Kuukausittaiset arkistot: helmikuu 2009

Uutta tutkimustietoa: Työmarkkinatukiuudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia

Vuonna 2006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus on lisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan uudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia. Näin arvioidaan 27.2.2009 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan ja Minna Ylikännön tutkimuksessa ”Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset”.

Työmarkkinatukiuudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle aktiivitoimenpiteitä ja työtön on velvollinen osallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla.

Uudistus kasvatti toimenpiteisiin osallistumisen määrää. Kunnat lisäsivät tukityöllistämistään, mutta myös muiden toimenpidemuotojen kuten työvoimapoliittisen koulutuksen tarjonta kasvoi. Kuntien keskeistä roolia työttömyyden hoidossa painotettiin tutkimusta varten tehdyissä viranomaishaastatteluissa. Samaten yhteistyön merkitys eri viranomaistahojen välillä nähdään tärkeänä.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyneellä aktivoinnin uhalla ei saatu pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Siihen tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä yhteistyötä työttömän kanssa, eli enemmän porkkanaa kepillä kannustamisen sijaan, työministeri Tarja Cronberg totesi tiedotustilaisuudessa.

Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy monesti muitakin ongelmia kuin itse työttömyys. Työllistymisen esteenä ovat usein esimerkiksi sairaudet tai ylivelkaantuminen. Pelotteiden avulla ei näitä työllistymisen esteitä poisteta. Toisaalta aktivoinnin uhka ei toimi pelotteena niille, jotka ovat jo täysin syrjäytyneet työelämästä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.2.2009, lue koko tiedote ja tutkimus (pdf 520 kt)

Työttömyys kasvaa Varsinais-Suomessa

Työllisyyskatsauksen 1/2009 mukaan Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 18 100 työtöntä työnhakijaa. Tammikuulle tyypillistä työttömien määrän kasvua korosti lomautusten voimakas yleistyminen, minkä seurauksena työttömien määrä kasvoi tammikuun aikana Varsinais-Suomessa 1 200 henkilöllä. Viime vuoden tammikuusta määrä kasvoi 2 600 henkilöllä eli 16,8 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi tätä hitaammin eli 12,6 prosentilla

Tammikuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 7,7 % (6,7 %, 1/2008) ja koko maassa 9,3 % (8,4 %, 1/2008). Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Työttömien määrä ilman lomautuksia kasvoi tammikuun aikana kaikissa maakunnissa. Tätä kasvua korosti lomautusten yleistyminen monilla aloilla. Vuoden takaisesta työttömyys kasvoi kaikissa maakunnissa. Erityisesti nuorten työttömyys kääntyi voimakkaaseen kasvuun yleisesti koko maassa.

Lähde: V-S:n TE-keskus 24.2.2009, lue koko katsaus

Työmarkkinoita koskevat uutiset yksipuolistuvat taantumassa

Lomautukset lisääntyvät. Yt-neuvotteluja käydään. Joukkoirtisanomisia julkistetaan. Nämä ovat viimeisten viikkojen ajalta liiankin tuttuja uutisia. Talouden taantuma on siirtymässä puolen vuoden viipeellä työmarkkinoiden puolelle, ja työttömyys on kääntymässä kasvuun.

Kokonaiskuvasta tulee kuitenkin hyvin vino, ellei käsitellä myös puuttuvia uutisia: joukkoirtisanomiset eivät ole kovin merkittäviä työttömyyden syitä edes laskusuhdanteessa, ja taantumassakin rekrytoidaan.

Tilannetta voidaan havainnollistaa ajattelemalla, mitkä ovat viime vuosien suurimpia työvoiman käyttöön liittyviä uutisia. Ne löytyvät vaikkapa seuraavista nimistä: Perlos, Voikkaa, Kemijärvi, Summa. Tuotantolaitosten lopetukset ja joukkoirtisanomiset ovat järisyttäviä tapahtumia niin yksilöille kuin yhteisöillekin.

Kuitenkin kokonaiskehitys työmarkkinoilla on viime vuosina ollut erittäin myönteinen: työllisyys on lisääntynyt, työttömyys vähentynyt ja työttömyyden rakenne parantunut. Silti juuri laajat irtisanomiset painuvat parhaiten mieleen.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tutkimusten mukaan suuri osa joukolla irtisanotuista löytää nopeasti uutta työtä. Esimerkiksi Voikkaan paperitehtaalta työttömäksi jääneistä vajaasta 600 henkilöstä oli kahden vuoden päästä työttömänä vajaa neljännes; Perloksen yli tuhannesta irtisanotusta uuden työpaikan löysi vieläkin suurempi osa – ja jo puolta lyhyemmässä ajassa. Tämä on työmarkkinoiden normaalia toimintaa, jatkuvaa liikettä.

Työvoiman hankinta onkin ensimmäinen puuttuva uutinen. Yleensä rekrytointi tapahtuu pieninä puroina, yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan, eikä siitä synny suuria otsikoita.

Tyypillistä on myös, että työvoiman hankinnasta ei kerrota työvoiman hankintana vaan vaikkapa kauppakeskuksen kaavakiistoina ja rakentamisena. Ehkä jossain sivulauseessa mainitaan syntyvät työpaikatkin.

Avoimia työpaikkoja on ollut viime vuosina pelkästään julkisessa työnvälityksessä yli puoli miljoonaa vuodessa. Määrä on valtava, mutta siitä syntyy vähän uutisia. Mieleenpainuvaa uutista siitä ei synny ollenkaan.

Avoimet työpaikat eivät katoa taloudesta taantumassakaan, vaikka rekrytointi hiljeneekin. Kaikissa suhdannetilanteissa on aina aloittavia, laajenevia ja työvoimaa hankkivia yrityksiä. Rekrytointia tapahtuu ja työpaikkoja täytetään alinomaa.

Itse asiassa taantumassa entistä suurempi joukko työnhakijoita kilpailee entistä harvemmista avoimista työpaikoista, jolloin työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus paranee. Tällaisessa tilanteessa rekrytoiva työnantaja saa nyt hyvää työvoimaa ripeästi.

Lähde: Helsingin Sanomat 23.2.2009, lue koko artikkeli

Nokialta pommi: Kukaan ei saa kesätöitä!

Matkapuhelinvalmistaja Nokia ei palkkaa kesätyöntekijöitä tänä kesänä. Viestintäpäällikkö Tapani Kaskinen kertoo Ylelle, että syynä ovat yhtiössä käynnissä olevat säästötoimet. Koko maassa kesätyöntekijöitä on ollut tavallisesti peräti 800.

Isku on iso esimerkiksi Salolle, missä kesätyöntekijöitä on ollut normaalisti 200.

Salon Nokian yt-neuvottelut alkoivat keskiviikkona. Salon 2500 työntekijästä on suunniteltu lomautettavan kerrallaan noin neljännes korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.

Lähde: Uusi Suomi 18.2.2009, lue koko artikkeli

Pienet palkkaavat, isot vähentävät

Pienissä, muutaman hengen yrityksissä työpaikat lisääntyivät yhä viime vuoden lopussa. Työtehtäviä avautui varsinkin palvelualan yrityksissä. Suurissa yrityksissä kävi sen sijaan kato. Viime vuoden lopussa myös aiemmin vaikeasti täytettävät työt alkoivat taas kelvata.

Vaikka avoimien työpaikkojen määrä romahti loka–joulukuussa peräti reilun neljänneksen verran, niin osassa yrityksistä avoimien työpaikkojen määrä kasvoi.

Viime syksystä lähtien otsikoissa ovat olleet isojen yritysten isot työpaikkojen leikkaukset. Tahti jatkui ikävän tasaisena koko syksyn ja talven.

Taantuman tulo näkyy tilastokeskuksen luvuissakin: isoilta työnantajilta ei aukea työpaikkoja, mutta pienissä niitä on.

Avoimet työpaikat lisääntyivät 1–4 henkilöä työllistävissä yrityksissä 34 prosenttia. Yli sadan hengen yrityksissä ne vähenivät 34 prosenttia.

Avoimia työpaikkoja tuli lisää 600 kappaletta muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut -luokassa. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminta saivat saman verran avoimia työpaikkoja lisää. Teollisuudesta ja kuljetuksesta väheni yhteensä 1 400 avointa työpaikkaa 

Rakennusalan synkät ennusteet tulevasta eivät vielä näyt tilastoissa täydessä mitassaan. Rakentamisessa vähenivät avoimet työpaikat 2500.Ykköspaikkaa pitää hallussaan teollisuus,  josta katosi 4 300 avointa työpaikkaa. Sekä kaupassa että liike-elämän palveluissa avoimet paikat vähenivät yhteensä 4 800:llä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Työvoimasta pulaa
tietyillä alueilla

Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on laskenut hiukan, viisi prosenttiyksikköä. Nyt niitä on 46 prosenttia avoimena olevista työpaikoista.

Minkälaisista vaikeuksista työpaikan täyttämisessä on kyse, ei ole tarkempaa tietoa. Tilastokeskus puhuu kohtaanto-ongelmasta, jolloin työhön ei ole sopivia hakijoita tai ei lainkaan hakijoita.

Vaikeasti täytettävät työpaikat ovat hävinneet kovaa vauhtia koko Suomesta. Parhaiten ne kelpaavat nyt Itä-Suomessa ja Etelä-Suomessa.

Rakentamisen ja teollisuuden vaikeasti täytettävät työpaikat ovat vähentyneet yli 80 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2007 loka–joulukuuhun.

Lähde: Taloussanomat 18.2.2009, lue koko artikkeli

Liikaa ikää? Varo potkuja!

Monella työpaikalla pistetään taas nuoret ja vanhat vastakkain, kun väkeä potkitaan ulos. Useimmiten vanhat saavat lähteä ensiksi. Tutkija varoittaa kuitenkin, ettei ratkaisuja pitäisi tehdä pelkän iän perusteella, ja että ikärasismi tuhoaa pahasti työilmapiiriä.

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon ikärakenteen vinoutumisesta ja lähivuosina uhkaavasta työvoimapulasta. Vanhempaa väkeä on paitsi puhein myös työeläkeuudistuksen voimin kannustettu jatkamaan mahdollisimman pitkään työelämässä.

Taloustilanteen heikkeneminen tuntuu kuitenkin monessa yrityksessä tehneen tällaiset puheet tyhjiksi. Käyttöön on kaivettu entiset säästökeinot: yli 57-vuotiaita houkutellaan tai työnnetään eläkkeelle.

Tutkija Susanna Paloniemi Jyväskylän yliopistosta sanoo, että vanhimpia työntekijöitä on kautta aikojen käytetty työvoimareservinä riippuen siitä, onko työntekijöistä puutetta vai liikatarjontaa.

– Tätä ihmisryhmää on liikuteltu reservinomaisesti ja pyritty vaikuttamaan heidän ratkaisuihinsa jopa poliittisella tasolla, hän lisää.

Tutkimuspäällikkö Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta perustelee yleistä käytäntöä sillä, että kun taloudella menee huonosti, on helpompi irtisanoa niitä, joilla toimeentuloturva on varmistettu. Tämä puolestaan usein koskee ikääntyneitä.

Leikkaukset voivat
karkottaa osaamista

Leikkaukset ja irtisanomiset ovat vaikeita päätöksiä, mutta tutkijoiden mukaan yksioikoinen vanhimmasta päästä vähentäminen ei ole kovin kaukonäköistä.

– Taantuma kestää ehkä jonkun vuoden ja sen jälkeen ollaan jälleen tilanteessa, jossa työvoima vähenee ja lisää väkeä tarvitaan, sanoo Eläketurvakeskuksen Tuominen.  

Hän huomauttaa, että pitkän ajan tarkastelussa yritysten olisi tarkkaan harkittava, mikä on työvoiman tarve tulevina vuosina. Työelämästä kerran poistettuja vanhimpia työntekijöitä on hyvin vaikea enää saada takaisin töihin.

Paloniemen mielestä olisi suotavaa, että päätöksenteossa pyrittäisiin turvaamaan laaja osaamispääoma. Yrityksessä tarvitaan kaikenikäisten ammattitaitoa ja kokeneella väellä on yleensä sellaista näkemystä, osaamista ja hiljaista tietoa, jota nuoremmilta puuttuu.

Paloniemi myöntää, että taloudellisten näkökohtien ja selviämisen ristiaallokossa joudutaan tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole ideaaleja, mutta olennaista on tarkka harkinta.

– Nousukauden ongelmat lähtevät pitkälti rakentumaan jo taantuman aikana, kun tehdään henkilöstövähennyksiä, jotka painottuvat johonkin työntekijäryhmään. Ideaalitilanteessa henkilöstörakenne kattaa monta sukupolvea ja tuo mukanaan laajan ja vahvan osaamisen.

Lähde: Taloussanomat 17.2.2009, lue koko artikkeli

Valtion työpaikat vähenevät Varsinais-Suomessa

Valtion tuottavuusohjelma ja alueellistaminen kurittaa lähivuosina etenkin Uuttamaata. MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman teettämän laskelman mukaan maakunta menettää jopa 10 000 valtion työpaikkaa. Myös Varsinais-Suomi kuuluu suuriin häviäjiin. Maakunta menettänee runsaat 800 työpaikkaa.

Laskelman on tehnyt palkansaajajärjestö Pardia. Tuottavuusohjelma vähentää Suomessa noin 14 500 työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Samalla uusia virastoja alueellistetaan Uudeltamaalta maakuntiin.

– Nyt työntekijöitä on noin 40 000, ja siitä häviää tuo 10 000, niin se on todella iso muutos, sanoi ohjelmassa tuottavuusohjelman projektijohtaja Jaakko Kuusela valtionvarainministeriöstä.

Lähteet: Turun Sanomat 12.2.2009, lue koko artikkeli,  MTV3 11.2.2009, tutustu ohjelman aineistoihin

Salon tehdas hengähti helpotuksesta

Nokia aikoo sulkea Jyväskylän toimipisteensä, jossa työskentelee 320 ihmistä pääosin tutkimus- ja kehitystehtävissä. Lisäksi Nokia lomauttaa Salon matkapuhelintehtaan tuotannon 2 500 työntekijää määräajaksi, joka maksimissaan on 90 päivää. Sen sijaan tuotekehitystä lomautus ei koske.

Salon tehdas toimii keskeytyksettä, vaikka lomautukset pyörivät koko tämän vuoden ajan Salossa. Enimmillään töistä on poissa 20-30 prosenttia työntekijöistä.

– Pahemminkin olisi voinut käydä, huokaa Salon matkapuhelintehtaan pääluottamusmies Anne Malm. Syksyn mittaan tehtaassa on jo pantu toimeen mittava määrä säästötoimia. Vuoden loppupuolella saivat esimerkiksi sadat vuokratyöntekijät lähtöpassit.

– Lomautukset koskevat koko tuotantoa tehtaan johtajasta, toimihenkilöihin ja tuntityöntekijöihin. Yt-neuvotteluissa täsmentyy, kuinka pitkiin lomautusjaksoihin joudumme menemään, sanoo Nokian logistiikka- ja tuotantojohtaja Juha Putkiranta. Hän oli keskiviikkoaamuna pitämässä ensimmäiset tiedotustilaisuudet matkapuhelintehtaan väelle.

Juha Putkirannan mielestä tiedotustilaisuudessa oli aistittavissa jopa helpottuneita tunnelmia, vaikka lomautusuutiset ovat aina työntekijöille vakava asia.

Kesätöitä ei ole nyt tarjolla

Suomessa esimerkiksi kesätyöpaikat ovat nyt täysin jäissä. Tapana on ollut tarjota kesätöitä kaikkiaan 800 nuorelle, Salossa tarjolla on ollut 200-300 paikkaa. Tänä vuonna pestit jäävät täyttämättä.

Tulevaisuudennäkymiä eivät Juha Putkiranta ja Anne Malm halua ruveta ennustamaan.

– Nyt eletään sillä tiedolla, että vuosi 2009 sujuu lomautusten merkeissä. Valoisaa on se, että ainakin nyt meillä kyllä on töitä ihan riittämään, sanoo Anne Malm.

Lähde: Turun Sanomat 12.2.2009, lue koko artikkeli

 

Pelko: Lomautukset vievät kiinnostuksen ammattiopintoihin

Ammattikoulutuksen suosio on saatu pitkän työn tuloksena nousuun, mutta menossa olevan taloustaantuman pelätään vaikuttavan nuorten haluun hakeutua koulutukseen.

Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko pitää tilannetta haasteellisena. Hän muistuttaa, että vaikka alan yritykset lomauttavat, niin työvoimapula on olemassa jatkossakin. Yrityksistä lähtee eläkkeelle vuosittain 6 000–7 000 työntekijää, ja talouskin lähtee jossain vaiheessa nousuun, joten työvoiman tarve ei tähän taantumaan tyssää.

Teknologiateollisuuden hallitus esittääkin kesätyöpaikkojen määrän nostoa 12 prosenttiin alan työvoimasta. Ala työllistää suoraan noin 270 000 henkilöä.

Hallituksen elvytyspaketista Teknologiateollisuus haluaa suunnata varoja aloille, joilla on eniten työllistämismahdollisuuksia. Erityisesti tarvitaan yritysten tarpeisiin tehtyä aikuiskoulutusta.

Lähde: Tekniikka&Talous 10.2.2009, lue koko artikkeli

Pienyritykset pitävät kiinni työvoimastaan

Varsinaissuomalaiset pienyritykset aikovat pitää kiinni työntekijöistään. Varsinais-Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan ylivoimainen valtaosa eli 90 prosenttia yrityksistä pitää henkilökuntansa määrän ennallaan tai on jopa lisäämässä sitä. Uutta työvoimaa aikoo palkata 17 prosenttia vastaajista eli peräti lähes joka kuudes yritys. Vastaavista työvoiman vähentämistä pohtii joka kymmenes yritys. Näistäkin ylivoimainen valtaosa arveli, että vähennystarve on joko yksi tai kaksi henkeä.  Yrittäjien kysely on hyvin kattavana, sillä siihen vastasi 600 Varsinais-Suomen Yrittäjäin jäsenyritystä, jotka edustavat monipuolisesti eri toimialoja.

Lähde: Turun Sanomat 7.2.2009, lue koko artikkeli

« Vanhemmat artikkelit