin vahvasti ja lupaa sen jatkavan kokeilun päätyttyäkin.

Lähde: Turun Sanomat 29.4.2009, lue koko artikkeli

Metallityöväen liiton jäsenistä on pelkästään kuluvan vuoden aikana irtisanottu 4 000 työntekijää. Liiton Turun aluesihteeri Jarmo Järviö arvioi, ettei kaikkia henkilöstöleikkauksia ole vieläkään nähty. Varsinais-Suomen teknologiateollisuudella on Järviön mukaan ollut perinteisesti neljä tukijalkaa: elektroniikka-, konepaja-, auto- ja telakkateollisuus.

– Juuri nyt tuntuu, että nämä kaikki ovat savijalan päällä. Kalliit puhelimet eivät mene kaupaksi, automyynti takkuilee, konepajateollisuudella on vaikeuksia ja uusia laivatilauksia ei ole näköpiirissä, Järviö synkistelee.

Järviön mielestä maakunnan tilanne on erityisen huolestuttava, koska Varsinais-Suomen viennin arvosta kolme neljännestä on teknologiateollisuuden tuotteita. Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Janne Vainio puolestaan arvelee, että metallin heikentynyttä työllisyystilannetta voi auttaa Olkiluodon ydinvoimalan reaktorin varustelutyö, jonka on määrä alkaa kesän kynnyksellä.

Lähde: Turun Sanomat 29.4.2009, lue koko artikkeli